Näytetään tekstit, joissa on tunniste renessanssi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste renessanssi. Näytä kaikki tekstit

maanantai 9. maaliskuuta 2020

Ressanssiajan muoti levisi pohjolaan

YLE

"Rahvas kulutti vaatteensa loppuun, mutta niitä herätetään tutkimuksella henkiin. Tärkeässä roolissa ovat vapaaehtoiset neulojat, jotka selvittävät laskien ja kokeilemalla, miten syntyivät satojen vuosien takaiset sukat." Lue Annina Walliuksen artikkeli

"Silkki ei ollut ylhäisön yksinoikeus"


tiistai 16. heinäkuuta 2019

Rikas rouva nimeltä Marsu ja hänen onneton tyttärensä

Ellen Jørgensdatter Marsvin (1572-1649). Kansi on tanskankielisestä teoksesta.
Rouva  Ellen Marsvin oli hyvin rikas nainen ja ylhäistä sukua, eräs renessanssin merkittävimpiä naisia. Hän jäi leskeksi useita kertoja. Hänen äitinsä sukunimi Gyldenstierne on tuttu Shakespearestä. 
Rouvaksi  nimitettiin vain ylhäisiä naisia siihen aikaan. Nimi Marsvin tulee saksankielisestä delfiiniä tarkoittavasta sanasta. Ellen-rouvan tyttärestä Kirstenistä tuli leskeksi jäätyään Pohjolan kuninkaan Christian IV:n morganaattinen puoliso, ja tyttären avioliitto oli onneton, vaikka tämä synnytti kuninkaalle 12 lasta.
Rikkaus ei tuonut onnea näille naisille.


Kirsten Munk portrayed by Jacob van Doordt (1623)
https://en.wikipedia.org/wiki/Ellen_Marsvin

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Ripaus kultaa

1500-luku, kultasormus

Renessanssin aikaan ei ollut paljon ostettavaa. Jos oli paljon rahaa, se laitettiin koruihin ja hienoihin vaatteisiin, jotka saattoivat olla melkein helmien ja jalokivien peittämiä.
 Myös vanhat käsikirjoitukset oli kalliita, yksi käsin kirjoitettu ja käsin väritetyin kuvin koristettu kirja saattoi maksaa yhtä paljon kuin maatila.
Kultamuna uudet värikollaasit.

Renessanssin asiantuntija C.S. Lewis kirjoitti, että kulta ja loisto kirkoissa ja palatseissa ei tarkoittanut huonoa makua kuten se tarkoittaa nyt, vaan pyhyyttä ja taivaallista loistoa, johon pääsemme kuoltuamme.

Tästä talosta löydetty sormus, katso kaivauksia esittävät kuvat Prahasta. Löydettiin roskakasasta. Heittikö joku suutuksissaan sormuksen ikkunasta ulos 1500-luvulla?


tiistai 6. joulukuuta 2016

Prince John of Finland

Matti Amnell's illustration

Juhana-herttua, prinssi, suuriruhtinas.
Kuvitus: Matti Amnell
Anna Amnell: Pako Tallinnaan 2006, Lasten Keskus

Nuori Suomen herttua Juhana perusti suomalaisille suuriruhtinaskunnan. Hän osasi suomea ja piti hovia Turun linnassa vuosina 1556-1563.
 Anna Amnell: Lucia ja Luka. 2013 BoD
http://amnellinlucia.blogspot.fi/2016/07/tapahtumapaikkana-turun-linna.html
http://amnellinlucia.blogspot.fi/2009/11/turun-linna-1562-1563.

  Prince John/Duke of Finland.
http://wikivisually.com/wiki/John_III_of_Sweden

Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö (2004 Lasten Keskus) kertoo Juhanan isän kuningas Kustaan ajasta,

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Renessanssin perhe

Family

Renaissance Family. Photo: Lara Eakins in Flickr
 Renessanssin perhe. Texas Renaissance Festival

tiistai 22. joulukuuta 2015

Keskiaika elää joululauluissamme

'Henri Martin'

Keskiajan kulttuuri on osa henkistä perintöämme ja kulkee mukana arjessa ja juhlassa. Keskiajan symboliikka on osa meitäkin.

"Nyt ruusu kaunein loistaa,
taivaasta tuoksun tuo.
Yön varjot päivä poistaa,
kansoihin toivon luo.
Jumala, ihminen!
Hän otti lapsen muodon"
--
alkujaan 1400-luku, 1599, uudistettu suomennos Anna- Maija Raittila 1979

294

Hans Memling: Virgin and Child Enthroned 1480. Gemäldegalerie, Berlin. Photo: Anna Amnell

"On ruusu Iisain juuren" , alkujaan 1400-luku, sanat ja historiaa
Maria on ruusu ja hänen lapsensa ruusun  kukka
Tästä laulusta on useita versioita suomessakin. Se tunnetaan myös nimellä
"Tuo armon valkokyyhky".  Valkoinen kyyhkynen on rakkauden, Pyhän hengen ja rauhan symboli.  Rauhaa toivoo maailma tänäkin jouluna.
Kuuntele Radion kamarikuoron puhdas ja kaunis esitys (Valitan videoon liittyvää mainosta, klikkaa se pois)
Tuo armon valkokyyhky

Lisää keskiaikaisia ja renessanssin joululauluja

Rauhallista  ja turvallista joulua ja virkistävää juhla-aikaa.



keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Renessanssin kasvoja ja asuja


Kansioissani kaupasta ostettua.


Kirjojen kansissa

Ja oikeita maalauksia  Christien sivuilla

lauantai 6. syyskuuta 2014

Keskiajan leivonnaisia ja jälkiruokia

Medieval meal in Old Tallinn in 2009

Herkkuruokian ääressä Tallinnassa.

Kokeile keskiajan reseptejä (engl): leivonnaisia ym. Samassa sivustossa kaikkea renessanssista.
Huom! sivun alaosassa historialinkkejä, jotka olen tarkastanut juuri.

torstai 1. toukokuuta 2014

Anna Amnell: Lucia ja Luka. Kirja-arvostelut



Anna Amnell: Lucia ja Luka. BoD 2013.  Kuvitus: Matti Amnell. Kansi/Cover: Gemälde / Öl auf Eichenholz (um 1530) von Jan Sanders van Hemessen [um 1500 - um 1564/66] Bildmaß 44 x 31 cm Inventar-Nr.: 656A Systematik: Kulturgeschichte / Geldwesen / Wechsler
BKP 44.601
info på svenska

UUSIN:

Tämä Turun Sanomien pääkirjoituksen alakerta-artikkelissa eli aliossa ollut pitkä arvio kirjastani ilahdutti.:

Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016.

"Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?
Kirjallisuuden professori ja Aleksis Kiven keskeisiin tukijoihin kuulunut Fredrik Cygnaeus kirjoitti 1850-luvulla Juhana-herttuasta näytelmän Hertig Johans ungdomsdrömmar, joka nimessään viittaa herttuan nuoruudenunelmiin---
Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.
--tai lue lisää täältä


Dosentti Päivi Heikkilä-Halttunen kirjoittaa lastenkirjallisuusblogissaan arvostelun kirjastani Lucia ja Luka. Hän sanoo muun muassa:

"Keskiajan ja renessanssiajan taitekohtaan vuoteen 1562 Turkuun sijoittuva Lucia ja Luca on kaikkien historian ystävien toivekirja. Amnellin valttina on tarkka ja eloisa historian kuvaus, joka ei silti uuvuta lukijaa liialla nippelitiedolla.

Amnell kirjoittaa aistimusvoimaisesti: lukija tuntee karhean kankaan ihollaan, eritteiden, ruuan, tervan ja savun tuoksut sekä aistii Turun linnan muureista huokuvan kylmyyden ja puheensorinan."

Ismo Loivamaa:
"Anna Amnell jatkaa lapsille ja varhaisnuorille tarkoitettua kirjasarjaansa lyhytkasvuisesta Luciasta. Lucia ja Luka  (BOD, kuvittanut Matti Amnell) kertoo Turun linnan renessanssiloistosta Juhana-herttuan aikaan.
  Lucia Olavintyttären perhe perhe koettaa parhaansa saadakseen osansa kukoistavan kaupungin antimista, mutta valtapolitiikan suhdanteet muuttuvat epäsuotuisiksi.
   Kirjassa on pientä jännitystä, salaliittoja ja paljastuksia, mutta seikkailujuonen rinnalla myös sydämellisiä tuokioita, kun Lucia tapaa toisen lyhytkasvuisen, Venetsiasta tulleen musikanttipoika Lukan.
  Kirjailija on perehtynyt aikakauteen niin hyvin, että turkulaisesta 1500-luvun elämästä välittyy luonteva ja mielenkiintoinen kuva. Paikka paikoin teksti olisi vaatinut hiomista, mutta muutoin kirja täydentää mukavasti historiallisen lastenkirjallisuuden valikoimaa.”

Ismo Loivamaa: Turkulaista hovielämää. Sydämellisiä tuokioita. – Ismo Loivamaa. Kuukauden kirjat Lapsen maailma 2/2014, sivut 60-61.
http://www.lapsenmaailma-lehti.fi/files/1251/LapsenMaailma214-ePaper.html


Anne Volanen kirjoittaa:
"Anna Amnellin uuden nuortenromaanin  Lucia ja Luka (2013) alussa Lucian perhe muuttaa Turkuun ja Juhana-herttuan uusi vaimo saapuu linnaan. Kolmas kaupunkiin saapuja on venetsialainen Luka. Amnellin aikaisempien Kyynärän mittainen tyttö -sarjan kirjojen tavoin maantieteellinen kuvaus on uusimmassakin rikasta. Aiemmin vauhti on otettu aikakauden suurista kaupungeista kuten Lontoosta ja Tallinnasta ja toisaalta Etelä-Suomen maaseudulta ja kylän kokoisesta Helsingistä. Tässä maailmassa 1500-luvun Turku on pieni kaupunki ja Turun linna "mahtava harmakivilinnoitus keskellä lumista maailmaa". Lucian lyhytkasvuisuus, yläluokkainen tausta ja aikakauden tytöille harvinainen opillinen sivistys luovat lähtökohtaa linnakuvaukselle. Varkailta linnaan piilotetulle Lucialle linna on ympäristönä kaksijakoinen: hän joutuu viettämään pitkiä aikoja rouvainhuoneessa, mutta pääsee lopulta vierailemaan myös herttuattaren tiloissa.
Toisen keskeisen näkökulman kirjaan tuo rohkea ja Lucian tavoin seikkailunnälkäinen Luka. Vauhdikkaaseen  ja romanttiseen juonikuvioon, jossa varkaat suunnittelevat  Lucian lisäksi Katariina Jagellonican ryöstöä, joutuu mukaan myös Juhana-herttua. Taustalla häämöttää itse Iivana Julma,"
Anne Volanen artikkelissa Vankityrmiä ja renessanssin loistoa. Turun linnan historiaa lasten- ja nuortenkirjoissa. - Tyyris Tyllerö 4/2013, sivut 2-6.

Samassa lehdessä on myös artikkelini
Anna Amnell: Firenzestä Turkuun, sivut 7-12. Minua pyydettiin kertomaan, miksi innostuin renessanssiin ja kuinka Kyynärän mittainen tyttö -kirjani syntyivät.

Kaarina Kolu kirjoittaa:
”' Lucia ja Luka' on seitsemäs Anna Amnellin historiallinen nuortenromaani ja kolmas osa Lucia Olavintyttären vaiheista renessanssiajan Euroopassa kertovasta sarjasta. Uutena henkilöhahmona sarjaan astuu Luka Dalmatialainen, Venetsiasta kotoisin oleva musikantti, joka Lucian tavoin on kääpiökasvuinen ja jo siksi Lucian erityismielenkiinnon kohde---
Amnell kuvaa luontevasti renessanssiajan arkea: asumista, vaatetusta, ruoka- tapakulttuuria. --”
Virikkeitä-lehden päätoimittajan Kaarina Kolun pitkä kirja-arvostelu, josta yllä pieni osa. Klikkaa alla oleva kuva suureksi!

Kolu, Kaarina: Amnell, Anna: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika. Kuv. Matti Amnell. BoD - Books on Demand - Virikkeitä: Suomen Nuortenkirjanevoston julkaisu 2013: 4, s. 53. 2013.
Kaarina Kolu on Virikkeitä -lehden päätoimittaja.


Kieltenopettaja ja kirjabloggaaja Rita Ahonen 
ehti ensimmäiseksi ilahduttamaan minua mielipiteillään, mm:
”Lucia ja Lucan tapahtumat sijoittuvat renessanssiaikaan, 1500-luvun Turkuun. Matti Amnellin mustavalkoinen kuvitus siivittää mielikuvitustamme. Sivuja selatessani muistelen lapsuuteni ja nuoruuteni lukukokemuksia joita hyvä kuvitus aina sävytti. Saatoin tuijottaa joitakin kuvia kauan ja palata niihin aina uudelleen. Olen niitä lukijoita jotka haluavat lukea suosikkejaan useita kertoja. –
Kirja aukesi sivulle 49 missä luvun nimi on Elämää pannukakun laidalla. Onpa hauska otsikko. Eipä muuta kun tutustumaan luutunsoittajien, renkien, linnojen, hirsimökkien, hovipoikien ja rekien maailmaan. 
Kirjapaino oli jo keksitty. Kiitos ja kumarrus kaikkien himolukijoiden puolesta. ”

Ja kommenteissa Rita: "Kirja vaikuttaa sympaattiselta, kiehtovalta ja opettavaiselta. -- Kirjat ovat niitä parhaita joululahjoja ja minulla on tunne että tämä kirja sopii erityisen hyvin joulun tienoolla luettavaksi :) Siinä on tunnelmaa."
Ahonen, Rita: Lucia ja Luka/Omakustanne. Ritan blog

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Blogisisko ® Anna Amnell: Makrokuvat: Kiemurteleva kampaus

Blogisisko ® Anna Amnell: Makrokuvat: Kiemurteleva kampaus: Renessanssinaisen kampaus on kuvattu berliiniläisessä taidemuseossa, Gemäldegaleriessa, jossa on eräs maailman  suurimmista kokoelmista m...
Gemäldegalerie, Berlin

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Makro 130: 'korea', kaunis'

Renaissance men's fashion by Anna Amnell
Renaissance men's fashion, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Renessanssimuoti oli kaunista, mutta monesti se ylitti kauneuden rajat ja muuttui 'koreaksi', mikä on negatiivinen ilmaus.
Renessanssiaikaa kuvaavat elokuvat ovat monesti täynnä pukuloistoa, joka vaihtelee silmiähivelevästä tyylikkyydestä mauttomuuteen.  Suosittu aikakausi elokuvissa. (Ks. esim. Elizabet Kultainen aika-blogikirjoitukseni)
Eräs historioitsija oli sitä mieltä, että siihen aikaan ei paljon muuta ostettavaa, siksi mies saattoi kantaa koko omaisuutensa päällään: hovipuku oli täynnä helmiä ja jalokiviä.

Makro 130: 'korea, kaunis'

Renaissance men's fashion was handsome, but often extravagant: too much of everything.


torstai 2. tammikuuta 2014

Lucia ja Luka mukana Tyyris Tyllerön Turku-numerossa



Tyyris Tyllerö 4/2013 Päätoimittaja Kari Vaijärvi.  Taitto ja ulkoasu Pirre Vaijärvi. 52 sivua. Turku-numeron toimittaja on Ismo Loivamaa
Kannessa Hali-Koira Viljo-Valdemar, joka kannustaa lapsia lukemaan (Kulje nuolella vasemmalle, niin näet sisällysluettelon)
Samassa lehdessä on myös artikkeli
Anna Amnell: Firenzestä Turkuun, sivut 7-12. Minua pyydettiin kertomaan, miksi innostuin renessanssiin ja kuinka Kyynärän mittainen tyttö -kirjani syntyivät.

Anne Volanen kirjoittaa:
"Anna Amnellin uuden nuortenromaanin  Lucia ja Luka (2013) alussa, Lucian perhe muuttaa Turkuun ja Juhana-herttuan uusi vaimo saapuu linnaan. Kolmas kaupunkiin saapuja on venetsialainen Luka. Amnellin aikaisempien Kyynärän mittainen tyttö -sarjan kirjojen tavoin maantieteellinen kuvaus on uusimmassakin rikasta. Aiemmin vauhti on otettu aikakauden suurista kaupungeista kuten Lontoosta ja Tallinnasta ja toisaalta Etelä-Suomen maaseudulta ja kylän kokoisesta Helsingistä. Tässä maailmassa 1500-luvun Turku on pieni kaupunki ja Turun linna 'mahtava harmakivilinnoitus keskellä lumista maailmaa'. Lucian lyhytkasvuisuus, yläluokkainen tausta ja aikakauden tytöille harvinainen opillinen sivistys luovat lähtökohtaa linnakuvaukselle. Varkailta linnaan piilotetulle Lucialle linna on ympäristönä kaksijakoinen: hän joutuu viettämään pitkiä aikoja rouvainhuoneessa, mutta pääsee lopulta vierailemaan myös herttuattaren tiloissa.
Toisen keskeisen näkökulman kirjaan tuo rohkea ja Lucian tavoin seikkailunnälkäinen Luka. Vauhdikkaaseen  ja romanttiseen juonikuvioon, jossa varkaat suunnittelevat  Lucian lisäksi Katariina Jagellonican ryöstöä, joutuu mukaan myös Juhana-herttua. Taustalla häämöttää itse Iivana Julma,"
Anne Volanen artikkelissa Vankityrmiä ja renessanssin loistoa. Turun linnan historiaa lasten- ja nuortenkirjoissa. - Tyyris Tyllerö 4/2013, sivut 2-6. Turku-erityisnumeron on toimittanut Ismo Loivamaa.


Lisätietoja

maanantai 2. joulukuuta 2013

1500-luvun miesten vaatteet

Miehiä 1500-luvulta.
Gemäldegalerie-2010 -Berliinissä.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Syksypalapeli: Turun linnassa

Turku Castle 2 by Anna Amnell
Turku Castle 2, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Astu Turun linnaan. Täällä elettiin ennen,  avattiin raskaat ovet, noustiin jyrkkiä portaita, laitettiin tavaroita hyllyille, istuttiin penkeille ja katsottiin ulos ikkunasta, jollei ikkuna ollut umpijäässä talvella.
Kuvittele monta liinaa päällekkäin pöydälle, kirjurin paperit hyllylle, pehmeät tyynyt kivipenkeille ja paneelit ja kuvakudokset seinille. Käy aterialle. Älä pistä kitalakeesi haarukalla! Täällä ei syödä käsin.

Haarukat yleistyivät Euroopassa hyvin hitaasti. Katariina Jagellonica toi haarukat Turun linnaan.

LLbanner4

Värikollaasien ekstra: palapeli samansävyisistä kuvista

tiistai 15. lokakuuta 2013

1500-luvun vaatteet

Ompelin 1500-luvun asun nukelle, joka on kyynärän mittaisen Lucian pituinen, 8o cm.

A doll in a Renaissance dress- 16th century.
I made this Renaissance style dress for our doll and one of same colour for myself, too.

suomalaisia1500

Suomalaisia Espoon keskiaikanäyttelyssä

1500-luvulla suomalaiset elivät keskiaikaa, mutta Turussa oli lyhyt renessanssi 1562-1563, Juhana-herttuanja hänen puolalaisen puolisonsa pitäessä siellä renessanssihovia.

Lucian Nuket. Lucia Olavintytar

16th century
In the 16th century Sweden-Finland the common people lived in the Middle Ages and the upper classes were starting to have Renaissance.

maanantai 12. elokuuta 2013

Renessanssimies ja kello

Renessanssimies ja kello by Anna Amnell
Renessanssimies ja kello, a photo by Anna Amnell on Flickr.
"kultainen" mies

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Lucia Olavintytär

Lucia Olavintytär on fiktiivinen hahmo, suomalaistyttö, joka joutuu seikkailuihin, sillä hän on erikoislaatuinen tyttö. Hän on vain 80 cm pitkä ja osaa soittaa luuttua ja laulaa. Isä on opettanut hänet lukemaan ja kirjoittamaan ja puhumaan useita kieliä.


torstai 13. joulukuuta 2012

Kyynärän mittainen tyttö Juhana -herttuan hovissa

MattiAmnell-luutunsoittaja

Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär ja hänen 13-vuotias veljensä Hannu muuttavat Turkuun. Heidän isänsä haluaa, että Lucia pääsee Juhana-herttuan ja Katariina Jagellonican hoviin luutunsoittajaksi ja Hannu hovipojaksi. Turkuun saapuu ulkomaalaisten musikanttien seurueessa myös Luka Dalmatialainen, venetsialaisen kauppiaan lyhytkasvuinen poika, opiskelija ja muusikko.

 Lucia oli haaveillut pääsevänsä heti soittamaan Juhanan ja Katariinan hovissa. Mutta toisin käy.
Otteita uusimmasta kirjastani, joka ilmestyy myöhemmin ilmoitettuna aikana:

"Lucia istui rouvainhuoneen ikkunasyvennyksessä paksulla tyynyllä, joka peitti kivipenkin. Hän naposteli manteleita ja rusinoita ja joi kanelille ja inkiväärille tuoksuvaa makeaa juomaa. Muki lämmitti käsiä.


Ulkona oli kova pakkanen. Seinillä ja katoissa olevat lautapaneelit ja villalangasta kudotut seinävaatteet eivät pystyneet estämään vetoa ja kiviseinistä uhoavaa kylmyyttä. Avotakassa poltettiin päiväkaudet paksuja koivuhalkoja ja takasta siirrettiin hehkuvia hiiliä umpinaiseen kaakeliuuniin. Huoneeseen oli kannettu lisäksi hiilipannu tuomaan lisälämpöä.


Piti varoa hovimekkoa. Siihen kuului leveä hame paksua kukikasta samettia, topatut irtohihat ja silkkinen esiliina, pitkä ja kapea kangassuikale niin kuin käsipyyhe Turun kodissa.

Kukkasin kirjaillut samettitossut ja jäniksennahalla vuorattu mekkokaan eivät riittäneet pitämään Luciaa lämpimänä. Hän hytisi kylmästä ja käpertyi vanhan viittansa sisälle. Yöksi saattoi onneksi laittaa kankaaseen käärittyjä kuumia tiiliskiviä tuomaan lämpöä vuoteeseen.



Herttuattaren kotiintulojuhlat jatkuivat, ja yhä uusia rekiä ajoi linnanpihaan. Linna oli täynnä musiikkia, tanssia ja naurua, mutta Lucia ei päässyt mukaan, ei soittamaan eikä edes aterialle muiden kanssa.

Vehnäpää haki ruuan alakerrasta linnan keittiöstä, ja se ehti yleensä jäähtyä, vaikka Vehnäpää toi sen juosten rouvainhuoneeseen. Ruoka lämpeni uudestaan vasta sitten, kun Vehnäpää laittoi saviastiat takan reunustalle lämpenemään.
---
Miksi häntä ei kutsuttu juhliin? Olivatko Katariinan pienet hovinaiset tulleet kateellisiksi ja pyytäneet, että Katariina ei ota Luciaa hoviin heidän kilpailijakseen? Ja kauhein mahdollisuus: Entä jos äiti ja isä häpesivät kyynärän mittaista tytärtään? Lucia kääntyi seinää vasten ja itki.

 Vanhan ajan viisaat sanoivat, että ihminen oli ollut alkujaan pallonmuotoinen. Hänet oli halkaistu, sillä jumalat olivat tulleet kateellisiksi ihmisen viisaudesta. Ehkäpä jossakin on joku, jonka kanssa kuulun yhteen. En kuulu tänne, vaan jonnekin muualle, missä minun kaltaisiani ihmisiä ei kummastella.

 Lucia pyyhki kyyneleensä ja päätti, että kun tulee vähän lämpimämpää, hän karkaa, lähtee tutkimaan linnaa ja sen ympäristöä. Ehkä kaupunkiakin, jos saa kyydin sinne. Hän ei halua olla niin kuin vanha rukkanen, joka on heitetty nurkkaan.

 Kun portaikon ikkunalaudalla alkoi olla liian kylmää, Lucia palasi rouvainhuoneeseen. Hän hieroi käsiään yhteen, jotta ne tulivat lämpimiksi, otti esiin luuttunsa, viritti sen huolellisesti ja alkoi soittaa ja laulaa. Hän oli nähnyt jo kahtena yönä unta pojasta, joka oli ohittanut hänet reessä uuden majatalon lähellä."

Lucia on tavannut Juhanan jo ensimmäisessä kirjassa Englannissa ja toisessa kirjassa Katariinankin. Lucia oli haaveillut pääsevänsä heti soittamaan Juhanan ja Katariinan hovissa. Mutta Lucia, Luka ja Hannu olivat joutuneet mukaan aikuisten valtataisteluun ja juonitteluun. Taustalla ovat Juhanan vihamiehet eli veli Eerik XIV ja Venäjän mahtava tsaari Iivana Julma.

Renessanssihuone (Eerikin)
  Keskiaikainen juhla-ateria

Valokuvat: Anna Amnell. Ylin valokuva on nukketalosta, joka liittyy kirjaan Kyynärän mittainen tyttö (2004, Lasten Keskus)

torstai 29. marraskuuta 2012

Renessanssipeli renessanssiasussa Turun linnassa

Kaponieeri: Pelilauantain 27.10. tunnelmia Turun linnassa: Kuten täällä lupasin, pelattiin Turun linan sisäänkäynnin yläaulassa viime lauantaina näytösluonteisesti strategialautapeliä Age of  Renais...