Otin Flickrin tilastoista 50 suosituinta keskiaika- ja renssanssiaiheista kuvaani. Laitan lisää kunhan ehdin.
Lucia Olavintytär eli kyynärän mittainen tyttö on puettu tässä samettimekkoon, johon kuuluvat irtohihat ja kapea suikalemainen koriste-esiliina. Olen saanut tämän 80 cm pitkän nuken lahjaksi miniältäni. Se oli puettu alkujaan 1900-luvun alun asuun. Katso blogin alaosasta hakusanoja muodista.
Sivut
- Etusivu
- Firenzestä Turkuun
- Kyynärän mittainen tyttö. Kirja-arvosteluja
- Anna Amnellin Lucia Olavintytär -kirjat Celia-äänikirjoina
- Pako Tallinnaan. Kirja-arvosteluja
- Lucia ja Luka 2013. Esittely. Kirja-arvosteluja
- Kotisivublogini
- Anna Amnell's historical novels
- Lastenkulttuurisivuni
- Nuorisokirjailijat/Anna Amnell UUSI!
- Historiska äventyrsromaner
- Matti Amnell kuvittaja
- Lucia Olavintytär -kirjat. Kirja-arvostelut
- Haastattelut
- Tornitalo/My Gate House
- Photos
- Blogisisko-blogi
- Aurora-kirjat
- Aurora-blogi
- Aurora-kirjat
- Lucia-books (info)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lucia II. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lucia II. Näytä kaikki tekstit
tiistai 20. elokuuta 2013
perjantai 26. lokakuuta 2012
Lukudiplomi: Kyynärän mittainen tyttö ja Pako Tallinnaan
Kyynärän mittainen tyttö (2004, Lasten Keskus) ja Pako Tallinnaan (2006, Lasten Keskus) ovat molemmat sekä Kouluhallituksen -
Netlibris/ Matilda/Aikamatkat/Amnell, Anna -
että yksityisten kaupunkien ja kuntien lukudiplomikirjoja.
Anna Amnell/kirjat (lisätietoa kirjoistani)
Myös Aurora-kirjat ovat olleet Lukudiplomikirjoina (nimillä Pirkko Pekkarinen ja Anna Amnell)
Kirja-arvosteluja näistä kirjoista.
Löydätkö Kyynärän mittaisen tytön Lucian ja hänen ystävänsä Williamin tästä kuvasta? He ovat paossa ihmisryöstäjiä. Matti Amnellin kuvitusta kirjaan Pako Tallinnaan (2006). Katso kuvaa suurena
Samat roistot esiintyvät kolmannessa osassa, joka on ihan loppuvaiheissaan.:)
Tunnisteet:
Amnell Anna,
Kyynärän mittainen tyttö,
Lucia I,
Lucia II,
Lukudiplomi,
Pako Tallinnaan
torstai 9. elokuuta 2007
Muissa maailmoissa
Olen ripustanut työpöydän taakse kuvataulun, joka esittää 1500-luvun porvarisperheen olohuonetta eli sen ajan suomalaisittain sanottuna tupaa. Porvareita olivat keskiajan kaupungeissa kauppiaat ja käsityöläiset.
Tämä talo kuvaa saksalaisen perheen kotia, mutta uskon, että Suomessakin oli samanlaisia koteja ainakin ulkomailta tulleilla varakkailla kauppiailla. Useimmilla 1500-luvun kaupunkilaisillakin oli kuitenkin hirsitalot, joissa oli poljettu maalattia ja yksinkertainen kalustus, joka muistuttaa suomalaisen tuvan kalustusta: pöytä ja penkit seinustoilla. Asunnot saattoivat sisäänlämpiviä.
Pikuruudulliset korkeat ikkunat on ainakin yhdessä tallinnalaisssakin kauppiaan talossa, nimittäin siinä, jota olen tutkinut lähemmin ja josta kerron kirjoituksessa Taloa etsimässä Tallinnassa.
Huoneessa on kaakeliuuni. Samanlaisia uunikaakeleita voi nähdä Turun Aboa Vetus -museossa. Kalustuksena on harvinaisen jykevä, rimpsureunaisen liinan peittämä pöytä ja taidokkaasti valmistettuja raheja. Ikkunan edessä on kookas kirstu, ja sen päällä on paksu kirja, todennäköisesti Raamattu, sekä punottu kori, jossa on villalankaa. Lattia on peitetty kaakeleilla ja laudoilla.
Katosta riippuu hyvin erikoinen kattokruunu, hyllyillä on tina-astioita ja rasia. Korkean kaapin päällä on kannu, jolla haettiin viiniä kaupasta vieraitten tultua ja isoja vateja. Jakkaralla on luuttu.
Erityisen kaunis on erkkeri, jollaisia voimme nähdä Suomessa esimerkiksi Turun linnassa ja Hämeen linnassa.
Perheen isä on pukeutunut tyypilliseen renessanssiasuun. Hänen hihoissaan ja nahkaisissa pönkkähousuissaan on leikekoristeita. Ihmettelen sitä, että taiteilija ei ole laittanut hänelle hattua päähän, sillä miehet istuivat 1500-luvulla ateriallakin hattu päässä.
Naisten päähineet vaikuttavat keskiaikaisilta, vaikka perheen äidin asu näyttää 1500-luvun asulta. Keskiajan tyylisiä vaatteita käytettiinkin vielä pitkään keskiajan loputtua. Palvelustyttö on avopäin, joten hän on naimaton. Naimisissa olevat naiset peittivät päänsä Euroopassakin noina aikoina. Pikkutytöllä on myssy. Ehkä häntä halutaan suojella vilustumiselta. Avoimessa kirstussa ja sen vieressä näkyy leluja, mm puinen nukke ja hevosvankkurit.
Palvelustyttö on tulossa alakertaan kannu kädessä. Hakeeko hän vettä lapsen pesemiseen? Huoneen oikeassa laidassa onkin erikoisuus, jota en ole muissa piirroksissa tai maalauksissa nähnyt: vesihana ja -allas. Siihen tulee nähtävästi lämmintä vettä keittiön eli arkituvan avotakan kylkeen tehdystä vesisäiliöstä. Sellaisia oli vielä minun kouluaikanani käytössä myös savolaisissa taloissa, esimerkiksi minun kotonani.
Kiinnostava yksityiskohta on isoäiti tai vanha imettäjä, joka kehrää uunin vieressä. Nukkuuko hän pienessä vuoteessa uunin kyljessä? Ainakin kissa on valinnut tuon lämpimän paikan asuinsijakseen, sillä sen lautanenkin on osittain uunin alla.
Koska tätä taulua on käytetty Saksassa ja muissakin maissa opetustauluna, uskon, että sen yksityiskohdat perustuvat faktoihin.
Viihtyisä koti. Näin tämän opetustaulun ensi kerran kirpputorilla monta vuotta sitten. Minulla ei ollut tarpeeksi rahaa mukana sen ostamiseen, ei ollut edes kynää ja paperia mukana, joten opettelin sen sisällön ulkoa ja piirsin sen kotona ja kirjoitin kuvauksen siitä. Tänä kesänä näin tämän taulun uudestaan, tällä kertaa antikvariaatin katosta riippumassa. Sen hinta oli noussut kymmenkertaiseksi, mutta nyt ostin sen. Toivon, että se innostaa minua kirjoittamaan.
keskiviikko 10. tammikuuta 2007
Lucia II: Pako Tallinnaan

Lucia Olavintyttären toinen seikkailu vie hänet 1500-luvun Helsinkiin
ja Tallinnaan.
Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär kutsutaan Helsinkiin opettamaan luutunsoittoa 13-vuotiaalle Margaretalle. Lucialla on myös toinen, salaisempi syy matkaan.
Tyttöjen elämä muuttuu painajaiseksi, kun Margaretan isä Martti Lyypekkiläinen kuolee Helsingissä raivoavaan kulkutautiin ja kaunis Margareta aiotaan naittaa rikkaalle ulkomaalaiselle kauppiaalle. Margareta täytyy pelastaa.
Lucia pakenee Margaretan ja tämän serkun teini Vilppu Talven kanssa talvisen meren yli Tallinnaan sukulaisten luo. Tarinassa ovat mukana myös hollantilainen Hans van Sanden sekä Suomen herttua Juhana ja hänen vaimonsa Katariina Jagellonica, jotka ovat juuri saapumassa Suomeen. On vuosi 1562.
Anna Amnell: Pako Tallinnaan. Lasten keskus 2006. Kannen kuva ja kuvitus Matti Amnell.
Kyynärän mittainen tyttö (2004)
Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika (2013)
Kysy kirjastostasi Lucian seikkailuja.
Tunnisteet:
1500-luku,
Estonia,
Helsinki,
järjestetty avioliitto,
lapsiavioliitot,
Lucia II,
nimet,
Pako Tallinnaan,
Tallinna,
Viro
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)