Lohikäärme maskottina

Mahtava lohikäärme lohikäärmesillalla Slovenian pääkaupungissa.
Makrokuvat Maskotti
Lohikäärme on Ljubljanan maskotti. Slovenian pääkaupunki tunnetaan nykyään siitä, että Yhdysvaltain nykyisen presidentin puoliso Melania opiskeli Ljubljanan yliopistossa.
Kuviani lohikäärmeistä




Lohikäärme on myös Krakovan maskotti ja symboli. Nämä oluttuvan ovet voisivat olla yhtä hyvin keskiajalta.




Peltinen lohikäärme 1300-luvulta peräisin olevan raatihuoneen räystäässä Olomoucissa Tsekissä.




Pyhä Yrjö ja lohikäärme Tukholman Storkyrkanissa.

Samanlaisia ohikäärmeitä on muuallakin. Katso lohikäärmekuvani eri maista.
Kuviani lohikäärmeistä

Ympyrä, circle

Helsinki 1550-
Makrokuvat Ympyrä, Circle




Praha, Prague. Kaarlen silta
800-



Berliini 1200-




Varazin, Kroatia (noin 80 km Zagrebista pohjoiseen)
1182-




Moscow
1156-



Trogir, Kroatia. Erään talon oven yläpuolella. Teksti: Tunne itsesi.
1100 perustettu satamakaupunki lähellä Splitin kaupunkia.

Kollaasi makrokuvista: Satu. Cinderella

Klassiset sadut ovat vanhoja. Ne olivat usein aikuisille tarkoitettuja kertomuksia, joita kiertelevät tarinankertojat kulkivat kertomassa. Tuhkimo, Cinderella on juuri niitä. Otin kuvat Sokos-tavaratalon jouluikkunasta Helsingissä ja kokosin makrokuvista kollaasin.
Suurin koko täällä (a larger size)

Makrokuvat ; Satu (haaste)

Keskiajan syksy: Lokakuu

Lokakuu 2007 Kroatiassa

Matkustan usein vasta syksyllä kirjamessujen jälkeen. Syksy ei merkitse Etelä-Euroopassa kuolemaa, vaan kypsää kukoistusta, jollainen oli 1500-luku ja renessanssi. Ensimmäinen matkani Kroatialle.




lokakuun 14 Istrialla, Kroatiassa. Oleanderi kukassa. Äitini lauloi laulua oleanderista: Kuulin kerran laulun soman lehvistä oleanderin...




Sininen maisema Krk-saarella Kroatiassa lokakuun 12, 2007
Lucia ja Luka -kirjani fiktiivinen henkilö Luka Dalmatialainen on Venetsiasta, mutta hänen sukunsa on Dalmatiasta, jonka Venetsia oli valloittanut. Lukan suvun kotisaari on Krk, jonka lyhytkasvuiset ovat nykyajan genetiikan kannalta merkittäviä. Heidän lyhytkasvuisuutensa johtui kasvuhormonin häiriöstä, jota ei osattu hoitaa vanhoina aikoina. He olivat hyvin pitkäikäisiä, mikä kiinnostaa nykyajan geenitutkijoita. Juuri lääketieteellisestä kongressista lukiessani keksin Lukan, ystävän ja tulevan rakastetun Lucia Olavintyttärelle. (Anna Amnell: Lucia ja Luka 2013)




Krk-kaupunki, Krk-saari




Pyhän Lucian patsas Krk-saarella Pyhän Lucian kirkossa Opatijessa. Tämä ei ole sama pyhimys kuin Pohjolassakin juhlittu Lucia.



Ikivihreät puut Adrianmeren rannalla



Adrianmeri valloittaa. Kun sukulaiseni oli työssä Kroatiassa, kävin siellä kahdesti, olin siellä monta viikkoa.

Makrokuvat Lokakuu

Krk-saari ja kaupunki katso koko kansio

Jotain keltaista

Keltaiset sitruunat luostarin puutarhassa Dubrovnikissa. Luostarin apteekki on Euroopan vanhin toimiva apteekki, toiminnassa vuodesta 1391.
Makrokuvat: Jotain keltaista/something yellow
The second oldest apothecary in Europe and the oldest one still active is situated in the old town of Dubrovnik, Croatia. It belongs to a Franciscan Monastery. There is also an apothecary museum and a beautiful garden.

Makro 130: 'korea', kaunis'

Renaissance men's fashion, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Renessanssimuoti oli kaunista, mutta monesti se ylitti kauneuden rajat ja muuttui 'koreaksi', mikä on negatiivinen ilmaus.
Renessanssiaikaa kuvaavat elokuvat ovat monesti täynnä pukuloistoa, joka vaihtelee silmiähivelevästä tyylikkyydestä mauttomuuteen.  Suosittu aikakausi elokuvissa. (Ks. esim. Elizabet Kultainen aika-blogikirjoitukseni)
Eräs historioitsija oli sitä mieltä, että siihen aikaan ei paljon muuta ostettavaa, siksi mies saattoi kantaa koko omaisuutensa päällään: hovipuku oli täynnä helmiä ja jalokiviä.

Makro 130: 'korea, kaunis'

Renaissance men's fashion was handsome, but often extravagant: too much of everything.

Makro 129: 'haarukka'

medieval fork, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Olen ostanut tämän haarukan Turun linnan museokaupasta. Taustalla Elisabet I, joka oli Juhanalle tuttu, sillä Juhana oli nuoren Elisabet-kuningattaren hovissa monta kuukautta. Hänet oli lähetetty kosimaan Elisabetia Eerik-veljelle vaimoksi. Ei onnistunut, ja siinä oli yksi syy lisää veljesten huonoihin väleihin.

Kun Juhana sai oikean prinsessan Katariina Jagellonican vaimokseen, tämä toi haarukat Turun linnaan:

"Kummastusta herättivät kuitenkin eniten uudet ruokailuvälineet, pelottavan näköiset kaksipiikkiset haarukat, joita piti käyttää aterioidessa. Muuan kömpelö porvarisrouva oli jo pistänyt haarukalla reiän kitalakeensa ja vuoti verta. Oli viisaampaa syödä sormin.

--

– Linnassa syödään kultalusikoilla, kertoi Vehnäpää kuulleensa.

– Vain herttuatar, väitti Valpuri.

– No, ainakin hopeisilla talikoilla, jatkoi Vehnäpää.

Hannu alkoi tirskua. – Ai, muka sellaisilla talikoilla, joilla nostellaan lehmien lantaa?

– Oletkos hiljaa, poika, Valpuri moitti. – Minä kuulin torilla, että ne kaksipiikkiset haarukat ovat samannäköisiä kuin paholaisen hiilihanko Hattulan kirkon seinällä. Mihinkä on maailma menossa? Ei semmoisia kapistuksia ollut ennen edes kuninkaan pöydässä, sanoi Valpuri päätään pudistaen. – Se oli tietenkin ennen vanhaan, kun olin keittiöpiikana Tukholman kuninkaanlinnassa."

Anna Amnell: Lucia ja Luka, 2013.

Kurkista kirjan sisälle 

Makro 129: 'haarukka'

Makro 128: 'Miniatyyri'

A new life for the doll., a photo by Anna Amnell on Flickr.

Photo: Anna Amnell
Tilasin Englannista luutun portinvartijantalo nukkekotiini, sillä Lucia Olavintytär on hyvä luutunsoittaja. Kirjassa Kyyärän mittainen tyttö hänet ryöstetään ja hän on vangittuna Vanhan Suomaan laidassa olevassa talossa Englannissa.
Alemmassa kuvassa sama luuttu näkyy paremmin, ja se kuvaa ennemminkin Juhana-herttuan hovielämää. Alemman kuvan on ottanut poikani. Osallistun ylemmällä kuvalla, joka on omani. Olen tehnyt ylempää puseroa vaille kaikki nukenvaatteet ja sisustanut 1:12 nukkekodin. Alempi hovipuku on tehty lahjanauhasta ja mieheni silkkisestä taskuliinasta.:)


Photo: Matti Amnell (Jr)

Lisää omia nukkekotikuviani on täällä

Lucia haaveilee pääsevänsä soittajaksi Juhana-herttuan hoviin:

Kun Lucia oli saanut väritystyön loppuun, hän jätti arkin pöydälle, jotta värit kuivuisivat. Hän otti esiin luuttunsa, viritti sen huolellisesti ja alkoi soittaa. Vasen käsi oli luutun kaulalla, oikea käsi näppäili luutun kieliä. Hän osasi tehdä sen vaikka unissaan. Hän lauloi:

”On lunta maassa,

vaikka ei talvi vielä lie.

En pääse kullan luokse;

Kun ummessa on tie”. *

Juhana-herttua oli kutsunut vain äidin ja isän Turun linnaan joulujuhliin. Ehkä hän kutsuu joskus minutkin, haaveili Lucia. Ehkä pääsen sinne myöhemmin soittamaan luuttua ja laulamaan. Lucia oli harjoitellut ahkerasti soittamista lapsesta asti.

Ote kirjasta Anna Amnell: Lucia ja Luka. 2014 

Osallistun ylemmällä kuvalla Makro 128:aan

Makro 124: ’koru’. Meripihka

amber, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tyttäreni meripihkakorvakoru

Meripihka on kymmeniä, jopa satoja miljoonia vuosia sitten kivettynyttä puuta. Sitä on käytetty muinaisista ajoista asti koriste-esineinä ja suojana sairauksia ja vaivoja vastaan. Niin opetti myös lääketieteen isä Hippocrates. 1500-luvun oppinut Martti Luther kuljetti taskussaan meripihkan palaa suojaamassa munuaiskiviltä.

Eri puolilta maailmaa on löydetty jopa dinosaurusten aikoina eli 65-220 miljoonaa vuotta sitten syntynyttä meripihkaa. Se on on kuin tietopankki. Dominikaanisen tasavallan vesiltä löytyi vuonna 2007 meripihkaa, jossa oli jäännös 15-20 miljoonaa vuotta sitten kasvaneesta orkideasta.




Keskiajalla olivat suosituimpia koruja meripihkahelmistä tehdyt rukousnauhat, joita näkee muotokuvissakin ja uskonnolista symboliikkaa sisältävät "mitalit" (sacramental medals), joissa oli yleensä suojeluspyhimyksen, Marian tai Marian ja Jeesus-lapsen kuva. Näitä valmistettiin erilaisista metalleista, ja niihin oli kaikilla varaa.

Eräässä keskiaika-aiheisessa salapoliisiromaanissa tyttö kadottaa mitalinsa, ja se on tärkeä osa juonesta.



Olen saanut nämä nykyajan katoliset mitalit lahjaksi.

Makro 123: 'herkullinen'

Mahtikauppamies von Hueckin pehmeänmakuinen riistakäristys, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Herkullinen ateria keskiaikaisessa ravintolassa Tallinnassa.
Delicious medieval food.
Makro: 'herkullinen' (delicious')

"Mahtikauppamies von Hueckin pehmeänmakuinen riistakäristys"
Roasted game for mighty merchant von Hueck

Palvelustyttö toi heille syötäväksi papunyyttejä, inkiväärilanttua, pikkelssiä, suolakurkkua, kaalia, villisikaa, hirveä ja marjasurvosta sekä juotavaksi höyryävän kuumaa mehua, joka kirvelsi kurkkua. Margaretalle hän toi ruokaa isolla lautasella ja savimukilla, Lucialle pienellä lastenlautasella.
Anna Amnell: Pako Tallinnaan. 2006. Lasten Keskus. Sivulla 95. (Kysy kirjastoista)

"The maid brought to them bean dumplings, rutabaga spiced with ginger, pickles, gherkins, cabbage, roasted wild boar and moose, crushed berries and pungent hot juice of mixed berries. To Margareta she gave a large plate full of food and to Lucia a small children's plate."
Anna Amnell: Escape to Tallinn [Pako Tallinnaan] 2006 Lasten Keskus

Kuvasin ja söin tämän erittäin maukkaan keskiaikaisella reseptillä valmistetun aterian Olde Hansassa Tallinnan historiallisessa keskustassa.

Olde Hansa

I had this excellent meal at the restaurant Olde Hansa in the historical, medieval centre of Tallinn. This is a genuine medieval recipe. I used it in my book "An Ell-sized Girl". Lucia and her friend Margareta are served this meal after they have escaped from Helsinki to Tallinn across the frozen sea. 13-year old Margareta doesn't want to become an old merchant's wife.

Keskiajan ruoasta löydät paljon tietoa netistä, esimerkiksi Medieval Cookery-sivuilta tai seuraavilla hakusanoilla netistä: keskiajan ruoka, keskiaikainen ruoka, medieval cookery, 16th century food, Renaissance food

(Julkaistu aikaisemmmin tässä blogissa tammikuussa 2007)

Makro 122: Valo ja pimeys

tuli, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Photo Friday: 'Fiery' (tulinen)
Keskiajalla tuli valaisi pimeällä. Soihtu ulkona kävellessä tai ratsastettaessa, jos ei ollut kuutamo.

Kynttilä ja takkatuli valaisivat sisällä. Usein kynttilöitä ei raskittu polttaa, sillä niiden tekeminen oli vaivalloista.  Avotakassa oleva tuli oli usein ainoa valonlähde pimeänä kautena. Takan reunalle voitiin sytyttää pihtiin päre. Takan äärellä saattoi lukea ääneen muille perheenjäsenille, jotka eivät osanneet lukea.

Kodissa oli varmaankin tunnelmallista. Jos katossa oli räppänäaukko, sieltä saattoivat näkyä tähdet kuin timantit mustan sametin päällä.

Makro 122 valo/pimeys

Renessanssimies ja kello

Renessanssimies ja kello, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tämä kello kertoo ajan ja aikakauden
Tämä uskomaton kello oli erään antikkikaupan näyteikkunassa. En tiedä, millä aikakaudella se on valmistettu. Se oli muuten hyvin kookas.
Makro: 'aika'
teksti kellossa: 'kuningas Pariisissa')
Katso myös 'astronominen kello' klikkaamalla hakusanoja.
1500-luvulla oli myös taskuaurinkokelloja. Niitä löydettiin Henrik VIII:nnen aikana uponneen Mary Rose-laivan ruumasta.

Makro 119: Keskiajan talonpoikaistalo

Keskiajan koti, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lähikuva pienoismallista. Nordiska Museet, Tukholma: Talonpoikaistalo noin 1600-luvulla. Kuva: Anna Amnell
Makro 119: ruskea
Klikkaa kuva suuremmaksi

Talonpojan tupa oli rakennettu piilukirveellä veistetyistä hirsistä. Kesäisin söivät vuohet heinää ja kukkasia tuollaisen talon ruohoturvekatolla. Näin talvella paksu lumikerros peitti notkolla olevan katon. Näytti siltä, kuin talovanhus romahtaisi kasaan lumen paljouden alla.
- -
Tuvan kynnys oli korkea, jotta villieläimet eivät päässeet sisään eivätkä pikkulapset ja pienet kotieläimet, kuten possut ja lampaanvuonat, voineet karata ulos. Vieraat astuivat tervan ja savun hajuiseen tupaan. Lucia nosti isoäidiltä perimänsä tuoksurasian nenänsä eteen ja antoi yrttikimpun Vehnäpäälle.
Talo oli tavallista siistimpi, sillä joulusiivoukset oli tehty. Maalattialla oli puhtaita olkia. Tuoksui raikkaalle.
--
Uuni oli tuvan etunurkassa, suu oveen päin, päre paloi pihdissä uuninreunalla. Ohrapuuro porisi kolmijalkaisessa punasaviastiassa hiilloksella. Nauriit hautuivat saviruukussa hiilien alla. Lintupaisti kypsyi rautapadassa, joka riippui hiilloksen yläpuolella. Ruokien tuoksut toivat veden kielelle ja saivat vatsat murisemaan nälästä. --



Talonväki söi puuroa yhteisestä savipadasta kukin omalla puulusikallaan. He noukkivat puukkojensa kärjillä lintupaistia suoraan padasta, joka oli nostettu pöydälle laakean kiven päälle, pilkkoivat lihan puukolla pöydän päällä, imeksivät luita ja nuolivat sormensakin.
Talonpojan tuvassa käytiin yöpuulle heti aterian jälkeen, sillä kynttilöitä piti säästää.

Lucia ja Luka 2013, katkelmia luvuista ”Nahkalakanat ja höyhenpeitteet ”ja ”Yö talonpojan tuvassa”

Makro 114: 'Puhdas

Lucas Cranachin kaivo, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Taiteilija Lucas Cranachin kaivo vuodelta 1556 tuottaa edelleen puhdasta vettä Wittenbergissä.
Kaivo on Cranachin talon pihalla. Klikkaa kuva suuremmmaksi.

Makro 114: 'Puhdas'

Olin käymässä Wittenbergissä marraskuussa 2010. Tässä talossa asui alivuokralaisena kuvitteellinen opiskelija Erasmus Olavinpoika monta vuotta opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa. Uusimmassa, lokakuussa ilmestyvässä kirjassani "Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika" Lucia Olavintytär pääsee veljensä luo Wittenbergiin.

Makro 111: Taika. Solmut

Solmut, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Keskiajalta asti eli käsitys, että suomalaiset osasivat taikoa myrskyn tai sopivan tuulen tekemällä solmuja. (laiva: Matti Amnell)

Vaahtopäiset aallot kohosivat laivaa korkeammiksi.
- Myrsky on tämän tytön syytä, sanoi merimies ja osoitti Luciaa.
- Tyttö teki taiat, laittoi solmuja viittansa nyöreihin, sanoi merimies, jolta puuttui toinen korva.
Samaa väittivät muutkin merimiehet.
- Se nostatti myrskyn kostoksi siitä, kun se on tuotu tänne väkisin. Olettehan te kuulleet suomalaisista noidista, tuulenmyyjistä ja myrskynnostattajista?
- Kenellä muulla kuin noidalla on tämmöinen tukka? Onko kukaan nähnyt moista? Noin paljon hiusta näin pienessä päässä ja vielä punaista.

- Noita mereen tai lopettakoon myrskyn! huusivat merimiehet.

Silloin juoksi kannelle kookas mies pitkä musta viitta tuulessa liehuen. Hän veti miekkansa esille viitan alta ja huusi: - Jättäkää se tyttö rauhaan! Hän on minun omaisuuttani.

Merimiehet perääntyivät nähdessään miekanterän välähtävän lyhtyjen valossa. Mies työnsi miekan tuppeen, käänsi kasvonsa kohti myrskyävää taivasta ja huusi jotakin. Hänen sanansa hukkuivat myrskyn pauhuun.
(Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. Lasten Keskus, 2004, sivut 43-46.

Tuulenkauppias myy kauppiaalle narun, jossa on kolme solmua. Jos siitä kadottaa yhden solmun tulee leutoja tuulia, kaksi kovempaa tuulta ja kolme myrskyn. Olaus Magnus (1490-1557): Pohjoisten kansojen historia 1555.
Katso myös toinen Taika-kuvani (astiat)
Makrohaaste 111: Taika

Makro 110: 'Vesi', 'Water'

Water, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Makro 110 : 'vesi', 'water'

Vesiallas Wittenbergissä
Yhteinen maailma keskiajan ihmisen kanssa.
Olin kolme vuotta sitten marraskuussa Berliinissä, jossa on hyviä museoita ja Wittenbergissä, jonka keskusta on kuin 1500-luvun "Seurasaari". Kävin tutustumassa kaupunkiin, jossa suomalaiset pojat - muiden muassa Mikael Agricola - opiskelivat.

Lucia Olavintyttären veli Erasmus opiskeli siellä.
Kirjassa Kyynärän mittainen tyttö hän lähtee sinne opiskelemaan, ja hänen lähtönsä saa liikkeelle kirjan tapahtumat. Kirjassa Pako Tallinnaan hän on salakirjeenvaihdossa helsinkiläisen tytön kanssa, ja uusimmassa kirjassani hän tarjoaa turvapaikan pakolaisiksi tulleille sukulaisilleen.
Ennen olivat monet muutkin asiat niin kuin nyt - muutkin kuin vesi ja syksyn lehdet.

Makroviikko 85: Joulukoriste. Keskiaika

Kuvassa on piikkipaatsama ja jouluruusu, kaksi keskiajan keskeistä joulun symbolia. Koti koristeltiin ulkoa löytyvillä vihreillä oksilla ja marjoilla.
Makroviikon 85 aihe on joulukoriste

Jo 1500-luvulla pidettiin Keski-Euroopassa joulumarkkinoita, joilta sai ostaa jouluruokia ja joulukoristeita.



Lattialle, joka saattoi olla pelkkä tasaiseksi poljettu maalattia,  laitettiin puhtaat oljet.




Ruokapöytää valaisivat kynttilä ja avotakassa palava tuli. Monissa maissa laitettiin takkaan pitkä ja paksu joulupölkky, jota siirrettiin sitä mukaa kuin se paloi.

Avotakassa hautui ruoka hiilloksella tai rautakoukusta riippumassa. Kuvassa oleva avotakka on krakowalaisessa ravintolassa kuvattu.

"Talo oli tavallista siistimpi, sillä joulusiivoukset oli tehty. Maalattialla oli puhtaita olkia. Tuoksui puhtaalle. 

Uuni oli tuvan etunurkassa, suu oveen päin, päre paloi pihdissä uuninreunalla. Ohrapuuro porisi kolmijalkaisessa punasaviastiassa hiilloksella. Nauriit hautuivat saviruukussa hiilien alla. Lintupaisti kypsyi rautapadassa, joka riippui hiilloksen yläpuolella. Ruokien tuoksut toivat veden kielelle ja saivat vatsat murisemaan nälästä." (ote uusimmasta kirjastani, joka ei ole vielä ilmestynyt)

Kerrotaan, että Martti Luther aloitti joulukuusitradition, mutta saksalaiset kristityt olivat käyttäneet kuusta jo varhain keskiajalla pyhänä, kristillisenä puuna. Luther koristeli pöytäkuusen kynttilöillä näyttääkseen lapsilleen, kuinka tähdet loistavat yöllä metsässä.


Yöllä mentiin messuun tai aamulla joulukirkkoon. Kirkon vierellä tai kaupungin keskustorilla oli Keski-Euroopassa joulukuusi jo keskiajalla. Eräs englantilainen munkki oli havainnollistanut jo 600-luvulla Thuringenissä kolminaisuutta kuusen kolmiomaisen muodon avulla.

Klikkaa alla olevia hakusanoja ja lue lisää.

Hyvää joulua! Merry Christmas!