Näytetään tekstit, joissa on tunniste Elisabet I. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Elisabet I. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 27. lokakuuta 2019

DNA-sukulaisia. Punatukkainen Helena Elisabet I:n hovineitona


Ruotsalaisen valtaneuvoksen tytär Helena Snakenborg, paremmin tunnettu nimellä Northhamptonin herttuatar (isompi kuva)

Kun nuori Juhana herttua meni Englannin hoviin kosimaan vasta kuningattareksi tullutta nuorta Elisabetia puolisoksi veljelleen kruunuprinssi Erikille, hänellä oli mukanaan iso seurue. Myös Juhanan sisar prinsessa Cecilia Wasa hovinaisineen oli mukana. 


IMG_6537


Sen aikakauden tavan mukaan kosijat toivat mukanaan maalauksen mahdollisesta sulhasesta. Erikistä oli maalattu upea muotokuva, joka Juhanalla oli mukanaan. Matti Amnellin kuvitusta kirjaani.

Cecilian kaunis punatukkainen hovineito Helena sai heti ihailijoita, ja kuningatar Elisabet I otti hänet siipiensä suojaan omaksi hovinaisekseen. Siitä tuli Helenalle kohtalo. 

Hän avioitui ensin iäkkään Northamptonin herttuan kanssa ja leskeksi jäätyään Langfordin jaarlin kanssa ja synnytti yhteensä yhdeksän lasta. Hän ei osallistunut hovin vehkeilyihin, vaan keskittyi omaan perheeseensä sekä kuningattaren hovirouvan tehtäviin ja oli arvostettu aatelisnainen. Hän oli kirjeenvaihdossa ruotsalaisten sukulaistensa kanssa.

Kuvaan Elisabetin hovia ensimmäisessä Lucia Olavintytär -kirjassani Kyynärän mittainen tyttö (2004 Lasten Keskus). 


Ingeborg Siggesdotter Sparre  (1490-1549) on GENIssä 14. isotätini, ja Helena (k.1639) hänen tyttärensä jälkeläinen (great granddaughter).

https://sv.wikipedia.org/wiki/Helena_Snakenborg
englanniksi laajempi https://en.wikipedia.org/wiki/Helena,_Marchioness_of_Northampton

maanantai 9. lokakuuta 2017

1500-luvun naisen ja tytön asun valmistaminen

Lucia_and_theGatehouse

Tämä nuken asu tuo esille tyypillisen Elisabetin ajan tytön ja naisen asun.

Nukke on Lucian pituinen (80cm eli Baijerin kyynärä). Nukella oli alkujaan 1800-luvun tyylinen asu, joka toimi osittain mallina koon suhteen. Kuvassa on myös 1:12 nukkekoti ja nuket, joille ompelin myös 1500-luvun asut. Tämä nukkekoti ja nuket ovat olleet mukanani kirjamessuilla.

Ompelin nukelle yksinkertaistetun version 1500-luvun asusta, jollaista olisi käyttänyt aatelisperheen tai varakkaan kauppiaan tytär. Puvun alla on vain yksinkertainen vyötärölle rypytetty alushame, mutta 1500-luvulla käytettiin runsaasti rypytettyjä alushameita. Aluspusero on ommeltu reikäkoristeisesta luonnonvalkoisesta kankaasta, joka muistuttaa sen ajan kangasta. Aluspuserossa on pöyheät hihat ja kapeaa pitsiä hihansuussa ja leveämpää kaula-aukossa.

Tein nukelle nykyaikaista liivihametta muistuttavan hihattoman mekon, joka kiinnitettiin edestä hakasilla tai nauhoilla. Yläosa on hyvin tiukka muistuttamaan siitä, että siihen aikaan pikkutytöilläkin oli korsetti, joka oli vahvistettu luilla tai jopa tehty puusta. Rinnan täytyi olla lattea. Hameen reunassa on koristeena leveä nauha. Se suojeli maata viistävää hametta kulumiselta.

Hameeseen kiinnitettiin irtohihat, jotka olivat yhtenäiset tai kahdesta kappaleesta kuten tällä nukella. Nämä hiukan topatut hihanpuolikkaat kiinnitettiin nauhoilla kiinni toisiinsa ja hameeseen. Irtohihat saattoivat olla joko samaa kangasta kuin hame tai eri väriä. Irtohihoja vaihtamalla saatiin vaihtelua vaatevarastoon. Aluspuserosta vedettiin esille hihakangasta koristeeksi. Saatettiin laittaa myös hihan alle jotain kangasta vain sitä varten, että se näkysi hihan raoista. Tavallisiin hihoihin laitettiin viiltoja, joista kangas vedettiin esille. Näin tein omassa asussani.

Hattu on tehty nykyaikaisesta morsiushatusta päällystämällä se sametilla ja liittämällä koristeeksi höyhen. Siihen aikaan käytettiin paljon koruja. Tavallinen helminauha ja meripihkahelmet sekä hopeiset tai kultaiset ketjut olivat tavallisia samoin kirkasvärisillä jalokivillä koristetut sormukset ja muut korut. Ei ollut paljoa ostamista, joten rahat tuhlattiin vatteisiiin. Näin sekä miehet että naiset.

Erityinen piirre 1550-luvun ajan asussa oli edessä näkyvä kangassuikale, joka näkyi edestä avoimen hameen alta. Sitä ei sidottu mitenkään sivuilta. Lisäksi oli useita alushameita ja pitkähihainen mekkokin hameen alla. Kenkinä käytettiin yleensä tohveleita, jotka olivat monella tavoin koristeltuja.

Asuun kuuluivat aikuisella käsineet, joita ei laitetttu käsiin vaan pidettiin koristeena samoin kuin nenäliinaa. Katolisilla oli koristeellinen rukousnauha, jossa oli usein krusifiksi.

Asun materiaalit:

Nuken renessanssiasun ainekset: kirpputorilta ostettu tummanpunainen sohvatyynyn päällys (=mekko), morsiushattu kirpputorilta, puserokangas brodyyripuuvillaa kaupasta. Hiha- ja kauluspitsit kaupasta, löysin luonnonvalkoista. Irtohihakangas oli kallista, mutta sitä tarvittiin vain palanen. Esiliinaa muistuttava kangaspalanen jäi tähteeksi omasta asustani. Kalleinta olivat reunanauha (sisustuskankaita) ja pitsit.

Huom. Tämä kirjoitus on uusinta vuodelta 2007 kotisivublogissani olevasta kirjoituksesta. Kerron Helsingin kirjamessuilla Kirjailijaliiton osastolla (Takauma) sunnuntaina 29.10.2017 aiheesta Keskiajan nuoret. Haastattelijana on kirjailija Laura Lähteenmäki. 1500-luvun puoliväli oli varsinkin Suomessa siiritymävaihetta keskiajan ja renessanssin välillä, aikakausi, jota käsittelin Lucia Olavintytär -kirjoissani Kyynärän mittainen tyttö (2004, Lasten Keskus), Pako Tallinnaan (2006, Lasten Keskus) ja Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö (2013, BoD)

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Elokuva: Elisabet Kultainen aikakausi


Vuonna 2007 minua pyydettin arvioimaan TV-uutiskatsauksessa elokuva Elisabet Kultainen aikakausi, jonka näin sitä ennen ennakkoon. Esitin mielipiteeni heti elokuvan nähtyäni.

Kirjoitin jotain arvioistani myöhemmin muistiin myös käsityöblogiini, sillä siinä elokuvassahan on tärkeää pukuhistoria.
Elisabet : kultainen aika Broken Star-blogissani)

Blogisisko-blogissa on pitempi kirjoitukseni tästä elokuvasta

Jotain on tässäkin blogissa.' Klikkaa sanoja 'kultainen aikakausi'.

tälainen tv-esiintyminen kokemuksena:
Tietysti kävin kampaamossa ja meikattavana sitä ennen, kävelin suoraan kauneussalongista Maximin elokuvatetteriin, olin harhauttavan hyvän näköinen niin kuin meikissä ainakin. Lisäksi minulla oli vielä hoikentava musta jakkupuku ja punainen huivi kietaistuna kaulalle.

Istuin haastattelijan ja kuvaajan kanssa katsomassa elokuvaa tyhjässä katsomossa. Sotakohtaukset kuuluivat liian kovaa, mutta kaiken kaikkiaan se oli hauska kokemus.

Ensin näytettiin, kuinka kävelin portaita ylös, sitten ovesta sisään ja istuin katsomassa elokuvaa. Lopuksi sanoin mielipiteeni siinä tyhjässä elokuvateatterissa.

 TV-toimittaja oli lukenut nähtävästi blogiani ja saanut selville, että olin perehtynyt 1500-lukuun vuosikaudet. Olin julkaissut siihen mennessä kuusi kirjaa, niistä kaksi 1500-luvusta. Vaikka toimittaja tiesi, että olin kirjailija, hän oli laittanut kaiken kansan nähtäväksi kuvani alle tekstin 'Anna Amnell Historian harrastaja'. Se harmitti silloin.:)

Täällä on jonkun kriitikon kirpeä arvostelu. Siitä näkee ajankohdan vuodelta 2007
http://www.v2.fi/arvostelut/viihde/144/Elisabet-Kultainen-Aikakausi/

tiistai 22. lokakuuta 2013

Elisabet I oli vähällä kuolla isorokkoon

Elizabeth I English School c 1560

Harvemmin nähty maalaus nuoresta Elisabetista (1560). Tällaisena näki hänet myös Suomen 22-vuotias herttua Juhana, jonka hänen isänsä kuningas Kustaa Vaasa lähetti vuonna 1559 Lontooseen kosimaan Elisabetia kruunuprinsssi Eerikille vaimoksi.


Lucia_2004_00038

Matti Amnellin kuvitusta kirjaani "Kyynärän mittainen tyttö" (2004).

Siellä oli muitakin "puhemiehiä" hallitsijoiden muotokuvat mukanaan. Juhanalla oli komea maalaus, jossa Eerikillä oli muodikas asu. Eerikin komeat sääret olivat siinä edukseen. Nehän olivat miehen paras kaunistus.

Syksyllä 1562 Juhana toi puolisonsa, puolalaisen prinsessan Katariina Jagellonican Turkuun. Eerik oli vieläkin ilman prinsessaa, vaikka lähetteli kosimakirjeitä.

Samana syksynä neitsytkuningatar Elisabet sairastui isorokkoon. Hän jäi henkiin, mutta arvellaan, että isorokko jätti pahat arvet hänen ihoonsa. Tämän jälkeen Elisabet alkoi käyttää voimakasta valkoista puuteria kasvoillaan. Hän alkoi pitää myös peruukkia. Tuhosiko isorokko myös hänen hiuksensa? Elisabet ei pitänyt peileistä ja oli kauhuissaan, kun näki vähän vanhempana itsensä kuvastimesta. Hän oli kuullut koko ikänsä ylistystä kauneudestaan.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Loistava 1500-luvun pukukokoelma


Maalauksessa Elisabet I
Elisabet I:n hovi
Pyhän Yrjänän kilta, historiallinen seura, 1500-luvun hovipuvuissa.
Kymmeniä kuvia. Tämä oli todelinen löytö.
Historian elävöittämistä todellakin.


tiistai 13. elokuuta 2013

Kyynärän mittainen tyttö ja Euroopan suurvaltapolitiikka 1500-luvulla

Kustaa Vaasa

Kustaa Vaasa, Nordiska Museet Kuva: Anna Amnell

 Kyynärän mittainen tyttö Lucia Olavintytär on pieni ihminen historian myllerryksessä. Kaksi 1500-luvun hallitsijaa Englannin Henrik VIII ja Ruotsin Kustaa Vaasa ja heidän eripuraiset jälkeläisensä ja vastustajansa vaikuttavat Lucian kohtaloon. Vain tuona aikana hänen seikkailunsa olisivat olleet mahdollisia.

Faktat: Vuonna 1559 kruunataan Henrikin 25-vuotias tytär Elisabet Englannin kuningattareksi. Kosijoita saapuu Lontooseen. Englannissa syntyy lukuisia salaliittoja, tehdään monia murhayrityksiä Elisabetin pään menoksi, sillä vastustajat ja kilpailevien sukujen edustajat haluavat oman suosikkinsa hallitsijaksi.

Kustaa Vaasa päättää lähettää poikansa Juhanan kosimaan Elisabetia puolisoksi kruunuprinssille Eerikille. Eerikistä maalataan hieno muotokuva, jonka Juhana vie Elisabetin nähtäväksi. Ruotsi-Suomi ja Englanti kohtaavat. Juhana ja hänen hovimiehensä ovat jonkin aikaa Englannissa.

Mielikuvitusta: Samana vuonna ilmestyy Hämeen linnan taakse Hattulaan kaksi muukalaista. Mies, josta käytetään nimeä Janus (kaksikasvoinen) on englantilainen ja aatelissukua. Lieto on suomalainen, entinen munkki, joka on joutunut huonoille jäljille, kuten kävi monille luostareiden lakkauttamisen vuoksi. Miehet ovat lyöttäytyneet yhteen ja päättäneet rikastua salakuljettamalla suomalaisia ja venäläisiä turkiksia, jotka ovat erittäin kysyttyä tavaraa Euroopassa.

Lieto ja Janus näkevät Hattulan kirkossa Lucian, josta ovat kuulleet Hämeen linnan pyöreän tornin rakennustöissä olevilta miehiltä ja skotlantilaisilta palkkasotilailta. He päättävät ryöstää Lucian ja myydä hänet.

Lieto ajattelee, että hänet voitaisiin myydä Juhana-herttualle. Siinäpä olisi yksi lahja lisää Elisabetille. Janukselle tulee vielä parempi idea: viedään tyttö Pohjois-Englantiin Elisabetin vihollisten luo ja koulutetaan tytöstä vakooja Elisabetin hoviin. Kirjassa tapahtuu näin:


Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. 2004. Lasten Keskus. m/v-kuvitus: Matti Amnell
 ISBN 951-627-486-2

Lasten LukuVarkaus 2005 –finalisti.



Vuonna 1559 13-vuotias Lucia Olavintytär asuu kodissaan Hämeen linnan lähellä. Eräänä päivänä, kun Lucia on ratsastamassa, hänet ryöstetään ja viedään huimaan seikkailuun. Se ulottuu Itämerelle, Gotlantiin, Pohjois-Englannin Suomaalle ja Lontooseen. Nuori kuningatar Elisabet ja Suomen herttua Juhana ovat ratkaisevissa sivuosissa.

Lucialla on meripihkan väriset pitkät hiukset, hän osaa laulaa ja soittaa luuttua. Luostarista lähtenyt oppinut isä on opettanut häntä samalla tavalla kuin poikiaankin. Hänen kaltaisensa lyhytkasvuinen ihminen oli 1500-luvulla painonsa arvoinen kultaa. Heitä etsittiin, ostettiin ja myytiin kuninkaallisiin hoveihin.

pakolaisina

Kirjassa Lucia ja Luka Lucian ja hänen perheens elämään vaikuttaa Ruotsin ja Venäjän hallitsijoiden vallanhimo. Juhana-herttuan veli Ruotsin kuningas Eerik XIV  haluaa riistää Juhanalta herttuakunnan ja Venäjän tsaari Iivana Julma Katariina Jagellonican koristeeksi Moskovan hoviinsa. Kun Eerikin joukot hyökkäävät Turkuun, Lucia ja Hannu joutuvat pakenemaan vanhempiensa kansdsa Wittenbergiin veljensä Erasmuksen luo. Nuori lahjakas Erasmus Helsinkiläinen (fiktiivinen henkilö) on valmistunut maisteriksi ja joutuu elättämään pakolaisiksi joutuneet sukulaisensa.

Kirjassa Pako Tallinnaan 2006 (Lasten Keskus)
ISBN 951-627-595-8
Lucia ja hänen isänsä tapaavat Juhanan ja hänen puolisonsa Katariinan, jotka ovat juuri tulleet kotimaahansa Ruotsi-Suomeen. He ovat joutuneet pakenemaan Iivana Julman sotilaita, jotka tsaari oli  määrännyt ryöstämään Katariinan ja tuomaan Moskovaan.


Seuraava osa: "Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika " 2013
ISBN 9789524988421

Turku, Juhana-herttua, Katariina Jagellonica, renessanssihovi, Wittenberg, lyhytkasvuisuus, Erik XIV, Iivana Julma,

torstai 29. marraskuuta 2012

Elisabet I kiinnostaa edelleen. Elisabet: Kultainen aikakausi


Elisabet I (1533-1603) tuli kuningattareksi nuorena naisena aivan kuten Elisabet II. Kummallakin on ollut pitkä kausi hallitsijana, ja heidän aikansa on tärkeä historian murroskausi.
Koska huomenna 30.11. 2012 on TV:ssä AVA klo 21:00 uusinta elokuvasta Elisabet - kultainen aikakausi, olen koonnut yhteen, mitä on tullut kirjoittetua Elisabetista : tässä blogissa ja Blogisisko-blogissani.
Blogisisko-blogin Elisabet: Kultainen aikakausi (vaikutelmia elokuvasta ensimmäisekllä kerralla ja toisella kerralla katsottuna ja kokemus elokuvan arvioijana olosta TV:ssä)
Klikkaa vaikkapa hakusanaa 'Elisabet I' lukeaksesi tämän blogin kirjoituksia.
Jos luet vain yhden kirjoituksen, lue tämä.


Elizabeth I

Elisabetista ilmestyy koko ajan uusia kirjoja.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Gloriana

Kuningatar Elisabet II:n juhlavuoden kunniaksi rakennettiin Gloriana, 1500-luvun tyyliä oleva soutuvene, jota souti 18 soutajaa. Katso video Glorianasta, jossa näytetään veneen rakentaminen ja kuljetusLontooseen. Vastaavanlainen venehän nähtiin elokuvassa Elisabet. Vene rakennettiin käyttäen mallina Canaletton maalauksia. Videossa kerrotaan, että tällainen vene kestää 200 vuotta.
Lehtiartikkeli, jossa voit nähdä sekä Canaletton maalauksen että vuoden 2012 Glorianan. (Gloriana oli runoilija Edmund Spencerin käyttämä nimi Elisabet I:ä tarkoittavasta henkilöstä.)

torstai 26. toukokuuta 2011

Vielä hirmuisempi Vankila


Kuva: Salme Kotivuori
Kuningatar Elisabet ilmestyy mieleltään häiriintyneellee Eerikille haamuna näytelmässä Vielä hirmuisempi vankila. Turussa tehtiin kulttuuriteko. Siellä esitettiin näytelmä Kaarina Maununtyttärestä ja kuningas Eerikista, ja näyttelijöinä olivat koululaiset. Kirjoittajat Kirsti Ellilä ja Salme Kotivuori, ohjaus Maiju Rautiainen. "Vielä hirmuisempi vankila."


Palvelija kertoo Eerikille, että vakoilijoita on kaikkialla. 
Katso Turku-linkit vasemman sivupalkin alaosasta!

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Elisabet I vieraana



Mae kertoo blogissaan ruokailusta Elisabet I:n aikana. Elisabetilla oli tapana kiertää almaistensa kodeissa vieraana hovinsa kanssa. Siinä saattoi mennä isäntäväki konkurssiin.
Elisabetin ajan ruokaa myös täällä.

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Oma haarukka mukaan


medieval fork
Originally uploaded by Anna Amnell

Jos nyt olisi 1500-luku ja olisin menossa juhliin Turun linnaan, ottaisin mukaan tämän haarukan. Ostin sen käydessäni viimeksi Turun linnassa. Katariina Jagellonican tiedetään tuoneen haarukoita mukanaan Turkuun, kun hän muutti sinne mentyään naimisiin Juhana-herttuan kanssa vuonna 1562.

Kuvassa on kuitenkin Elisabet I. Olen leikannut kuvan jostakin lehtimainoksesta. Elisabet oli Juhanalle tuttu, sillä Juhana kävi vuonna 1559 Lontoossa kosimassa Elisabetia veljelleen Eerikille vaimoksi.

Turun linnassa juhlitaan tänä viikonloppuna Ritaripäiviä.


Turku Castle

Ruokapöytä Turun linnassa 1500-luvulla
Keskiaika, 1500, renessanssikuviani

perjantai 7. marraskuuta 2008

Elisabet I ja isorokko



Vuoden 1562 lokakuussa kuningatar Elisabet I oli vähällä kuolla isorokkoon. Siihen sairastuneista ainakin kolmannes kuoli ja eloon jääneistä 65-85% sai pahat arvet kasvoihinsa.

Elisabet parantui. Olen lukenut täysin päinvastaisia tietoja siitä, jättikö isorokko pahat arvet Elisabetin kasvoihin. Toiset väittävät, että arvet olivat pahat ja Elisabet peitti ne lyijyjauheella, mikä puolestaan heikensi hänen terveyttään ja sai tukan lähtemään. Mutta muiden lähteiden mukaan Elisabetin kasvoissa ei ollut jälkiä sairaudesta, ja hän alkoi käyttää peruukkia vasta vanhempana punaisen tukan harmaantuessa ja ohentuessa iän myötä.

Miljoonat kuolivat isorokkoon, mutta nykyaikana se on rokotuksen ansiosta täysin voitettu virustauti. Isorokko lienee alkanut jo 10000 vuotta eKr, ja se levisi Eurooppaan varmuudella jo ainakin vuonna 581.

torstai 18. syyskuuta 2008

Piirakan sisästä pompsahti esiin tyttö


Lukunäyte ( Joulu, Elisabetin hovi, Lontoo)

Joulua ennen hovissa oli metsästysretkiä, naamiaisia ja tanssiaisia. Joka kerta piti olla entistä parempaa tarjottavaa. Kuninkaalliselta leipurimestarilta olivat menossa unet ja terveys, sillä hän ei keksinyt enää mitään uutta, ei vaikka hakkasi itseään kapustalla päähän.

Nuori kuningatar Elisabet oli tavallista hermostuneempi. Hän heitti kengällä vanhaa hoviherraa ja sylkäisi toisen päälle, kun tämän puvun väri ei häntä miellyttänyt.
--

Kuninkaallisen leipurimestarin oli määrä valmistaa jotakin niin erikoista, että se saisi nuoren kuningattaren hymyilemään ja unohtamaan edes hetkeksi huolensa. Silloin kaikista tuntuisi, että joulu on tulossa.

Leipurimestari ei keksinyt kuitenkaan mitään uutta ja oli siksi niin pahalla tuulella, että ajoi leipälapion kanssa kisälliään takaa pitkin linnan käytäviä.

- Älkää lyökö, mestari, poika anoi. - Minä tiedän jotakin, joka nostaa teidät kunnian kukkuloille. Ruusun ja ruukun ruokatuvassa laulaa ja soittaa kuvankaunis punatukkainen tyttö. Hän on vain kyynärän pituinen. Näin pieni, näytti kisälli.
- Ja nyt sen vasta kerrot, leipurimestari sanoi vihaisena ja potkaisi kisälliä takamuksille.
---

Lucia kylvetettiin hyvälle tuoksuvassa vedessä, ja hänet kammattiin. Hänelle tehtiin kuningattaren ja hovinaisten vanhoista vaatteista hienoja asuja, joissa oli silkkiä, samettia, koruompeleita ja kultanappeja. Hänelle hankittiin pienikokoinen luuttu, ja hän joutui harjoittelemaan aamusta iltaan.
--

Juhlapäivä tuli. Lucian hiukset pestiin taas. Hänen kasvoilleen levitettiin kanamunanvalkuaista ja jauhoja, jotta hän olisi tarpeeksi kalpea. Hänet puettiin kultakankaiseen mekkoon ja kuljetettiin pitkin marmorikäytävää.

William sai olla mukana kulkueessa. Hän oli saanut erään hovipojan vanhat vaatteet, ja hän näytti kovin hienolta. Sitä Lucia ei enää kuitenkaan nähnyt, sillä hänen yläpuolellaan oli kaareva läpikuultava katto. Hänet oli laitettu istua kyyhöttämään jättipiirakan sisään niin kuin mustarastaat Williamin laulussa.

Päällimmäisenä oli rapea ontto kuori ja jossain kankaan alla oikea piiraskin. Lucian sylissä oli luuttu, ja hänen ympärillään räpisteli parvi valkoisia kyyhkysiä.

Ulkopuolelta alkoi kuulua soittoa, sillä hovimusikantit olivat liittyneet mukaan leipurin kulkueeseen. Sitten kuului puheensorinaa, naurua ja taputusta. Soittajat alkoivat soittaa uutta säveltä, ja joku rikkoi piirakankuoren Lucian yläpuolelta. Valkoiset kyyhkyset lensivät heti ulos.

Oli Lucian vuoro. Hän nousi seisomaan piirakan keskeltä. Kaikki muut äänet hiljenivät, kuuluivat vain ne sävelet, jotka Lucia näppäili luutustaan.

Lucia alkoi laulaa italiaksi onnettomasta rakkaudesta. Hän ei katsonut ympärilleen. Hän unohti ankaran soitto-opettajan, hän unohti jopa sen, että oli kaukana kotoa.

Laulu kumpusi jostain salaperäisestä lähteestä, jota hän ei ollut tiennyt itsessään olevan. Kun hän oli lopettanut, hän huomasi, että kuningatar Elisabet seisoi hänen vierellään.

(Ote kirjastani "Kyynärän mittainen tyttö" 2004 Lasten Keskus)

sunnuntai 25. marraskuuta 2007

1500-luvun Lontoo



Lontoo ennen vuoden 1666 tulipaloa. Claes van Visscher 1616. Kyynärän mittainen tyttö seikkailee Elisabetin ajan Lontoossa vuonna 1559, jolloin se näytti aika paljon tällaiselta.


Ennen Elisabetin isän Henrik VIII:n toimeenpanemaa uskonpuhdistusta puolet Lontoon alueesta oli kirkkoja ja luostareita ja kolmannes väestöä munkkeja ja nunnia. Kuningas lakkautti luostarit, joista tuli ylhäisaateliston palatseja. Uskonpuhdistus romautti pitkäksi ajaksi opetuksen ja sairaanhoidon, jotka olivat olleet luostareiden tehtävänä.

Mutta Elisabetin aikana Englanti nousi kukoistukseen, sen kauppa laajeni Venäjälle ja Itä-Intiaan. Siirtolaisia tulvi muualta Englannista ja ulkomailta, varsinkin Ranskan protestantteja. Väkiluku kaksinkertaistui. 1560 oli noin 100 000 asukasta ja vuonna 1600 200 000. Elisabet oli viisas hallitsija (1559-1603), jonka aikaa voi todellakin sanoa kulta-ajaksi. Elisabetin hallinnon loppuaikana aloitti toimintansa William Shakespeare (1564-1616).




Elisabetin ajan Lontoon kartta
Mitä englantilaiset lukivat 1500-luvulla
Jo 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa Englannissa ostettiin kirjoja miljoonittain!Uusimman tutkimuksen mukaan hartauskirjat ja teologiset teokset olivat silloin kaikkein suosituinta kirjallisuutta. Välillä on väitetty ihan muuta. Tutkijat kysyvätkin : Antavatko nykyajan historioitsijat aina rehellisen kuvan menneisyydestä vai vääristelevätkö he historiaa puolustaakseen omia aatteitaan?
Lisäys kadonneen linkin vuoksi:
Kari Konkola ja Diarmaid MacCulloch kirjoittivat vuonna  2004 History Today -lehdessä 1500-1600-luvun Englannin suosikkikirjailijoista. Lukutaito oli melko yleistä, mutta kirjat olivat silloin kalliita. Ostettiin vain niitä kirjoja, joista oltiin todella kiinnostuneita. Vuosisatojen vaihteessa suurin osa kansasta osasi lukea. Kirjoja ostettiin miljoonittain!  
Meille on annettu sellainen käsitys, että tuon ajan suosikkeja olivat William Shakespeare ja Thomas Hobbes [filosofi, "kaikkien sota kaikkia vastaan"].  Konkola ja MacCulloch tutkivat sen ajan tilastoja: Suursuosikkeja olivatkin hartauskirjat ja teologiset teokset. Puritaanioppinut William Perkinsin kirjoja myytiin kaksi kertaa enemmän kuin Shakespearea. Hobbesin vaikutus omana aikanaan oli hyvin vähäinen. Kirjoittajat kysyvätkin: antavatko historioitsijat rehellisen kuvan menneisyyd
estä? (Reformation Bestsellers. - History Today. Vol. 53. Oct 2003. S. 23-29.)

sunnuntai 11. marraskuuta 2007

Elisabet: Kultainen aikakausi


Kapurin Elizabeth nuoresta Elisabetista nähtiin jo vuonna 1998. (kuva yllä)


Elisabet Kultainen aikakausi

Marraskuussa 2007 minua haastateltiin TV:ssä tästä Elisabet -elokuvasta. Katsoin sen ensin elokuvateatterissa yksin muutaman toimittajan tms kanssa, ja sitten minulta kysyttiin mielipidettä. Hassua on, että minulla ei ole tallessa, minä kanavan uutiset ne olivat, joissa se pätkä sitten esitettiin. Kävin kampaamossa ja pukeuduin hienosti.:) Näin sen TV:stä, ja nimeni alla oli "historian harrastaja".

Kapurin toinen Elisabet-elokuva Elisabet: Kultainen aikakausi" (Elizabeth: The Golden Age" ) aikuisesta Elisabetista uransa huipulla on tullut elokuvateattereihin vasta viime viikolla (2007). Kannattaa katsoa ensimmäinen osa ensin, jos voi.

Shehkar Kapurin "Elisabet: Kultainen aikakausi on historian elävöittämistä suuressa mittakaavassa. Elisabet ja hänen aikansa sopivatkin täydellisesti elokuvaan. Renessanssi oli pukuloiston, löytöretkien, väkivallan ja juonittelujen aikaa.

Kapurin elokuva on erinomaista viihdettä. Siinä on kauneutta, toimintaa ja hyviä näyttelijöitä, maalauksellinen meritaistelu. Pukuhistorian ystäville se on todellista herkkua (Puvut: Alexandra Byrne): kauniita tekstiilejä, hienoja yksityiskohtia, loistavat värit. On uljasta 1500-luvun arkkitehtuuria, hienoa sisustusta, upeita maisemia ja kauniita hevosia. Se on visuaalisesti erittäin ilahduttava elokuva. Kauniita kuvia

Kaipasin palatseista loistavia 1500-luvun seinägobeliineja, jollaisia näkee esimerkiksi Viktoria ja Albert -museossa. Entä heinät ja kukat Elisabetin vastaanottosalien lattioilla? Niitähän ulkomaiden lähettiläät ihmettelivät. Minua häiritsi se, että Elisabet peilaili jatkuvasti, kun todellisuudessa hovissa ei ollut peiliä vuosikausiin. Kun Elisabet sitten halusi nähdä itsensä peilissä, hän suuttui siitä, että häntä oli kehuttu kauniiksi! Elisabet oli sairastanut isorokon, joka oli runnellut hänen kasvojaan.


Elokuva on uskollinen ajan hengelle, vaikka tapahtumien järjestystä ja ajankohtaa on muuteltu, henkilöitä on yhdistelty. Mutta sitä on tehty ennenkin elokuvissa, jotta juoni saadaan tiivistetyksi ja tapahtumia nopeutetaan.

Tuon ajan Englannissa oli 5 miljoonaa asukasta, ja pelkästään Lontoossa 1560 noin 100 000 asukasta ja vuonna 1600 200 000. Kaupungin ympärillä olivat osittain rappeutuneet muurit, vain yksi silta (1200-1832) johti Thames-joen yli, muurissa oli 10 porttia, useimmat talot olivat puusta ja 3- ja 4 -kerroksisia. Hienommat talot olivat kiveä. Ennen uskonpuhdistusta Lontoossa oli 100 kirkkoa ja monia luostareita. Kun ne purettiin, niistä tehtiin tehtiin kuninkaan suosikeille kivitaloja.

Lukutaito oli jo melko yleistä

Lue lisää Elisabet-elokuvista Blogisisko 3 -blogistani


keskiviikko 10. tammikuuta 2007

Lucia 1




Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. 2004 Lasten Keskus. Kuvitus: Matti Amnell
Lucia Olavintytär I
Kansikuva suurena

Lasten LukuVarkaus 2005 –finalisti

Vuonna 1559 13-vuotias Lucia Olavintytär asuu kodissaan Hämeen linnan lähellä. Eräänä päivänä, kun Lucia on ratsastamassa, hänet ryöstetään ja viedään huimaan seikkailuun. Se ulottuu Itämerelle, Gotlantiin, Pohjois-Englannin Suomaalle ja Lontooseen. Nuori kuningatar Elisabet ja Suomen herttua Juhana ovat ratkaisevissa sivuosissa.

Lucialla on meripihkan väriset pitkät hiukset, hän osaa laulaa ja soittaa luuttua. Luostarista lähtenyt oppinut isä on opettanut häntä samalla tavalla kuin poikiaankin. Hänen kaltaisensa lyhytkasvuinen ihminen oli 1500-luvulla painonsa arvoinen kultaa. Heitä etsittiin, ostettiin ja myytiin kuninkaallisiin hoveihin.

Jatko-osa: Pako Tallinnaan (2006) ja Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika 2013