perjantai 12. huhtikuuta 2019

Esivanhempieni elämää 1500-luvun Ruotsi-Suomessa



DNA-testien teettämisen jälkeen sain tietää, että esivanhempiini kuului joukko suomalaista ja ulkomaista aatelia, joka eli rälssisukuina Ruotsi-Suomessa 1200-1500 -luvuilla. Alussa sukulaisten etsiminen oli hauskaa leikkiä, kunnes tulin Waasojen protestanttisen ja katolisen suvun valtataisteluun. [Äitini isän Jaakko Rytkösen juuret]

Nuorin Kustaa Vaasan pojista, Kaarle- herttua ryhtyi kapinaan laillista kuningas Sigismundia vastaan, yllytti talonpojat nuiijasotaan ja loppuselvittelyissä teloitutti suuren joukon vanhaa keskeistä aatelistoa, osan ulkomaisia sukuja, jotka olivat eläneet valtakunnassa satoja vuosia.
Turun verilöyly  myös Viipurissa (mm Arvid Henrikinpoika Tawas) ja Linköpingissä



Etäsukulaiseni Gustaf Axelsson Banér hyvästelee perheensä ennen teloitusta Fanny Brate maalaus.

"Suomen aatelia kohtasi 1600-luvun taitteessa ankara vastoinkäyminen. Useat sen johtavista jäsenistä asettuivat häviävälle puolelle Ruotsin kruunusta käydyssä sisällissodassa ja mestattiin. Moni suku ei koskaan toipunut teloituksista."Risto Marjomaa Suomen kansallisbiografia




Siinä meni joukko sukulaisiani, joista en ole tiennyt. Se on vaiettua historiaa. Kukaan ei tiedä, minne osa heistä pakeni, jonnekin Eurooppaan, mitä heille tapahtui. Aiheesta on olemassa näytelmä Daniel Hjort 1800-luvulta. Näissä laittomien oikeudenkäyntien jälkeisissä teloituksissa tapettiin useita etäsukulaisiani, kuuluisin heistä Arvid Henrikinpoika Tawast (4th cousin 11 times removed, 11 sukupolven takaa). Hänen muistiinpanoihinsa perustuu kirja, joka on ilmestynyt muutama vuosi sitten.

Koskinen, Ulla
Hyvien miesten valtakunta. Arvid Henrikinpoika Tawast ja aatelin toimintakulttuuri 1500-luvun lopun Suomessa
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Bibliotheca Historica 132
Vantaa 2011, 446 s.

"Voudit, nimismiehet ja käräjät tunnetaan hyvin 1500-luvun Ruotsin ja Suomen paikallishallinnosta, mutta millaisena näyttäytyy hallintojärjestelmässä toiminut aateli? Aatelismiesten viranhoidon perustana olivat henkilökohtaiset suhteet, sosiaaliset verkostot ja epäviralliset vaikutuskanavat. Ylhäältä annettujen pikkutarkkojen määräysten sijaan toimintaa ohjasi usein luova reagointi vaihteleviin olosuhteisiin. 
Tutkimus perustuu kuninkaan luottomiehen Arvid Henrikinpoika Tawastin laajaan kirjeenvaihtoon. Kirjeissä jatkuvasti toistetulla ystävyyden ja vastavuoroisuuden retoriikalla luotiin järjestystä ja ennakoitavuutta yhteiskuntaan, jossa valtiovalta ei voinut niitä taata."

Varhaisin Tawast -esi-isäni on Olof Jönson Tawast 1332- 1402 (16th ggf, great grandfather) ja Arvid Henriksson Tawast on neljäs serkkuni 13 sukupolven takana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti