Keskiajan äänet

Aboa Vetus -museon näyttely vuonna 2010 esitteli erilaisia ääniä, joita keskiajan ihminen voi kuulla ympäristössään.

Äänitteitä-näyttely esitteli kuulokuvia, jotka liittyivät kalastajan vaimon, katedraalikoulun opettajan ja oppilaan, rikkaan turkulaisporvarin palvelijattaren, sepän ja luostarin abbedissan elämään. Lehmänkello kalkatttaa ja kana kotkottaa.

Makrolinky 'ÄÄNI' Pieni lintu -blogissa 

Museon ääninäytteet ovat hauskoja! Kannattaa kuunnella lastenkin kanssa kotona tai koulussa:

http://www.aboavetusarsnova.fi/fi/kokoelmat-ja-tutkimus/aaniarkisto

Keskiaikaan kuului myös hiljaisuus luonnossa ja vaikkapa luostarissa - ja musiikki. Innostuin renessanssimusiikin avulla kirjoittamaan fiktiivisestä Lucia Olavintyttärestä.

Lucialla on meripihkan väriset pitkät hiukset, hän osaa laulaa ja soittaa luuttua. Luostarista lähtenyt oppinut isä on opettanut häntä samalla tavalla kuin poikiaankin. Hänen kaltaisensa lyhytkasvuinen ihminen oli 1500-luvulla painonsa arvoinen kultaa. Heitä etsittiin, ostettiin ja myytiin kuninkaallisiin hoveihin.




Onpa siitä jo kauan, kun tämä ilmestyi, yli kymmenen vuotta..
Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. 2004 Lasten Keskus. Kuvitus: Matti Amnell
Lucia Olavintytär I  Kansikuva suurena  Lasten LukuVarkaus 2005 –finalisti

Vuonna 1559 13-vuotias Lucia Olavintytär asuu kodissaan Hämeen linnan ja Hattulan lähellä. Eräänä päivänä, kun Lucia on ratsastamassa, hänet ryöstetään ja viedään huimaan seikkailuun. Se ulottuu Itämerelle, Gotlantiin, Pohjois-Englannin Suomaalle ja Lontooseen. Nuori kuningatar Elisabet ja Suomen herttua Juhana ovat ratkaisevissa sivuosissa.

Lontoossa on jotain, mikä on tyypillistä keskiajalle: melu.

"Lontoo paukkui ja rätisi. Rummut pärisivät ja koirat haukkuivat. Katukaupustelijat huutelivat ”kuumia piiraita”, ”appelsiineja ja sitruunoita Espanjasta”, ”nauhoja, neuloja, sormikkaita”."
Lue lisää 1500-luvun Lontoosta. Klikkaa hakusanoja Lontoo tai Elizabeth I tai mene suoraan tänne: Lontoon siat. Luit oikein, siat röhkivät kaduilla.

Lucia Olavintytär Turun ja Lontoon hoveissa jouluna

Lucia Olavintytär Elisabet I:n hovissa vuonna 1559
(kirjassa Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö 2004 Lasten Keskus)

Kyynärän mittainen tyttö Juhana herttuan hovissa joulujuhlissa. Kaikki ei mene Lucian toivomusten mukaan.
Klikkaa hakusanaa [label] 'joulu' ja katso kuvia ja lue tästä blogista kirjoituksia joulusta keskiajalla




Lucia Turun hovissa kirjassa Anna Amnell: Lucia ja Luka 2013.

Elisabet I kiinnostaa edelleen. Elisabet: Kultainen aikakausi

Elisabet I (1533-1603) tuli kuningattareksi nuorena naisena aivan kuten Elisabet II. Kummallakin on ollut pitkä kausi hallitsijana, ja heidän aikansa on tärkeä historian murroskausi.
Koska huomenna 30.11. 2012 on TV:ssä AVA klo 21:00 uusinta elokuvasta Elisabet - kultainen aikakausi, olen koonnut yhteen, mitä on tullut kirjoittetua Elisabetista : tässä blogissa ja Blogisisko-blogissani.
Blogisisko-blogin Elisabet: Kultainen aikakausi (vaikutelmia elokuvasta ensimmäisekllä kerralla ja toisella kerralla katsottuna ja kokemus elokuvan arvioijana olosta TV:ssä)
Klikkaa vaikkapa hakusanaa 'Elisabet I' lukeaksesi tämän blogin kirjoituksia.
Jos luet vain yhden kirjoituksen, lue tämä.




Elisabetista ilmestyy koko ajan uusia kirjoja.

Lontoon siat

Panorama of London by Claes Van Visscher 1616

Tekstinäyte/lukunäyte kirjastani Kyynärän mittainen tyttö:
Lontoo loppukesällä 1559

Lontoo paukkui ja rätisi. Rummut pärisivät ja koirat haukkuivat. Katukaupustelijat huutelivat ”kuumia piiraita”, ”appelsiineja ja sitruunoita Espanjasta”, ”nauhoja, neuloja, sormikkaita”.

Lontoo tuoksui mausteille ja jänispaistille. Se lemusi oluelle, hielle, pilaantuneelle kalalle, etikalle, parkituille nahoille ja ulosteille. Kadut olivat tungokseen asti täynnä ihmisiä, samettiin pukeutuneita rikkaita ja rääsyihin kietoutuneita köyhiä. Kaikilla näytti olevan kova kiire jonnekin paitsi niillä, jotka nukkuivat kadulla kivi päänalusenaan.

Lontoolaiset mutustelivat koko ajan jotain syötävää kadulla kävellessään, vähintäänkin omenoita ja pähkinöitä. Lucia ja William katselivat heitä kateellisina. Siat tonkivat tyytyväisinä ruuanjätteitä kaduilta.
Talot kohosivat kapeiden katujen molemmin puolin kolmi-, neli-, jopa kuusikerroksisina. Katoilla oli koristeelliset savupiiput tiilestä.

Talojen ylemmät kerrokset olivat ulompana kuin alemmat, kunnes vastakkaisten talojen yläkerrokset olivat niin lähellä, että naapurit olisivat voineet kätellä toisiaan.

Talot näyttivät huojuvan tuulessa. Lucia pelkäsi, että ne kaatuvat hänen päälleen.

(ote kirjasta Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. 2004. Lasten Keskus)

Pakinaperjantai 'Sika'

Lontoon palo

26.6. 1616 Globe-teatteri syttyi tuleen Shakespearen Henrik VIII:n esityksen aikana ja paloi poroksi. 1500-luvun Lontoo katosi vähitellen. Tämä oli yksi niistä tulipaloista. Globe-teatteri on rakennettu uudelleen.

Peter Ackroyd: Thomas More

Eräs kiinnostavimmista kirjoista, joita olen lukenut 1500-luvusta on Peter Ackroydin vuonna 1999 ilmestynyt kirja "The Life of Thomas More". Ackroyd on ensinnäkin loistava Lontoon kuvaaja. Hän kuvaa Lontoon kaikille aisteille. Pieni Thomas kokee koulutiellään kauniin keskiaikaisen Lontoon, joka on kadonnut melkein kokonaan. Ensin sitä tuhosivat villiintyneet kansanjoukot ja Henrik WIII uskonpuhdistuksen nimissä, kuningas lähinnä ahneuksissaan. Lopullisen tuhon aiheutti vuoden 1666 Lontoon tulipalo. Ackroyd kuvaa Sir Thomas Moren elämän kautta ennen kaikkea sen, kuinka ihmisten henkinen elämä muuttui 1500-luvulla.
Lontoon vanha silta 1500-luvulla Ackroydin Lontoo-kirjan kannessa.

Tämä on Lontoon silta, alkujaan roomalaisten rakentama, moneen kertaan tuhoutunut. Se kesti 1800-luvulle asti, jolloin se purettiin. Sillalle rakennetut talot olivat 1500-luvulla erittäin suosittuja asuntoja.

1500-luvun Lontoo

Lontoo ennen vuoden 1666 tulipaloa. Claes van Visscher 1616. Kyynärän mittainen tyttö seikkailee Elisabetin ajan Lontoossa vuonna 1559, jolloin se näytti aika paljon tällaiselta.


Ennen Elisabetin isän Henrik VIII:n toimeenpanemaa uskonpuhdistusta puolet Lontoon alueesta oli kirkkoja ja luostareita ja kolmannes väestöä munkkeja ja nunnia. Kuningas lakkautti luostarit, joista tuli ylhäisaateliston palatseja. Uskonpuhdistus romautti pitkäksi ajaksi opetuksen ja sairaanhoidon, jotka olivat olleet luostareiden tehtävänä.

Mutta Elisabetin aikana Englanti nousi kukoistukseen, sen kauppa laajeni Venäjälle ja Itä-Intiaan. Siirtolaisia tulvi muualta Englannista ja ulkomailta, varsinkin Ranskan protestantteja. Väkiluku kaksinkertaistui. 1560 oli noin 100 000 asukasta ja vuonna 1600 200 000. Elisabet oli viisas hallitsija (1559-1603), jonka aikaa voi todellakin sanoa kulta-ajaksi. Elisabetin hallinnon loppuaikana aloitti toimintansa William Shakespeare (1564-1616).




Elisabetin ajan Lontoon kartta
Mitä englantilaiset lukivat 1500-luvulla
Jo 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa Englannissa ostettiin kirjoja miljoonittain!Uusimman tutkimuksen mukaan hartauskirjat ja teologiset teokset olivat silloin kaikkein suosituinta kirjallisuutta. Välillä on väitetty ihan muuta. Tutkijat kysyvätkin : Antavatko nykyajan historioitsijat aina rehellisen kuvan menneisyydestä vai vääristelevätkö he historiaa puolustaakseen omia aatteitaan?
Lisäys kadonneen linkin vuoksi:
Kari Konkola ja Diarmaid MacCulloch kirjoittivat vuonna  2004 History Today -lehdessä 1500-1600-luvun Englannin suosikkikirjailijoista. Lukutaito oli melko yleistä, mutta kirjat olivat silloin kalliita. Ostettiin vain niitä kirjoja, joista oltiin todella kiinnostuneita. Vuosisatojen vaihteessa suurin osa kansasta osasi lukea. Kirjoja ostettiin miljoonittain!  
Meille on annettu sellainen käsitys, että tuon ajan suosikkeja olivat William Shakespeare ja Thomas Hobbes [filosofi, "kaikkien sota kaikkia vastaan"].  Konkola ja MacCulloch tutkivat sen ajan tilastoja: Suursuosikkeja olivatkin hartauskirjat ja teologiset teokset. Puritaanioppinut William Perkinsin kirjoja myytiin kaksi kertaa enemmän kuin Shakespearea. Hobbesin vaikutus omana aikanaan oli hyvin vähäinen. Kirjoittajat kysyvätkin: antavatko historioitsijat rehellisen kuvan menneisyydestä? (Reformation Bestsellers. - History Today. Vol. 53. Oct 2003. S. 23-29.)

Lucia 1

Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. 2004 Lasten Keskus. Kuvitus: Matti Amnell
Lucia Olavintytär I
Kansikuva suurena

Lasten LukuVarkaus 2005 –finalisti

Vuonna 1559 13-vuotias Lucia Olavintytär asuu kodissaan Hämeen linnan lähellä. Eräänä päivänä, kun Lucia on ratsastamassa, hänet ryöstetään ja viedään huimaan seikkailuun. Se ulottuu Itämerelle, Gotlantiin, Pohjois-Englannin Suomaalle ja Lontooseen. Nuori kuningatar Elisabet ja Suomen herttua Juhana ovat ratkaisevissa sivuosissa.

Lucialla on meripihkan väriset pitkät hiukset, hän osaa laulaa ja soittaa luuttua. Luostarista lähtenyt oppinut isä on opettanut häntä samalla tavalla kuin poikiaankin. Hänen kaltaisensa lyhytkasvuinen ihminen oli 1500-luvulla painonsa arvoinen kultaa. Heitä etsittiin, ostettiin ja myytiin kuninkaallisiin hoveihin.

Jatko-osa: Pako Tallinnaan (2006) ja Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika 2013