Sivut
- Etusivu
- Firenzestä Turkuun
- Kyynärän mittainen tyttö. Kirja-arvosteluja
- Anna Amnellin Lucia Olavintytär -kirjat Celia-äänikirjoina
- Pako Tallinnaan. Kirja-arvosteluja
- Lucia ja Luka 2013. Esittely. Kirja-arvosteluja
- Kotisivublogini
- Anna Amnell's historical novels
- Lastenkulttuurisivuni
- Nuorisokirjailijat/Anna Amnell UUSI!
- Historiska äventyrsromaner
- Matti Amnell kuvittaja
- Lucia Olavintytär -kirjat. Kirja-arvostelut
- Haastattelut
- Tornitalo/My Gate House
- Photos
- Blogisisko-blogi
- Aurora-kirjat
- Aurora-blogi
- Aurora-kirjat
- Lucia-books (info)
maanantai 9. huhtikuuta 2018
Mikael Agricola, uskonpuhdistus ja Lucia-kirjat
Mikael Agricolan patsas Turussa. Agricola opiskeli Wittenbergissä, josta kerron kirjassani Lucia ja Luka.
Lucia Olavintyttären veli Erasmus Helsinkiläinen (fiktiivinen henkilö) menee opiskelemaan Wittenbergiin, josta tuli reformaation jälkeen keskeinen eurooppalainen yliopistokaupunki. Aikaisemmin suomalaiset pojatkin opiskelivat useimmiten Pariisissa, kuten oli opiskellut Lucian isä.
Lucia-kirjoissani eletään kahdessa maailmassa, noudatetaan yhä katolisia tapoja kuten pitämällä paastopäivät ja toisaalta eletään uskonpuhdistuksen (=reformaatio) mukaan esimerkiksi siten, että papit ja piispat saivat mennä naimisiin.
Suomessa uskonpuhdistus oli maltillista Agricolan aikaan. Esimerkkinä voi pitää vaikkapa Hollolan keskiaikaista kirkkoa, jossa on edelleen paikoillaan esimerkiksi triumfiristi, josta käytiin Englannissa raivoisia riitoja. Maltillinen ja sopuisa perinne on suurelta osin Agricolan ansiota.
Lucia Olavintytär -kirjoissa tämä kahdessa maailmassa sopuisasti eläminen tulee esille mm seuraavalla tavalla: Lucian isoäiti on edelleen katolinen tavoissaan ja ajattelussaan, Lucian vanhemmat ovat olleet luostarissa mutta lähteneet sieltä pois ja menneet naimisiin. Kirjassa Kyynärän mittainen tyttö on kaksi hämäräperäistä tyyppiä: Lieto on munkki, joka on joutunut huonoille teille, kun hänen luostarinsa lakkautettiin, Janus on englantilainen aatelismies ja ryöväri, joka käy omaa taisteluaan protestanttista nuorta kuningatar Elisabetia vastaan mm ryöstämällä lyhytkasvuisen lahjakkaan Lucian, josta hän haluaa kasvattaa vakoilijan Elisabetiin hoviin.
Uskonpuhdistuksen pimeää puolta edustavat renessanssikuninkaat Ruotsin Kustaa Vaasa ja Englannin Elisabetin isä Henrik VIII, jotka käyttivät uskonpuhdistusta omaksi edukseen ryöstämällä kirkon omaisuutta itselleen ja suosikeilleen. Elisabet on maltillinen, hän sanoi, ettei hän pysty katsomaan ihmisten sieluihin. Suuri salakatolinen runoilija William Shakespeare ei ollut vielä syntynyt. Uskonsodat eivät olleet alkaneet Euroopassa. Elettiin siirtymävaihetta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti