Juhanan hovia esittävä pienoismalli

Turun Museokeskuksen tutkija Kari Hintsala teki löydön. 

Varastossa oli Juhana -herttuan hovia esittävä pienoismalli.

Renessanssiateria voi alkaa.

 Tutkija Kari Hintsala on Facebookissa, ja hänellä on blogi Kaponieeri.

Kustaa Vaasa Lucia Olavintytär -kirjoissa

Kuvasin Kustaa Vaasan selän takaa ylemmän kerroksen parvekkeelta Pohjoismaisessa museossa  (Nordiska Museet).

Lue myös Lucia Olavintytär -kirjat ja Euroopan survaltapolitiikka tästä blogista.

En pidä Kustaa Vaasasta, vaikka hän teki monia palveluksia maalleen ja meille suomalaisillekin perustamalla Helsingin. Minulle hänestä tuli erinomainen sivuhenkilö ensimmäisen Lucia-kirjaan Kyynärän mittainen tyttö.

Hän oli voimakasluontoinen ja häikäilemätön, mutta hemmotteli lapsiaan, hankki pojilleen parhaat mahdolliset opettajat ulkomailta. Juhanassa tämä tuli esille muun muassa siinä, kun Juhana perusti renessanssihovin Turkuun. Mutta veljekset Eerik ja Juhana eivät tulleet toimeen. He elivät uusperheessä, Eerikin äiti oli kuollut. Lisäksi Eerikillä oli mielenterveysongelmia. Tunsin Kanadassa naisen, joka oli Vaasojen sukua, ja hänessäkin näin suvun ominaisuudet valtavan lahjakkuuden ja voimakkaan tahdon.

Fiktiivisen päähenkilöni Lucia Olavintyttären isä oli Kustaa Vaasan vanha ystävä, ollut hänen sihteerinään, mutta muuttanut Hattulaan huonoon näköönsä vedoten. Ensimmäisen Lucia.kirjan alussa Kustaa on käymässä Turussa, ja hänen lääkärinsä tohtori Kopp tutkii Lucian, joka ei kasva. Kopp antaa Lucian äidille rauhoittavia yrttejä, joita äiti ei käytä, mutta yrttien avulla saa alkunsa onnettomuus: Lucian ryöstö.

Lucian isä Olavi-herra epäilee ensin kuningasta, joka oli pyytänyt Olavia lähettämään Lucian Tukholman hoviin kuningasperheen iloksi eli hovikääpiöksi. Kun Lucia sitten viedään Englantiin, on Kustaa Vaasan poika nuori Juhana-herttua hänen pelastajansa. Lucia ja hänen isänsä kohtaavat Juhanan ja hänen puolisonsa Katariinan myös kirjassa Pako Tallinnaan palatessaan Tallinnasta. Kolmannessa kirjassa Lucia ja Luka koko perhe onkin Turussa Juhanan ja Ktariinan suurten hääjuhlien vieraina joulunaikaan 1562-1563.

Larsson: Arvet efter Gustaf Wasa

Juhanan ja Eerikin valtataistelu johtaa Turun hävitykseen, ja Lucia ja hänen perheensä pakenevat Wittenbergiin, jossa Lucian veli Erasmus opiskelee, Isä ei halunnut, että hänen poikansa joutuu kuninkaanlinnan kirjuriksi. Kustaa Vaasa ajatteli ennen kaikkea taloutta, siksi suomalaiset pojatkin piti kouluttaa kuninkaan kirjureiksi.

Kustaa Vaasa keräsi omaisuutta itselleen. Hän suhtautuu valtioon kuin määräilevä isäntä taloonsa. Uskonpuhdistus oli hänelle kuten muillekin renessansin itsevaltiaille keino saada kirkon varat. Toinen 1500-luvun hallitsija sanoi, että hän ei voi kurkistaa alamaistensa sydämiin ja nähdä heidän uskonsa määrän. Samalla periaatteella on parasta olla antamatta tuomiota Kustaa Vaasalle hänen suhteestaan uskonpuhdistukseen.

Kyynärän mittainen tyttö (2004)  ja Pako Tallinnaan (2006) ovat lainattavissa kirjastoista. Kustansin itse kolmannen osan Lucia ja Luka (2013). Jospa voisin ottaa kahdesta ensimmäisestäkin uudet painokset.

Lucia Olavintytär ja Villit Vaasat

Herman Lindqvist kirjoittaa Vaasoista.
Herman Lindqvist: Villit Vaasat  (De vilda Vasorna. Suom. Heikki Eskelinen .WSOY 466 s. 2018

Lue Suomen ja pohjoismaiden historian professorin Anu Lahtisen kirja-arvostelu .
Anu Lahtinen: Vaasat, aikansa kauniit ja rohkeat Helsingin Sanomat/Kultttuuri 4.3.2018

Lue tästä blogista Kyynärän mittainen tyttö ja Euroopan suurvaltapolitiikka
Hakusanoilla löydät lisää blogikirjoituksiani siitä, miten Vaasat vaikuttivat (fiktiivisen) Lucia Olavintyttären elämään.



Kustaa Vaasan massiivinen patsas Nordiska Museet, Tukholma

Tapahtumapaikkana Turun linna

Tänään Helsingin Sanomat kertoo Turun linnasta. Ossi Mansikka: Karu keskiaikainen puolustuslinna.- Suomen linnat, osa 1. Paljon kuvia. 

Turun linna 1500-luvun puolivälissä, Kustaa Vaasan ja hänen poikansa Juhanan, Juhana-herttuan, aikana on keskeinen kirjoissani Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Lucia ja Luka (2013).

Lucia ja Luka -kirjassa ollaan Juhanan ja Katariinan renessanssihovissa (1562-1563), koetaan sen lyhyt kukoistus ja traaginen loppu. Linna vaikuttaa myös kirjan Kyynärän mittainen tyttö tapahtumiin. Olen peittänyt pyöreän tornin, jota ei ollut kirjojeni tapahtuma-aikana.

Juhana Herttuan ajan Turku-aiheisista kirjoista kirjoittaa Jorma Grönholm Turun Sanomissa:

Jorma Grönholm: 

Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat, alio 24.3. 2016

"Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?

Kirjallisuuden professori ja Aleksis Kiven keskeisiin tukijoihin kuulunut Fredrik Cygnaeus kirjoitti 1850-luvulla Juhana-herttuasta näytelmän Hertig Johans ungdomsdrömmar, joka nimessään viittaa herttuan nuoruudenunelmiin. ---

Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin. --"

Kirjoituksessa mainittu artikkelini :

Anna Amnell: Firenzestä Turkuun. Miten syntyivät 1500-luvun kirjani.

http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/anna-amnell-firenzesta-turkuun.html

Turun linnan ympärillä ja sisäpihalla oli 1500-luvulla paljon pieniä hirsimökkejä, joissa osa henkilökuntaa asui. Piirros: Matti Amnell. Synkkiä pilviä linnan yllä.




Siellä oli myös puutarha ja yrttitarha.

Millainen oli Turku talvella 1562-1563?

Varhain aamulla Luka ja Leonardo jatkoivat matkaa Turkuun. Oli vielä valoisaa, kun he saapuivat perille. Turku oli pieni kaupunki laakson pohjalla jäätyneen joen molemmin puolin. Kaupungin keskellä kohosi mahtava kirkko. Paksu lumi peitti talojen katot. Laakson reunoilla oli sadoittain tuulimyllyjä, joiden kolina kuului kauas. Luka ja Leonardo ajoivat reellä kohti Turun linnaa, joka oli mahtava harmaakivilinnoitus keskellä lumista maailmaa.

Luka sulki silmänsä. Hän ei ollut tuntenut  itseään koskaan niin pieneksi ja heikoksi kuin lähestyessään tuota jättiläisten linnaa.
Lucia ja Luka, sivu 27, jossa Luka ja Leonardo ovat menossa Juhana-herttuan hoviin Katariina Jagellonikan tervetuliaisjuhliin esiintymään.

Lucia soittaa luuttua päiväkaudet ja haaveilee pääsevänsä esintymään linnaan, jossa isä ja äiti ovat päiväkaudet mukana hovin ylellisessä juhlinnassa. 13-vuotias Hannu juoksee kaupungilla äitinsä ja isänsä asioita toimittamassa. Sää on ankea: 

Lunta tuprutti, tuuli vinkui ja ulisi. Hannu vaelsi pitkin Turun lumisia katuja kelkka perässään. Hän oli viemässä äitinsä viittaa Perttu-turkkurille korjattavaksi. Hannu kompuroi mukulakivikaduilla ja  liukasteli hirsikaduilla kuluneilla saappaillaan, hikoili sarkavaatteissa, paikatussa lampaannahkavuorisessa viitassa, päässä villamyssy ja kädessä kahdet villakintaat päällekkäin, nenä pakkasesta ja tuulesta punaisena.  Hän eksyi välillä ja joutui kysymään neuvoa. Hän juoksi  kapeaa kujaa ohi sepänpajan, puusepän ja suutarin verstaan.

Hän oli vaatetukseltaan kuin mikä hyvänsä oppimaton renkipoika, mutta hänen päässään risteilivät monenlaiset ajatukset. 
Lucia ja Luka, sivu 41

Juhana-herttua puhui kansalle suomeksi ja ruotsiksi

Juhana -herttua puhui kansalle Turun torilla suomeksi ja ruotsiki ja pyysi kansaa asettumaan hänen  puolelleen, jos Juhanan veli Eerik XIV hyökkäisi Turkuun. (Kuvassa on koulujen opetustaulu)

Turku kesällä 1563:

Juhana-herttua ratsasti juhlapäivänä torille valkoisella hevosella mustassa samettiasussa kullankeltaiset hiukset auringonvalossa säteillen. Juhana oli ollut vain 18-vuotias nuorukainen tullessaan Suomen herttuaksi. Hän oli oppinut pitämään huolta Turun linnasta ja herttuakunnasta. Kaikki olisi sujunut hyvin, jos kuningas Eerik ja tsaari Iivana olisivat antaneet Katariinan ja hänen olla rauhassa.

Hän puhui kansalle ruotsiksi ja suomeksi. Torille kerääntyneet naiset ja miehet liikuttuivat, kun Juhana kertoi, että Eerik-kuningas oli kohdellut häntä huonosti lapsuudesta saakka. Juhana kysyi kansalta, tulisiko tämä hänen puolelleen, jos Eerik hyökkäisi Turkuun. Kansa hurrasi ja lupasi puolustaa Suomen omaa herttuaa. Oli kulunut vain puoli vuotta siitä, kun he olivat hurranneet Juhanan puolisolle Katariina Jagellonicalle, joka oli saapunut Turkuun.

–  Juhana on julistettu Tukholmassa maanpetturiksi, kuiskasi Kuuselan naapuri Mikki Olavi-herralle torilla. – On vain ajan kysymys, milloin Eerik-kuningas  lähettää Turun linnaan sotajoukkonsa. Juhana ei pysty voittamaan Eerikin joukkoja. Monet suomalaiset ovat jo siirtyneet Eerikin puolelle ja jopa lähteneet Tukholmaan Eerikin hoviin. Kaikkien täytyy viimeistään nyt valita puolensa.

– Lienee turvallisinta mennä meille kotiin neuvottelemaan, Olavi kuiskasi.

 --

 – Turun linna on kuin uppoava laiva, sanoi Mikki juhlatuvan pöydän ääressä. – Viha Vaasa-veljesten välillä on puhkeamassa ilmiliekkiin. Siinä kärvennymme mekin, jos jäämme odottelemaan.

Anna Amnell:  Lucia ja Luka (1563) ,  sivuilla 93-94.

1500-luvun miesihanne

Poikani Matti Amnellin kuvitusta , mm kirjaani pako Tallinnaan (2006)
Matilla on hyvin vaativa työ, joten piirtäminen on jäänyt harrastukseksi.

Pieni lintu -blogin haaste 'komeus' osallistun teemalla Näin 1500-luvulla

Kuvitelmamme hollantilaisesta kauppias Sandenista, joka asui Helsingissä Kustaa Vaasan hallitessa Ruotsia: pitkä, hoikka, pitkäsäärinen - ja sääret näkyvät. [Suola-Santtu on keksimäni lempinimi. van Sanden kävi suolakauppaa..]
Saksalainen Martti-kauppias on vanhempi mies ja käyttää vanhojen miesten asua, joka leventää häntä entisestään. Hänellä on kuitenkin tuuhea parta, ja hän on rikas. Nuori Hebla-rouva taita aolla vähän ihastunut van Sandeniin, joka on hänen kauniin tytärpuolensa kummisetä. [Hans van Sanden oli todellinen henkilö, jonka hauta on Vantaan Vanhassa Helsingissä. Hänestä on kirjoittanut myös Ursula Pohjolan-Pirhonen.]

Kustaa Vaasa

mahtavalta näyttävä koko - Henrik VIII

hieno parta - Juhana-herttua (komea punainen kullalta hohtava parta]



Juhana -herttua ottaa mukaansa veljensä Eerikin muotokuvan (ks linkki alapuolella) Lontooseen vuonna 1559 ja yrittää kosia nuorta Elisabet-kuingatarta veljelleen vaimoksi. Lontoossa oli muitakin kosijoita muotokuvat mukanaan. Matti Amnellin kuvitusta kirjaani Kyynärän mittainen tyttö (2004, kysy kirjastostasi)

kauniit sääret - Eerik XIV (hieno kokovartalomuotokuva onnettomasta kuninkaasta)

mahtavalta näyttävä koko - Henrik VIII

Louvressa. Kuvan otti poikani Matti.
Henrik VIII:n aikalainen Ranskan Frans I ja minä.  Huomaa valtavat hihat. Leveyttä piti olla.

Älykäs ja oppinut mies käytti usein pitkää keskiajan oppineen kaapua, varsinkin vanhemmat miehet: kuvasin "pahvi-Lutherit" Wittenbergissä




Myös Lucian veljellä, nuorella Wittenbergin maisterilla Erasmus Helsinkiläisellä on oppineen kaapu. Hänen luokseen Lucian perhe pakenee turvaan, kun Eerik XIV aloittaa sodan veljeään Juhana vastaan, ja Turussa alkavat kauhun päivät.
Matin kuvitusta kirjaani Lucia ja Luka. [esittely ja kirjatilaukset) Kyynärän mittainen tyttö ja poika. 2013 Books on Demand
Tätä on myytävänä muissakin nettikaupoissa.

rikkaus- Kustaa Vaasa ja muut renessanssikuninkaat
hurskaus- Luther
pitkä- Robert Dudley,  Earl of Leicester, Elisabetin serkku, ystävä, ehkä rakastettukin , oli harvinaisen komea ja harvinaisen pitkä mies.
Koko Elizabethan Costume sivu täynnä kuvia 1500-luvun komeudesta:)

Moni kakku päältä kaunis, mutta rutiköyhän Turun teinin Vilppu Talven vahvuus on hieno sankarillinen luonne. Hän lähtee viemään serkkunsa Margaretan ja Lucian Helsingistä Tallinnaan, kun Margareta-parka aiotaan naittaa oudolle vanhalle miehelle. Hän soutaa veneellä meren yli. Kirjaani "Pako Tallinnaan" (200&)  on kirjastoissa.

Tämä sivu karkasi käsistä, ennen kuin ehdin laittaa kuvat ja tehdä kollaasin. Täydensin kirjoitusta myöhemmin.

Iivana Julma ja Kreml

Iivana Julma (1530-1584) hallitsi samaan aikaan kuin Englannin Elisabet ja Ruotsin Kustaa Vaasan pojat Eerik ja Juhana (ylärivissä) . Lucia ja Luka -kirjassani Iivana on tärkeä sivuhenkilö, joka vaikuttaa päähenkilöitten kohtaloon. 

Juhana-herttuan puoliso Katariina Jagellonica oli antanut rukkaset Iivana Julmalle. Tämä ei hellittänyt, vaan halusi edelleen Katariinan hoviinsa koristeeksi. Useita yrityksiä Katariinan ryöstämiseksi tapahtui. Kirjassani on yksi kuvitteellinen ryöstösuunnitelma, johon joutuu mukaan myös fiktiivinen 17-vuotias Lucia Olavintytär. 

Katariina Jagellonica

Ryöstö olisi ollut täysin mahdollinen ja ihmisryöstäjät olisivat vieneet

"Katariinan ja Lucian yli lumisten arojen, ohi luostareiden ja ränsistyneiden savutupien kohti Moskovan olkikattoisia hirsitaloja ja kultakupolisia kirkkoja, joiden keskellä kohosi punavalkoinen Kreml. Siellä asui mahtava hallitsija Iivana, korkeakorkoisiin punaisiin saappaisiin ja jalokivin koristettuun brokadikauhtanaan pukeutunut kotkannenäinen mies, joka oli rakentanut suuren valtakunnan ja jonka sanat soljuivat kuin hunaja, mutta järki oli sekoamassa. Kansa sanoi Iivanaa Rääkkääjäksi.

Moskovassa käyneet kertoivat, että Iivanaa pelkäsivät nykyään kaikki muut paitsi hänen imettäjänsä, ikivanha nainen, jonka kasvot olivat uurteiset kuin puun kaarna. Lempeän puolisonsa kuoleman jälkeen Iivana ei rakastanut enää muita kuin metsästyshaukkaansa Adragania.

Kostonhaluinen Iivana halusi ryöstää Juhanan vaimon Katariinan koristeeksi pitoihinsa, joista kerrottiin mitä oudoimpia tarinoita. Makeiset, piparkakut ja piiraat tarjottiin kullatuilta puunoksilta. Paistetut jättiläiskalat aseteltiin kultavadeille kidat ammolleen muistuttamaan siivet levällään olevia lohikäärmeitä. Ne näyttivät syöksyvän pitopöytien ääressä istuvien kimppuun niin kuin Iivana raivonpuuskissaan."

Anna Amnell: Lucia ja Luka 2013, sivut 73-74
Olen Moskovassa syyskuussa 2015 kaksi viikkoa. Yritän kirjoittaa sieltä käsin blogeihini.
Kuvia kertyy vähitellen tänne Flickrin Moskova-kansiooni. (Kreml= 'linnoitus')