Miten selviytyä keskiajalla

 "In 2013, a medieval re-enactment group set out to see what it would be like to survive a cold Russian winter in the Middle Ages. In an experiment launched in Khotkovo, 60 kilometers northeast of Moscow, they selected one of their members, Pavel Sapozhnikov, to live on a farmstead for eight months as part of a project entitled – Alone in the Past.-" read more

http://www.offgridquest.com/life-stories/surviving-winter-in-the-middle-ages-man-

Red Square, the Palace of the Romanov Boyars

All photos: Anna Amnell



Romanov Pajarin (aatelisen kauppiaan) vaimon huoneet ovat yläkerrassa. Huomaa lukuteline, kehto, lasten lelut.



Pajarit olivat Venäjän ylintä aatelistoa
Juhlasalista on kansiossani muitakin kuvia
Katso myös maalaus : Pajarihäät (1800-luvun maalaus)



Museossa on palatsin pienoismalli

Konstantin Yegorovich Makovsky: Pajarinainen

1500-luvun pajareita

Katso kaikki kuvani kansiosta
Pajarien talo Boyars Palace The Romanov Boyars lived in Moscow already in the 16th century

Helsingin Sanomat kertoo pajarien talosta

Englantilaiset 1500-luvun Moskovassa

Englantilaisten talo Moskovassa. Photo: Anna Amnell
Iivana Julma halusi kauppasuhteet Englantiin ja lahjoitti  englantilaisille talon Kremlistä. Se on Romanov-pajarien talon vieressä.
Iivana oli yksi niitä Euroopan hallitsijoita, jotka haaveilivat saavansa Elisabetin puolisokseen. Alla olevassa maalauksessa Iivana näyttää aarteitaan Englannin lähettiläälle Jerome Harseylle.

Englantilainen Richard Chancellor eksyi laivallaan Arkangeliin vuonna 1553 etsiessään meritietä Intiaan. Iivana Julma kutsui hänet Moskovaan, kohteli häntä arvovieraana ja lupasi solmia tullivapaat kauppasuhteet Englannin kanssa. Hän lahjoitti englantilaisille kauppiaille talon Kremlin läheltä (Varvanka 4) lähetystöksi ja varastoksi. Talossa sijaitsee nyt museo.

Lue artikkeli englantilaisista Moskovassa.
http://www.telegraph.co.uk/sponsored/rbth/features/10684597/moscow-monuments.html?fb_ref=Default

Iivana Julman surulliset kasvot rekonstruoituina nykyajan tieteen keinoin. (muutama vuosikymmen sitten)

Professor Mikhail Mikhaylovich Gerasimov based his reconstruction of Ivan Grozny’s face on his actual examination of the Tsar's exhumed remains. To learn about the details, see Ivan the Terrible, by Isabel de Madariag, at page 353.

https://www.awesomestories.com/asset/view/Ivan-IV-Facial-Reconstruction//1

P.S. Iivana Julma esiintyy pelottavana taustahahmona historiallisessa nuortenkirjassani Lucia ja Luka (2013).

Iivana Julma ja Kreml

Iivana Julma (1530-1584) hallitsi samaan aikaan kuin Englannin Elisabet ja Ruotsin Kustaa Vaasan pojat Eerik ja Juhana (ylärivissä) . Lucia ja Luka -kirjassani Iivana on tärkeä sivuhenkilö, joka vaikuttaa päähenkilöitten kohtaloon. 

Juhana-herttuan puoliso Katariina Jagellonica oli antanut rukkaset Iivana Julmalle. Tämä ei hellittänyt, vaan halusi edelleen Katariinan hoviinsa koristeeksi. Useita yrityksiä Katariinan ryöstämiseksi tapahtui. Kirjassani on yksi kuvitteellinen ryöstösuunnitelma, johon joutuu mukaan myös fiktiivinen 17-vuotias Lucia Olavintytär. 

Katariina Jagellonica

Ryöstö olisi ollut täysin mahdollinen ja ihmisryöstäjät olisivat vieneet

"Katariinan ja Lucian yli lumisten arojen, ohi luostareiden ja ränsistyneiden savutupien kohti Moskovan olkikattoisia hirsitaloja ja kultakupolisia kirkkoja, joiden keskellä kohosi punavalkoinen Kreml. Siellä asui mahtava hallitsija Iivana, korkeakorkoisiin punaisiin saappaisiin ja jalokivin koristettuun brokadikauhtanaan pukeutunut kotkannenäinen mies, joka oli rakentanut suuren valtakunnan ja jonka sanat soljuivat kuin hunaja, mutta järki oli sekoamassa. Kansa sanoi Iivanaa Rääkkääjäksi.

Moskovassa käyneet kertoivat, että Iivanaa pelkäsivät nykyään kaikki muut paitsi hänen imettäjänsä, ikivanha nainen, jonka kasvot olivat uurteiset kuin puun kaarna. Lempeän puolisonsa kuoleman jälkeen Iivana ei rakastanut enää muita kuin metsästyshaukkaansa Adragania.

Kostonhaluinen Iivana halusi ryöstää Juhanan vaimon Katariinan koristeeksi pitoihinsa, joista kerrottiin mitä oudoimpia tarinoita. Makeiset, piparkakut ja piiraat tarjottiin kullatuilta puunoksilta. Paistetut jättiläiskalat aseteltiin kultavadeille kidat ammolleen muistuttamaan siivet levällään olevia lohikäärmeitä. Ne näyttivät syöksyvän pitopöytien ääressä istuvien kimppuun niin kuin Iivana raivonpuuskissaan."

Anna Amnell: Lucia ja Luka 2013, sivut 73-74
Olen Moskovassa syyskuussa 2015 kaksi viikkoa. Yritän kirjoittaa sieltä käsin blogeihini.
Kuvia kertyy vähitellen tänne Flickrin Moskova-kansiooni. (Kreml= 'linnoitus')

Iivana Julma

Venäläisen taiteen museo, Pietari. Kuva: Anna Amnell
Ivan the Terrible

Nizhny Novgorod

 

Kuvat: Joonas Heiskanen
Nizhny Novgorod ('alempi linnoitus' erotuksena erotuksena Veliky Novgrodiin)
Suuriruhtinas Juri II perusti sen vuonna 1221. Se on mäellä Volga- ja Oka -jokien risteyksessä. 
 Valtava punatiilestä tehty linnoitus (=kremlin) rakennettiin vuosina 1508-1536 Pietari Italialaisen johtaessa rakennustyötä. Linnoitus kesti tataarien hyökkäyksen vuosina 1520 ja 1536.

Aleksanteri Nevski

Aleksanteri Nevski, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Aleksandr Jaroslavitš Nevski) (1219 – 1263) Novgorodin, Vladimirin suuriruhtinas.
Patsas Pietarissa.

Tuohikirjoitusta 1200-luvulta

Keskiaikainen tuohikirjoitus, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Keskiaikaisrta tuohikirjoitusta Pietarin ja Paavalin linnoituksen museossa

Eläimet ajattomia koristeaiheita

2013-09-14 19.42.54, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Peura laukkaa Pietarin Anichkovin palatsin aulan lattiassa. Palatsi on lastentalo, jossa järjestetään koulun jälkeen iltapäiväkerhoja koululaisille.

Tuohikirjoitus. A letter written on birch bark

Kävin kerran tuohikirjoitusseminaarin. Kurssi järjestettiin Helsingin Yliopiston slaavilaisen filologian laitoksella ja siellä käsiteltiin Novgorodin kulttuuria laajemminkin: historiaa, rakennuksia, ja luennoitsijalla oli esillä paljon kuvateoksia, joita sai selata. Mukana oli arkeologi, historioitsijoita, mm nainen, joka teki väitöskirjaa Novgorodista. Se oli eräs mielenkiintoisimmista kursseista, joita olen käynyt koskaan, vaikka en osaa muuta kuin aivan alkeita venäjästä. Siellä sai kysellä.

Muistaakseni muste saatiin tuhkasta. Tammentuhkaa on ainakin käytetty keskiajalla musteen materiaalina. Millaisia viestejä tuohelle oli kirjoitettu?  Vaikkapa: "Tule ruispellon laitaan vähän ennen auringonlaskua". Meille kerrottiin siellä Novgorod-seminaarissa, ja samaa kertoo myös WikipediAn artikkeli: myös nuoret ihmiset lähettelivät toisilleen viestejä tuohirullalle kirjoittaen.

Kuinka laajaa oli luku-ja kirjoitustaito Novgorodissa? Siitä ei tainnut olla puhetta. Tai se osuus tapahtui venäjäksi. Ainakin kauppiaat ja heidän kirjurinsa osasivat kirjoittaa esimerkiksi Turussa 1500-luvulla.

Tuohikirjoitustutkimus
http://www.schaeken.nl/lu/research/index.htm

1500-luvun Venäjän tyyliä

Saint Petersburg. Moskovan Pyhän Vasilin katedraalin tyyliin rakennettu kirkko Pietarissa.

Keskiaikajuhla Venäjällä

Keskiaikajuhla, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Celebration of 1150 years of Russian statehood in Veliky Novgorod
Photo: Joonas Heiskanen
http://joonasheiskanen.wordpress.com/

Kyynärän mittaisen tytön aikalainen Hesarissa

Lars-Olof Larssonin kirja "Arvet efter Gustav Vasa." ( 2005 )kertoo Vaasojen ajasta, joka oli ainutlaatuisen värikästä aikaa Ruotsin historiassa. Kansikuvassa ylinnä Kustaa Vaasan pojat Erik ja Juhana, jotka vaikuttivat 1500-luvun jälkipuolella.

Tämän päivän Hesarissa kerrotaan Hannu Laurinpojasta, joka eli 1500-luvun Suomessa tai oikeammin Ruotsissa, johon kuului vuosisadan loppupuolella Tallinnakin. Hannu Laurinpoika oli todellinen historiallinen henkilö, kun taas Lucia Olavintytär on minun mielikuvitukseni tuotetta, fiktiivinen henkilö.

"Hans Larsinpoika (noin 1520-1571) oli alhaista syntyperää. Se oli sääty-yhteiskunnan aikana usein voittamaton este menestymiselle. Hans Larsinpojasta tuli kuitenkin pätevä diplomaatti, hallintomies ja sotilas, joka palveli kolmea Ruotsin kuningasta", kertoo Hesari.
(Antti Manninen: Hans Larsinpoika Björnram palveli kolmea kuningasta 1500-luvulla. - Kenen kadulla asut? HS/Kaupunki 11.3.2007)

Hannu Laurinpoika ei ollut aatelinen, mutta hän ei ollut toki mikään kerjäläispoika, vaan Pohjanmaan voudin poika. Hän oli Helsingin perustamisen aikaan Kustaa Vaasan sihteeri ja toimi myös lähettiläänä Saksassa, Tanskassa ja Englannissa. Hän oli kuninkaan kartanon voutina 15oo-luvun puolivälis, aateloitiin nimellä Björnram ja lähetettiin Tallinnaan, joka haki turvaa Ruotsista Venäjän Iivana Julmaa vastaan. Nämä ovat kahden enimmäisen Lucia-kirjan aikaisia tapahtumia.

Sitten Hannu Laurinpoika olikin kuninkaallisena kaapparina eli suomeksi sanottuna merirosvona, jonka piti estää laivaliikenne Venäjälle kaappaamalla kauppalaivoja. Vuonna 1563 Hannu Laurinpoika laivoineen piiritti Turkua, kun kuninkaalliset veljekset kuningas Eerik XIV ja Suomen herttua Juhana olivat ilmiriidassa.

1500-luku oli jännittävää aikaa. Historoitsija Lars-Olof Larsson sanookin, että poliittisen historian, henkilöhistorian ja sotahistorian kannalta 1500-luvun jälkipuolisko oli ainutlaatuista aikaa Ruotsin historiassa. Sikisipä se on kiinnostanut minuakin niin paljon, että olen kirjoittamassa kolmatta kirjaa Lucian seikkailuista Vaasojen ajan Suomessa ja vähän muuallakin 1500-luvun maailmassa.



Helsingissä Viikissä on Tilanhoitajankaaren poikkikatuna lyhyt katu nimeltä Vouti Björnramin kuja.