Katariina Jagellonican poika ja koira

– Katariinan pikkukoira rupesi ulvomaan, kun lopetin lauluni. Lohdutukseksi Katariina lupasi minulle oman koiranpennun. Minä voin kohta liittyä kiertelevään teatteriin ja esittää ohjelman koiran kanssa. (Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö 2004 Lasten Keskus) Huom. Tämä koira oli varmaankin Turun linnassa jo 1562. Poika Sigismund syntyi vasta Ruotsissa 20. kesäkuuta 1566 Gripsholmin 
linnassa.

Nuori Katariina Jagellonica

Kyynärän mittainen tyttö. Kansi: Matti Amnell (Jr)

Lucia tapaa Katariinan, joka on tulossa Suomeen.

Luci ja Luka -kirjassani Lucia tulee Juhana herttuan hoviin Turkuun ja kokee sen lyhyen loistokauden ja järkyttävän veljessodan kauhut ja pakenee monien muiden tavoin perheensä kanssa ulkomaille. Tätä kirjaa on myytävänä nettikaupoissa, esim BoD ja monet muut. 

Mirkka Lappalainen: Susimessu

Mirkka Lappalainen Susimessu

Luen uudestaan Mirkka Lappalaisen kirjaa Susimessu ja ihailen taas kerran sitä, kuinka Juhana-herttua kuninkaaksi tultuaan oli aikaansa edellä pyrkiessään tekemään valtakunnastaan kompromisseihin pystyvän ja suvaitsevaisen maan. Se oli liikaa sekä ruotsalaisille että paaville. Ilolla luen, että vain Suomessa hyväksyttiin Juhanan pyrkimys. Pitää muistaa, että 1500-luvun Puola, Euroopan mahtavin valtakunta, oli "aatelistasavalta", jossa kuninkaan kanssa hallitseva sivistynyt aatelisto, kymmenen prosenttia kansasta, oli saanut aikaan "Varsovan liiton", joka takasi uskonvapauden. Se oli toista kuin itsevaltiaiden renessanssihallitsijoiden tyrannimaiset valtiot, jollainen Kustaa Vaasan Ruotsikin oli ollut - ja johon se palasi Juhanan kuoleman jälkeen. Ei ole ihme, että vapaamielisessä Puolassa toimi astronomi Nikolaus Kopernikus. Katariina Jagellonica oli tämän sivistyneen maan kasvatti ja oli vaikuttanut tietenkin mieheensä Juhanaan, ja "Juhana III oli oppinein teologi, joka on koskaan istunut Ruotsin valtaistuimella". (Michael Roberts Lappalaisen mukaan). Onneksi meillä on Mirkka Lappalaisen kaltaisia nuoria tutkijoita, jotka kertovat totuuden tuostakin historiamme vaiheesta.

Millainen oli Turku talvella 1562-1563?

Varhain aamulla Luka ja Leonardo jatkoivat matkaa Turkuun. Oli vielä valoisaa, kun he saapuivat perille. Turku oli pieni kaupunki laakson pohjalla jäätyneen joen molemmin puolin. Kaupungin keskellä kohosi mahtava kirkko. Paksu lumi peitti talojen katot. Laakson reunoilla oli sadoittain tuulimyllyjä, joiden kolina kuului kauas. Luka ja Leonardo ajoivat reellä kohti Turun linnaa, joka oli mahtava harmaakivilinnoitus keskellä lumista maailmaa.

Luka sulki silmänsä. Hän ei ollut tuntenut  itseään koskaan niin pieneksi ja heikoksi kuin lähestyessään tuota jättiläisten linnaa.
Lucia ja Luka, sivu 27, jossa Luka ja Leonardo ovat menossa Juhana-herttuan hoviin Katariina Jagellonikan tervetuliaisjuhliin esiintymään.

Lucia soittaa luuttua päiväkaudet ja haaveilee pääsevänsä esintymään linnaan, jossa isä ja äiti ovat päiväkaudet mukana hovin ylellisessä juhlinnassa. 13-vuotias Hannu juoksee kaupungilla äitinsä ja isänsä asioita toimittamassa. Sää on ankea: 

Lunta tuprutti, tuuli vinkui ja ulisi. Hannu vaelsi pitkin Turun lumisia katuja kelkka perässään. Hän oli viemässä äitinsä viittaa Perttu-turkkurille korjattavaksi. Hannu kompuroi mukulakivikaduilla ja  liukasteli hirsikaduilla kuluneilla saappaillaan, hikoili sarkavaatteissa, paikatussa lampaannahkavuorisessa viitassa, päässä villamyssy ja kädessä kahdet villakintaat päällekkäin, nenä pakkasesta ja tuulesta punaisena.  Hän eksyi välillä ja joutui kysymään neuvoa. Hän juoksi  kapeaa kujaa ohi sepänpajan, puusepän ja suutarin verstaan.

Hän oli vaatetukseltaan kuin mikä hyvänsä oppimaton renkipoika, mutta hänen päässään risteilivät monenlaiset ajatukset. 
Lucia ja Luka, sivu 41

Iivana Julma ja Kreml

Iivana Julma (1530-1584) hallitsi samaan aikaan kuin Englannin Elisabet ja Ruotsin Kustaa Vaasan pojat Eerik ja Juhana (ylärivissä) . Lucia ja Luka -kirjassani Iivana on tärkeä sivuhenkilö, joka vaikuttaa päähenkilöitten kohtaloon. 

Juhana-herttuan puoliso Katariina Jagellonica oli antanut rukkaset Iivana Julmalle. Tämä ei hellittänyt, vaan halusi edelleen Katariinan hoviinsa koristeeksi. Useita yrityksiä Katariinan ryöstämiseksi tapahtui. Kirjassani on yksi kuvitteellinen ryöstösuunnitelma, johon joutuu mukaan myös fiktiivinen 17-vuotias Lucia Olavintytär. 

Katariina Jagellonica

Ryöstö olisi ollut täysin mahdollinen ja ihmisryöstäjät olisivat vieneet

"Katariinan ja Lucian yli lumisten arojen, ohi luostareiden ja ränsistyneiden savutupien kohti Moskovan olkikattoisia hirsitaloja ja kultakupolisia kirkkoja, joiden keskellä kohosi punavalkoinen Kreml. Siellä asui mahtava hallitsija Iivana, korkeakorkoisiin punaisiin saappaisiin ja jalokivin koristettuun brokadikauhtanaan pukeutunut kotkannenäinen mies, joka oli rakentanut suuren valtakunnan ja jonka sanat soljuivat kuin hunaja, mutta järki oli sekoamassa. Kansa sanoi Iivanaa Rääkkääjäksi.

Moskovassa käyneet kertoivat, että Iivanaa pelkäsivät nykyään kaikki muut paitsi hänen imettäjänsä, ikivanha nainen, jonka kasvot olivat uurteiset kuin puun kaarna. Lempeän puolisonsa kuoleman jälkeen Iivana ei rakastanut enää muita kuin metsästyshaukkaansa Adragania.

Kostonhaluinen Iivana halusi ryöstää Juhanan vaimon Katariinan koristeeksi pitoihinsa, joista kerrottiin mitä oudoimpia tarinoita. Makeiset, piparkakut ja piiraat tarjottiin kullatuilta puunoksilta. Paistetut jättiläiskalat aseteltiin kultavadeille kidat ammolleen muistuttamaan siivet levällään olevia lohikäärmeitä. Ne näyttivät syöksyvän pitopöytien ääressä istuvien kimppuun niin kuin Iivana raivonpuuskissaan."

Anna Amnell: Lucia ja Luka 2013, sivut 73-74
Olen Moskovassa syyskuussa 2015 kaksi viikkoa. Yritän kirjoittaa sieltä käsin blogeihini.
Kuvia kertyy vähitellen tänne Flickrin Moskova-kansiooni. (Kreml= 'linnoitus')

Joulu Turun linnassa vuonna 1562

Glorian Antiikki -lehden kaunis joulunumero 10/2014 on ilmestynyt. Siinä kerrotaan muiden muassa Turun linnan jouluista eri vuosisatoina. Sari Järvinen: Turun linnan joulu on katettu, sivut 52-56. Artikkeliin on haastateltu Turun linnan tutkijaa Salme Kotivuorta.

Kyynärän mittainen tyttö -kirjan lukeneille tuttuja henkilöitä mainitaan lehtijutussa: Valpuri Innamaa, Suomen herttua Juhana ja hänen nuori puolisonsa Katariina Jagellonica, jonka tervetuliaisjuhlaksi suuret joulun ajan pidot pidettiin. Heti alussa "Lemmikkimarakatti pälyilee olkansa yli--".
1:12 nukkekodin nukke edustaa meille Luciaa, joka haaveili pääsevänsä soittamana joulujuhlissa.

Kyynärän mittainen tyttö Juhana herttuan hovissa
Tässä blogissa on myös lyhyt kuvaus joulujuhlista kuningatar Elisabetin hovissa Lontoossa vuonna 1559 kirjastani Kyynärän mittainen tyttö (2004).
Piirakan sisästä pompsahti esiin tyttö

Kaponieeri kertoo, mitä Glorian antiikki 10/2014 sisällöstä.

Tässä blogissa Turun linna 1562-1563

Lue myös
Riikinkukko joulupöydässä
yle.fi/uutiset/3-6424742

Klikkaa hakusanoja blogin alaosasta!

Makro 129: 'haarukka'

medieval fork, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Olen ostanut tämän haarukan Turun linnan museokaupasta. Taustalla Elisabet I, joka oli Juhanalle tuttu, sillä Juhana oli nuoren Elisabet-kuningattaren hovissa monta kuukautta. Hänet oli lähetetty kosimaan Elisabetia Eerik-veljelle vaimoksi. Ei onnistunut, ja siinä oli yksi syy lisää veljesten huonoihin väleihin.

Kun Juhana sai oikean prinsessan Katariina Jagellonican vaimokseen, tämä toi haarukat Turun linnaan:

"Kummastusta herättivät kuitenkin eniten uudet ruokailuvälineet, pelottavan näköiset kaksipiikkiset haarukat, joita piti käyttää aterioidessa. Muuan kömpelö porvarisrouva oli jo pistänyt haarukalla reiän kitalakeensa ja vuoti verta. Oli viisaampaa syödä sormin.

--

– Linnassa syödään kultalusikoilla, kertoi Vehnäpää kuulleensa.

– Vain herttuatar, väitti Valpuri.

– No, ainakin hopeisilla talikoilla, jatkoi Vehnäpää.

Hannu alkoi tirskua. – Ai, muka sellaisilla talikoilla, joilla nostellaan lehmien lantaa?

– Oletkos hiljaa, poika, Valpuri moitti. – Minä kuulin torilla, että ne kaksipiikkiset haarukat ovat samannäköisiä kuin paholaisen hiilihanko Hattulan kirkon seinällä. Mihinkä on maailma menossa? Ei semmoisia kapistuksia ollut ennen edes kuninkaan pöydässä, sanoi Valpuri päätään pudistaen. – Se oli tietenkin ennen vanhaan, kun olin keittiöpiikana Tukholman kuninkaanlinnassa."

Anna Amnell: Lucia ja Luka, 2013.

Kurkista kirjan sisälle 

Makro 129: 'haarukka'