Leskirouva nimismiehenä

Margareta Andersintytär Boijen (k. vuoden 1567 jälkeen) mainittiin vuonna 1557 hoitavan edesmenneen miehensä  Siuntion Tjusterbyn Grelsin

  nimismiehenvirkaa. 

Silverpatron-suku. Ramsay: Frälsesläkter in Finland intill stora ofreden,

Värikollaasi 228: 'Lämmin.' 'Warm'

Värikollaasi 228: 'lämmin',  'kuuma', 'hot', warm'.


Jos haluat, lue myös selostus kuvista ja tekstinäytteet samasta aiheesta . 1500-luku on kuin fantasiamaailma.

Kuvat: "Tallinnalainen kauppiaanrouva" Tallinna Helsingissä-näyttelyssä. Miten pysyttiin lämpiminä keskiajalla? Monta vaatekertaa päällä sisälläkin ja lämmityslaitteet. Muotokuvissa ihmiset näyttävät hyvin lihavilta.

Vuoteenlämmitin Louhisaaren linnassa. Lämmittimeen laitettiin kuumia hiiliä, ja sillä lämmitettiin sivelemällä lakanat ennen nukkumaanmenoa. Vuoteeseen voitiin laittaa kuuma kankaaseen kääritty tiiliskivi lämmittämään vuodetta. Samassa sängyssä nukkui useita ihmisiä, esimerkiksi siskokset tai joukko palvelustyttöjä, jotka lämmittivät myös sillä tavalla vuodetta ja toisiaan.



Ruokia pidettiin vanhan ajan tapaan lämpiminä uunin arinalla krakovalaisessa ravintolassa. Klikkaa nuolia molempiin suuntiin, niin näet lisää muutamia kuvia Vadelma-ravintolasta Krakovassa.

Takkatuli kotona kuin keskiaikaan.

Avotakka Turun linnassa. Huomaa pellit olivat käytössä jo Juhana-herttuan hovin aikaan 1562-1563.
Kaakeliuuni Ptuij-nimisen kaupungin lähellä olevassa linnassa.  Samanlainen on Lutherin entisessä kodissa Wittenbergissä.  Tällaista uunia lämmitettiin yleensä toisesta huoneesta, jota se myös lämmitti. Katariina Jagellonican huoneessa Turun linnassa oli avotakka ja kaakeliuuni vierekkäin. Avotakasta nostettiin tulisia hiiliä uunin sisälle. Niitä laitettiin myös peltiastioihin, ja astiat kannettiin lämmittämään makuuhuoneita.

Lukunäytteitä:

Talonpojan tuvassa käytiin yöpuulle heti aterian jälkeen, sillä kynttilöitä piti säästää. Imettäjä ja Vehnäpää asettuivat seinänvieruspenkeille olkien päälle niin kuin muukin palvelusväki. Isäntä ja emäntä nukkuivat tuvan nurkassa omassa sängyssään.

Helka-rouva ja Olavi-herra saivat nukkua pöydällä. Helka-rouva oli tyytyväinen, kunhan pöydälle oli levitetty ensin välly pehmikkeeksi. Peitettä he eivät tarvinneet, sillä tuvassa oli niin lämmintä, että talonväki oli öin ja päivin paitasillaan. Lapsilla ei muita vaatteita ollutkaan.

Lucia ja Luka, sivu 24

Osa antkvariaatista ostamaani opetustaulua: kauppiasperheenkoti  1500-luvulla

Lucian kotona Turussa:

Koko perhe oli siirtynyt asumaan makuuhuoneeseen, jonne lämmin ilma nousi alakerran lämmityskammiosta putkia myöten aivan niin kuin monissa tallinnalaisissa taloissa. Kahdessa nurkassa oli kookas katosvuode, ja kummassakin vuoteessa oli paksut villaiset vuodeverhot.

Lucia ja Luka, sivu 30

Luka ja Leonardo linnan pihalla hirsimökissä: 

Hirsimökissäkin oli aamuisin kylmää, kun tuli oli sammunut takasta eikä uutta tulta ollut vielä sytytetty. Selkä paleli pahimmin. Kun renki oli laittanut aamulla tulen, Luka ja Leonardo seisoivat usein takan ääressä selkä tuleen päin ja odottivat, että mökki vähitellen lämpeni.

Lucia ja Luka, sivu 49

Lucia Turun linnassa rouvienhuoneessa:

Ulkona oli kova pakkanen. Linnan seinillä ja katoissa olevat lautapaneelit ja villalangasta kudotut seinävaatteet eivät pystyneet estämään vetoa ja kiviseinistä uhoavaa kylmyyttä.

Avotakassa poltettiin päiväkaudet paksuja koivuhalkoja ja takasta siirrettiin hehkuvia hiiliä umpinaiseen kaakeliuuniin. Huoneeseen oli kannettu lisäksi hiilipannu tuomaan lisälämpöä.

--

Kukkasin kirjaillut samettitossut ja jäniksennahalla vuorattu samettimekko eivät riittäneet pitämään Luciaa lämpimänä. Hän käpertyi vanhan viittansa sisälle. Yöksi saattoi onneksi laittaa kankaaseen käärittyjä kuumia tiiliskiviä tuomaan lämpöä vuoteeseen,
Lucia ja Luka, s 53

Pyydä kirjastoasi hankkimaan tämä kirja. Se on jatko-osa kirjoihin Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006)

Emännän avain

Emännän avain kainuulaisessa kansallispuvussa
Täältä löytyy Kainuun emäntä Elma Huusko ja muita kuvia Kainuu Helsingissä 2014 -tapahtumasta.
Pohjolan naiset keskiajalla (Turun Sanomat)

1500-luvun lopun naisen asu. Eremitaasi

Eremitaasin kokoelmissa on myös jonkin verran taidetta 1500-luvulta.

Blogisisko ® Anna Amnell: Makrokuvat: Kiemurteleva kampaus

Blogisisko ® Anna Amnell: Makrokuvat: Kiemurteleva kampaus: Renessanssinaisen kampaus on kuvattu berliiniläisessä taidemuseossa, Gemäldegaleriessa, jossa on eräs maailman  suurimmista kokoelmista m...

Kodikas näkymä keskiajalta

Nainen laittaa ruokaa seuranaan iso kissa. Huoneen katto ja seinät on peitetty ja koristettu kaakeleilla, penkki ja jakkarakin ovat koristeellisia. Taccuino

Naisen asun yksityiskohtia

renessanssi- vaatteet
Originally uploaded by Anna Amnell

renessanssi

Renessanssin ajan vaatteet

renessanssi-vaatteet
Originally uploaded by Anna Amnell

olivat hyvin kauniita.Se oli eräs loisteliaimmista kausista.

Renessanssin nainen - kampaus

Photo: Anna Amnell
Kuvattu berliiniläisessä taidemuseossa, Gemäldegaleriessa, jossa on eräs maailman suurimmista kokoelmista maalauksia keskiajasta alkaen. Valtionmuseoissa kuvaaminen on Saksassa sallittua.
Katso myös oikean sivupalkin historialinkit. Niissä monia pukuhistoriasivuja, joissa myös hiukset, kampaus.
ja vaatteet/ and the dress

Lisää uskomatttoman kauniita kampauksia. Tarvitaan hiusneuloja, helmiä, harsoa, hiusverkko jne

Lucia Olavintytär

Hei, löysimme Sivupiiristä kirja-arvostelun Kyynärän mittainen tyttö -kirjasta. Mitä mieltä olet siitä ja kirjasta? Kerro mielipiteesi. Täällä se on.
http://www.sivupiiri.fi/kirja-arvostelut/kyynaran-mittainen-tytt%C3%B6-1459

(Pikkuapurit löytyivät museokaupasta.)

Tarinamaanantai: Kerijä

Seuraavana päivänä Lucia keri lankaa äidin pidellessä vyyhteä. Lucia ajatteli koko ajan Helsinkiin lähtöä ja oli niin hajamielinen, että lankakerä vierähti vähän väliä lattialle. Mirri kävi silloin aina kerän kimppuun, kunnes äiti nosti Mirrin syliinsä ja laittoi sen ulos.
– Eihän tässä tule mistään mitään sinun kanssasi. Ei kai auta muu kuin päästää sinut sinne Helsinkiin, äiti sanoi. – Jospa opit siellä jotain uutta. Sinun pitää itsekin olla esimerkkinä kauppiaan tytölle, kun hän on sinua nuorempi. Hän ei ole nähnyt maailmaa niin kuin sinä, Lucia.
– Ei Margaretakaan ole mikään tynnyrissä kasvanut tyttö, Lucia sanoi. – Hän on asunut Tallinnassa ja käynyt Lyypekissä.
– Eipä toki, äiti myönsi. – Mutta sinä olet ollut maailman äärillä.
– Ei Englanti ole maailman äärillä, Lucia sanoi nauraen, sillä hänen äitinsä ei ymmärtänyt mitään kartoista päinvastoin kuin Lucia ja hänen veljensä, joille isä oli opettanut kartat ja taivaan tähdet.
– Oli miten oli. Kauppias Martti Lyypekkiläinen toivoo, että opetat hänen tyttärelleen ulkomaan tapoja ja luutunsoittoa, jotta tyttö pääsee hyviin naimisiin.

(Ote kirjastani Pako Tallinnaan 2006)

Tarinamaanantai: Kerijä

A maid in medieval dress

palvelustytön keskiaikainen asu (Viro kutsuu kylään -messuilla)
a maid's dress made in Tallinn, An exhibition of Estonia in Helsinki.

See also late medieval 16th century gir's/woman' dress (I made them myself)
1500-luvun nuken/tytön ja naisen asu, jonka tein.

Vanhan kuninkaan teini-ikäinen vaimo

(1535-1621) Kuva nuoresta Katariinasta
Vaasojen aika (etälukio)

Kerrotaan, että teini-ikäinen Katariina Stenbock juoksi piiloon puutarhaan pensaiden taakse, kun hänen tätinsä leski kuningas Kustaa Vaasa tuli kosimaan häntä. Mutta kuninkaalle ei voinut sanoa ei, ja isälle, marsalkalle tyttären avioliitto kuninkaan kanssa oli suuri kunnia.

16-vuotias Katariina Kustaantytär vihittiin avioliittoon 62-vuotiaan Kustaa Vaasan kanssa ja kruunattiin kuningattareksi vuonna 1552. Samaan aikaan riehui valtakunnassa rutto, ja Turussa raivosi tulipalo. Kansa näki taivaalla pahoja enteitä. Kun kruunajaisseurue lähti Vadstenasta, kaupunki paloi poroksi suuressa tulipalossa.

1500-luvulla oli varsinkin kuninkaallisten keskuudessa tavallista naittaa nuori tyttö, jopa lapsi, vanhalle miehelle. Kustaan ja Katariinan avioliitto oli onneton, ja Katariina kaipasi menetettyä sulhastaan Kustaa Sturenpoika Roosia - siihen aikaan oli paljon kaimoja, sillä nimiä oli vähän käytössä.

Kustaa Vaasan avioliitto Katariinan tädin kanssa oli ollut hyvin onnellinen. Hän suunnitteli laativansa lain, jonka mukaan kielletään nuoren ja vanhan ihmisen välinen avioliitto. Katariina hoiti seuraavat kahdeksan vuotta vanhaa ja sairasta kuningasta ja eli sen jälkeen 61 vuotta leskikuningattarena.

Katariina olisi halunnut mennä naimisiin tytärpuolensa, prinsessa Sofian, langon kanssa, mutta Sofian mies esti sen. Katariina oli poikapuolensa Erik XIV:n ja tämän suomalaisen vaimon kuningatar Katariina Maununtyttären pojan kummi.

Järjestetty avioliitto oli tuohon aikaan tavallista myös muissa yhteiskuntaluokissa. Pieni poika saatettiin naittaa aikuiselle naiselle, jotta maatilojen maat voitaisiin liittää yhteen. Varakkaat porvarit naittoivat nuoret tyttärensä jopa lapsina rikkaille miehille.

Kirjassani ”Pako Tallinnaan” Hebla Heikintytär kaipaa nuoruudenrakkauttaan Hans van Sandenia ja miehensä kuoltua haluaa raivata 13-vuotiaan tytärpuolensa Margaretan tieltä voidakseen saada vihdoinkin Hansin omakseen.

Kuva Katariinasta on myös Helsingin Sanomain tämänpäiväisessä artikkelissa joka kertoo Katarina Stenbockista.
"Katarina Stenbock". HS/Kenen kadulla asut. 19.10.2008

Naisen ja tytön asu: irtohihat

Ompelin nukelle asun, johon kuuluvat muun muassa tuolle ajalle eli keskiajalle ja renessanssille tyypilliset irtohihat. Ne olivat joko hihat, jotka kiinnitettiin nauhoilla päällysmekon (surcoat) hiha-aukkoon tai kaksi erillistä kappaletta, jotka kinnitettiin ensin toisiinsa napeilla tai nauhoilla. Irtohihoilla sai vaihtelua asuihin. Tämä selittää sen ihmeelliseltä kuulostavan ilmauksen, että ritari kantoi ihailemansa naisen hihaa turnajaisissa käsivartensa ympärillä.

Viipurilaisia renessanssiasuissa

Kuva: Kuolemajärvi.fi

Viipurilainen kuoro esiintyi hienoissa renessanssiasuissa, kun Kuolemajärvellä muistettiin 1500-luvun kuuluisinta suomalaista, Mikael Agricolaa.