1500-1600-luvun esineistöä

Nordiska Museet



JUOMASARVI



Kudonnaiset lämmittivät ja kaunistivat linnaa tai kartanoa




ATERIALLA




juomakulttuuria



Musiikki, soittajat, laulajat, juhla- asut, hedelmät, pähkinät, ruuat, mausteiden tuoksu, värit ja äänet 

Omatekoinen renessanssiasuni

Aineksina vanha aamutakki ja kaupasta ostettu sametti. Mekon alla oli leveä alushame, hame ja renssanssimuotia oleva kaitalemainen esiliina. Tämä asu oli hyvin kuuma ja pussihihat tekiväöt sen niin leveäksi, etä tunsin olevani kuin sohva kirjamessuilla. (Klikkaa kuvia suuremmiksi)




mekon keskiosa on keinokuitua, ja sen väri muuttu kuvassa. Näin asu oli kuitenkin hiukan kevyempi kuin kokonaan villasta tai sametista tehty asu. Tällainen asu on myös hyvin kuuma. Jos teen uuden asun, käytän puuvilla tms kevyttä materiaalia, mieluiten jotain joka muistuttaa silkkiä, joten se olisi "aidompi".

Rahapussi riippuu vyötäröltä, mikä varmaankin ilahdutti taskuvarkaita.




Kaulukseen ostin pitsin. Käytin koristenauhaa myös helmassa. Helma kului eniten pitkissä hammeissa, ja nauha suojeli sitä ja sen voi vaihtaa uuteen.



Ompelin myös kyynärän mittaiselle nukelle renessanssiasun.  Se on nuoren tytön hoikka malli.
Myöhemmin sisustin portinvartijan mäkin ja ompelin vaattteet 1-12 nukeille.




Hiha

Photo Friday: Historical Faces

16th century faces and headdresses of men. Gemäldegalerie, Berlin. Photos: Anna Amnell

Click to see a larger size/Klikkaa kuva suuremmaksi

1500-luvun Helsinki kirjoissani Kyynärän mittainen tyttö ja Pako Tallinnaan

17-vuotias Lucia Olavintytär on kutsuttu helsinkiläisen kauppiaan tyttären Margareta Martintyttären luo vieraaksi opettamaan Margaretalle luutunsoittoa. Kuvitus: Matti Amnell (Jr) Vasemmalla lyhytkasvuinen Lucia, oikella rohkeakasvuinen "liian kaunis" Margareta.

Kirjani Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006) liikkuvat Kustaa Vaasan perustamassa nuoressa Helsingissä, joka oli vielä pieni kyläpahanen.

Kirjassa Pako Tallinnaan Helsinkiiin tulee kulkutauti, ja monet ihmiset kuolevat, muiden muassa Margaretan isä, ja tytöt pakenevat Tallinnaan Margaretan sukulaisten luo.

Kirjat julkaisi Lasten Keskus. Ehkä painatan joskus yhteispainoksen Lucia Olavintytär -kirjoistani.
Tarinoiden Helsinki -sivuilla mainitaan sekä Lucia Olavintytär että Aurora-kirjani.

Huom! Kirjoja on vielä saatavissa ks esim Aili Nupposen kirja-arvostelu kirjasta Pako Tallinnaan.

Pakomatka on alkanut. Taustalla Helsinki Kuvitus Matti Amnell (Jr)

Merirosvojen vankina 1500-luvulla

Merirosvojen vankina 1500-luvulla
Valkoiset orjat. Pohjois-Afrikaan orjakauppiaat, YLE/Arena

Lucia ja Hannu pelkäävät, että merirosvot hyökkäävät laivan kimppuun, kun he pakenevat Wittenbergiin kesällä 1563:

– Mitä riepuja täällä on? Lucia ihmetteli penkoessaan matka-arkkua. Siellä oli haalistuneita nukkavieruja vaatteita, jotka olivat täynnä reikiä.

– Laitamme nämä rievut päälle, jos merirosvot hyökkäävät laivan kimppuun, selitti Hannu. – Isä sanoi, että merirosvot ottavat panttivangeikseen vain rikkaita ihmisiä, joiden sukulaisilla on varaa maksaa lunnaita.

– Minut he saattavat ottaa ryysyistä huolimatta, Lucia sanoi synkkänä. – He tietävät, että kuninkaalliset ostavat meikäläisiä lahjaksi vaimolleen ja lapsilleen koiranpennun sijasta. Torillakin maalaiset halusivat koskettaa minua. Se tuo heidän mielestään onnea. Minä en halua joutua leluksi enkä maskotiksi enkä markkinoille häkkiin ihmisten töllisteltäväksi.

– Minä en taas halua joutua soutamaan kaleeria, Hannu sanoi. – Jos merirosvot hyökkäävät, ime sormeasi niin kuin pikkuvauva ja pidä minua kädestä kiinni, Hannu neuvoi.  – Minä aion näyttää vähä-älyiseltä, Hannu sanoi väännellen naamaansa hassuihin ilmeisiin ja innostui yhä enemmän, kun Lucia nauroi. 

Anna Amnell: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika 2013

Elokuva: Elisabet Kultainen aikakausi

Vuonna 2007 minua pyydettin arvioimaan TV-uutiskatsauksessa elokuva Elisabet Kultainen aikakausi, jonka näin sitä ennen ennakkoon. Esitin mielipiteeni heti elokuvan nähtyäni.

Kirjoitin jotain arvioistani myöhemmin muistiin myös käsityöblogiini, sillä siinä elokuvassahan on tärkeää pukuhistoria.
Elisabet : kultainen aika Broken Star-blogissani)

Blogisisko-blogissa on pitempi kirjoitukseni tästä elokuvasta

Jotain on tässäkin blogissa.' Klikkaa sanoja 'kultainen aikakausi'.

tälainen tv-esiintyminen kokemuksena:
Tietysti kävin kampaamossa ja meikattavana sitä ennen, kävelin suoraan kauneussalongista Maximin elokuvatetteriin, olin harhauttavan hyvän näköinen niin kuin meikissä ainakin. Lisäksi minulla oli vielä hoikentava musta jakkupuku ja punainen huivi kietaistuna kaulalle.

Istuin haastattelijan ja kuvaajan kanssa katsomassa elokuvaa tyhjässä katsomossa. Sotakohtaukset kuuluivat liian kovaa, mutta kaiken kaikkiaan se oli hauska kokemus.

Ensin näytettiin, kuinka kävelin portaita ylös, sitten ovesta sisään ja istuin katsomassa elokuvaa. Lopuksi sanoin mielipiteeni siinä tyhjässä elokuvateatterissa.

 TV-toimittaja oli lukenut nähtävästi blogiani ja saanut selville, että olin perehtynyt 1500-lukuun vuosikaudet. Olin julkaissut siihen mennessä kuusi kirjaa, niistä kaksi 1500-luvusta. Vaikka toimittaja tiesi, että olin kirjailija, hän oli laittanut kaiken kansan nähtäväksi kuvani alle tekstin 'Anna Amnell Historian harrastaja'. Se harmitti silloin.:)

Täällä on jonkun kriitikon kirpeä arvostelu. Siitä näkee ajankohdan vuodelta 2007
http://www.v2.fi/arvostelut/viihde/144/Elisabet-Kultainen-Aikakausi/

1500-luvun ikkuna

1500-luvun ikkuna, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Philip Melanchtonin talo




ikkunalasit , suurempana

Lucia Olavintytär -nuket

Lucian Nuket
Originally uploaded by Anna Amnell
Kyynärän mittainen nukke ja 1:12 nuket 1500-luvun asuissa, jotka olen valmistanut itse.

Huomaan muuttaneeni keskiaikaiseen kylään

Ruotsalaiset uudisasukkaat perustivat 1200-1300 -luvulla kylän, joka sai nimensä suon läpi virtaavasta joesta. (Tölå =suojoki) Tämä Helsingin seudun vanhin asutus, Töölön kylä, sijaitsi nykyisen Oopperatalon tienoilla. "Töölön kylä mainitaan ensimmäisen kerran v. 1476, siis jo ennen Helsingin kaupungin perustamista. Töölön kylän alue käsitti koko Helsingin niemen ja laajan vesialueen saarineen."--"Töölön kylän on arveltu saaneen nimensä Töölöjoesta (Suojoki), joka virtasi Töölönlahden pohjoispohjukkaan." (kaupunginosat.net)

Olen muuttanut asumaan vastapäiseen suureen kortteliin, sen toiselle puolelle. Jos täällä tehtäisiin kaivauksia, saatettaisiin ehkä löytää jälkiä keskiaikaisesta kylästä. Nimi Tölö vaikuttaa kömpelön keskiaikaiselta. Meidän alapuolellamme on saattanut olla soisen kylän hautausmaa.

Kuva: Anna Amnell. Asut kuvattu Espoo 1500-luvulla näyttelyssä. Asut vaikuttavat kovin keskiaikaisilta, joten Töölön kylän asukkailla on saattanut olla 1400-luvulla samanlaisia kasviväreillä värjätyistä kotikutoisista kankaista tehtyjä vaatteita.

Vanhankaupunginlahden Helsinki Helsinki Lucia Olavintytär -kirjoissani.