Näytetään tekstit, joissa on tunniste verilöylyt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste verilöylyt. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Jos Juhana-herttua olisi elänyt vanhemmaksi


Olen monesti miettinyt, millainen maamme olisi, jos Juhana olisi saanut elää vanhemmaksi kuin 55-vuotiaaksi. Juhana ja hänen puolalainen vaimonsa kannattivat uskonnonvapautta, joka vallitsi sen ajan Puolassa. Siellä sai olla katolinen ai protestantti. oli myös paljon juutalaisia. Puolaa hallitsi kuninkaan rinnalla laaja aatelisto, joten siellä oli sen parlamentarismia, ei yksinvaltiutta., Kaarle-herttuan järjestämiä hirvittäviä verilöylyjä Turussa, Viipurissa ja Linnköpingissä eli suomalaisten ja ruotsalaistebn lailliselle kuninkaalle Sigismundille uskollisten johtomiesten teloittamisia ja kansan pakottamista luterilaisuuteen ei olisi tapahtunut. 

Juhana III oli oppinein Ruotsin kuningas teologian alalla päinvastoin ankaran kiihkoileva salakalvinstinen setänsä Kaarle, joka yllytti talonpojat nuijasotaan ja omakätisesti mestasi minunkin esi-isiäni, jotka olivat uskollisia Sigismundille, jolle olivat vannoneet uskollisuudenvalan kuten virkamiesten tuli tehdä. Olisi ollut rauhallisempi maailma. Suomessa olisi ollut entisenlainen vanha ja oppinut aatelisto, joka oli tottunut puolustamaan isänmaataan. Eihän ollut ketään puolustamassa suomalaiia Isonvihan aikaan. Historia jossittelu on hauskaa, mutta myös surullista, sillä tuntuu monesti siltä, että väärät ihmiset jäävät eloon, hyvät johtajat kuolevat liian aikaisin.

perjantai 12. huhtikuuta 2019

Esivanhempieni elämää 1500-luvun Ruotsi-Suomessa



DNA-testien teettämisen jälkeen sain tietää, että esivanhempiini kuului joukko suomalaista ja ulkomaista aatelia, joka eli rälssisukuina Ruotsi-Suomessa 1200-1500 -luvuilla. Alussa sukulaisten etsiminen oli hauskaa leikkiä, kunnes tulin Waasojen protestanttisen ja katolisen suvun valtataisteluun. [Äitini isän Jaakko Rytkösen juuret]

Nuorin Kustaa Vaasan pojista, Kaarle- herttua ryhtyi kapinaan laillista kuningas Sigismundia vastaan, yllytti talonpojat nuiijasotaan ja loppuselvittelyissä teloitutti suuren joukon vanhaa keskeistä aatelistoa, osan ulkomaisia sukuja, jotka olivat eläneet valtakunnassa satoja vuosia.
Turun verilöyly  myös Viipurissa (mm Arvid Henrikinpoika Tawas) ja Linköpingissä



Etäsukulaiseni Gustaf Axelsson Banér hyvästelee perheensä ennen teloitusta Fanny Brate maalaus.

"Suomen aatelia kohtasi 1600-luvun taitteessa ankara vastoinkäyminen. Useat sen johtavista jäsenistä asettuivat häviävälle puolelle Ruotsin kruunusta käydyssä sisällissodassa ja mestattiin. Moni suku ei koskaan toipunut teloituksista."Risto Marjomaa Suomen kansallisbiografia




Siinä meni joukko sukulaisiani, joista en ole tiennyt. Se on vaiettua historiaa. Kukaan ei tiedä, minne osa heistä pakeni, jonnekin Eurooppaan, mitä heille tapahtui. Aiheesta on olemassa näytelmä Daniel Hjort 1800-luvulta. Näissä laittomien oikeudenkäyntien jälkeisissä teloituksissa tapettiin useita etäsukulaisiani, kuuluisin heistä Arvid Henrikinpoika Tawast (4th cousin 11 times removed, 11 sukupolven takaa). Hänen muistiinpanoihinsa perustuu kirja, joka on ilmestynyt muutama vuosi sitten.

Koskinen, Ulla
Hyvien miesten valtakunta. Arvid Henrikinpoika Tawast ja aatelin toimintakulttuuri 1500-luvun lopun Suomessa
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Bibliotheca Historica 132
Vantaa 2011, 446 s.

"Voudit, nimismiehet ja käräjät tunnetaan hyvin 1500-luvun Ruotsin ja Suomen paikallishallinnosta, mutta millaisena näyttäytyy hallintojärjestelmässä toiminut aateli? Aatelismiesten viranhoidon perustana olivat henkilökohtaiset suhteet, sosiaaliset verkostot ja epäviralliset vaikutuskanavat. Ylhäältä annettujen pikkutarkkojen määräysten sijaan toimintaa ohjasi usein luova reagointi vaihteleviin olosuhteisiin. 
Tutkimus perustuu kuninkaan luottomiehen Arvid Henrikinpoika Tawastin laajaan kirjeenvaihtoon. Kirjeissä jatkuvasti toistetulla ystävyyden ja vastavuoroisuuden retoriikalla luotiin järjestystä ja ennakoitavuutta yhteiskuntaan, jossa valtiovalta ei voinut niitä taata."

Varhaisin Tawast -esi-isäni on Olof Jönson Tawast 1332- 1402 (16th ggf, great grandfather) ja Arvid Henriksson Tawast on neljäs serkkuni 13 sukupolven takana.