Katariina Saksilainen Kustaa Vaasan 1. vaimo

Kustaa Vaasan "Ensimmäinen puoliso oli Sachsen-Lauenburgin herttuan tytär Katariina, joka Suomessa tunnetaan kuningatar Katariina Saksilaisena (1513-1535). Katariinan ainoasta lapsesta tuli kuningas Eerik XIV.- --Katariina kuoli ilmeisesti keskenmenon vuoksi päivää ennen kuin olisi täyttänyt 22 vuotta." HS/kaupunki
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004602973.html

https://www.wikitree.com/wiki/Askanier-21

Näin juhlittiin linnassa

Pienet koriste-esineet tietokoneeni edessä on puettu 1500-luvun asuihin

Kun Erik XIV meni naimisiin Kaarina Maununtyttären kanssa vuonna 1568, hääaterialla tarjottiin 600 (kuusi sataa!) ruokalajia. Aterialla tarjottiin muun muassa sokeroitua haukea ja riisiä. Makean veden kaloja pidettiin hienona ruokana.

Käytettiin paljon mausteita kuten pippuria, tinjamia, sahramia, anista ja fenkolia. Kalliiden mausteiden käyttö oli osoitus korkeasta asemasta. Mausteita ei käytetty peittämään ruoan pilantuneisuutta, kuten usein luullaan. Viini oli maustettua ja lämmitettyä kuten meidän aikamme glögi.

Hienoja vaatteita Englannin Elisabet I:n ajalta. Erik olisi halunnut Elisabetin vaimokseen ja lähetti veljensä kosimaan tätä Erikin komea muotokuva mukanaan sen ajan tavan mukaan,.

Eerikin häiden ohjelmassa oli soittoa ja laulua. Oli tärkeää, että osasi käyttäytyä hyvin hienoissa juhlissa. Kirjani Lucia ja Luka kertoo Turun hovista ja 1500-luvun puolivälin Turusta, jonne Kyynärän mittaisen tytön perhe muuttaa, Tätä kirjaa voi ostaa nettikaupoista, mutta 1. ja 2. osaa on vain kirjastoissa.

Ruokapöytäään oli katettu lusikat ja veitset. Syötiin myös käsin. 
Välillä kädet huuhdelttin maljassa, jossa oli ruusuvettä ja yrttejä. Suu pyyhittiin suureen pellavaiseen lautasliinaan. Se nostettiin välillä vasemmalle olkapäälle. Oli noloa, jos asetti lautasliinan syliinsä.

Tämän kirjoitukseni lähteenä on ollut TV-ohjelma, jonka näin aikaisemmin ja tein siitä muistiinpanot. Asiantuntijoina olivat

 historioitsija Bo Erikson ja kokki Carina Brydling, joka laittaa ruokaa kuninkaallisille aterioille ja Nobel-illallisille.

Yllä vasemmalla Erik XIV, hänen vieressään Juhana-herttua, myöhemmin kuningas.

Kustaa Vaasa Lucia Olavintytär -kirjoissa

Kuvasin Kustaa Vaasan selän takaa ylemmän kerroksen parvekkeelta Pohjoismaisessa museossa  (Nordiska Museet).

Lue myös Lucia Olavintytär -kirjat ja Euroopan survaltapolitiikka tästä blogista.

En pidä Kustaa Vaasasta, vaikka hän teki monia palveluksia maalleen ja meille suomalaisillekin perustamalla Helsingin. Minulle hänestä tuli erinomainen sivuhenkilö ensimmäisen Lucia-kirjaan Kyynärän mittainen tyttö.

Hän oli voimakasluontoinen ja häikäilemätön, mutta hemmotteli lapsiaan, hankki pojilleen parhaat mahdolliset opettajat ulkomailta. Juhanassa tämä tuli esille muun muassa siinä, kun Juhana perusti renessanssihovin Turkuun. Mutta veljekset Eerik ja Juhana eivät tulleet toimeen. He elivät uusperheessä, Eerikin äiti oli kuollut. Lisäksi Eerikillä oli mielenterveysongelmia. Tunsin Kanadassa naisen, joka oli Vaasojen sukua, ja hänessäkin näin suvun ominaisuudet valtavan lahjakkuuden ja voimakkaan tahdon.

Fiktiivisen päähenkilöni Lucia Olavintyttären isä oli Kustaa Vaasan vanha ystävä, ollut hänen sihteerinään, mutta muuttanut Hattulaan huonoon näköönsä vedoten. Ensimmäisen Lucia.kirjan alussa Kustaa on käymässä Turussa, ja hänen lääkärinsä tohtori Kopp tutkii Lucian, joka ei kasva. Kopp antaa Lucian äidille rauhoittavia yrttejä, joita äiti ei käytä, mutta yrttien avulla saa alkunsa onnettomuus: Lucian ryöstö.

Lucian isä Olavi-herra epäilee ensin kuningasta, joka oli pyytänyt Olavia lähettämään Lucian Tukholman hoviin kuningasperheen iloksi eli hovikääpiöksi. Kun Lucia sitten viedään Englantiin, on Kustaa Vaasan poika nuori Juhana-herttua hänen pelastajansa. Lucia ja hänen isänsä kohtaavat Juhanan ja hänen puolisonsa Katariinan myös kirjassa Pako Tallinnaan palatessaan Tallinnasta. Kolmannessa kirjassa Lucia ja Luka koko perhe onkin Turussa Juhanan ja Ktariinan suurten hääjuhlien vieraina joulunaikaan 1562-1563.

Larsson: Arvet efter Gustaf Wasa

Juhanan ja Eerikin valtataistelu johtaa Turun hävitykseen, ja Lucia ja hänen perheensä pakenevat Wittenbergiin, jossa Lucian veli Erasmus opiskelee, Isä ei halunnut, että hänen poikansa joutuu kuninkaanlinnan kirjuriksi. Kustaa Vaasa ajatteli ennen kaikkea taloutta, siksi suomalaiset pojatkin piti kouluttaa kuninkaan kirjureiksi.

Kustaa Vaasa keräsi omaisuutta itselleen. Hän suhtautuu valtioon kuin määräilevä isäntä taloonsa. Uskonpuhdistus oli hänelle kuten muillekin renessansin itsevaltiaille keino saada kirkon varat. Toinen 1500-luvun hallitsija sanoi, että hän ei voi kurkistaa alamaistensa sydämiin ja nähdä heidän uskonsa määrän. Samalla periaatteella on parasta olla antamatta tuomiota Kustaa Vaasalle hänen suhteestaan uskonpuhdistukseen.

Kyynärän mittainen tyttö (2004)  ja Pako Tallinnaan (2006) ovat lainattavissa kirjastoista. Kustansin itse kolmannen osan Lucia ja Luka (2013). Jospa voisin ottaa kahdesta ensimmäisestäkin uudet painokset.

Lucia Olavintytär ja Villit Vaasat

Herman Lindqvist kirjoittaa Vaasoista.
Herman Lindqvist: Villit Vaasat  (De vilda Vasorna. Suom. Heikki Eskelinen .WSOY 466 s. 2018

Lue Suomen ja pohjoismaiden historian professorin Anu Lahtisen kirja-arvostelu .
Anu Lahtinen: Vaasat, aikansa kauniit ja rohkeat Helsingin Sanomat/Kultttuuri 4.3.2018

Lue tästä blogista Kyynärän mittainen tyttö ja Euroopan suurvaltapolitiikka
Hakusanoilla löydät lisää blogikirjoituksiani siitä, miten Vaasat vaikuttivat (fiktiivisen) Lucia Olavintyttären elämään.



Kustaa Vaasan massiivinen patsas Nordiska Museet, Tukholma

1500-luvun miesihanne

Poikani Matti Amnellin kuvitusta , mm kirjaani pako Tallinnaan (2006)
Matilla on hyvin vaativa työ, joten piirtäminen on jäänyt harrastukseksi.

Pieni lintu -blogin haaste 'komeus' osallistun teemalla Näin 1500-luvulla

Kuvitelmamme hollantilaisesta kauppias Sandenista, joka asui Helsingissä Kustaa Vaasan hallitessa Ruotsia: pitkä, hoikka, pitkäsäärinen - ja sääret näkyvät. [Suola-Santtu on keksimäni lempinimi. van Sanden kävi suolakauppaa..]
Saksalainen Martti-kauppias on vanhempi mies ja käyttää vanhojen miesten asua, joka leventää häntä entisestään. Hänellä on kuitenkin tuuhea parta, ja hän on rikas. Nuori Hebla-rouva taita aolla vähän ihastunut van Sandeniin, joka on hänen kauniin tytärpuolensa kummisetä. [Hans van Sanden oli todellinen henkilö, jonka hauta on Vantaan Vanhassa Helsingissä. Hänestä on kirjoittanut myös Ursula Pohjolan-Pirhonen.]

Kustaa Vaasa

mahtavalta näyttävä koko - Henrik VIII

hieno parta - Juhana-herttua (komea punainen kullalta hohtava parta]



Juhana -herttua ottaa mukaansa veljensä Eerikin muotokuvan (ks linkki alapuolella) Lontooseen vuonna 1559 ja yrittää kosia nuorta Elisabet-kuingatarta veljelleen vaimoksi. Lontoossa oli muitakin kosijoita muotokuvat mukanaan. Matti Amnellin kuvitusta kirjaani Kyynärän mittainen tyttö (2004, kysy kirjastostasi)

kauniit sääret - Eerik XIV (hieno kokovartalomuotokuva onnettomasta kuninkaasta)

mahtavalta näyttävä koko - Henrik VIII

Louvressa. Kuvan otti poikani Matti.
Henrik VIII:n aikalainen Ranskan Frans I ja minä.  Huomaa valtavat hihat. Leveyttä piti olla.

Älykäs ja oppinut mies käytti usein pitkää keskiajan oppineen kaapua, varsinkin vanhemmat miehet: kuvasin "pahvi-Lutherit" Wittenbergissä




Myös Lucian veljellä, nuorella Wittenbergin maisterilla Erasmus Helsinkiläisellä on oppineen kaapu. Hänen luokseen Lucian perhe pakenee turvaan, kun Eerik XIV aloittaa sodan veljeään Juhana vastaan, ja Turussa alkavat kauhun päivät.
Matin kuvitusta kirjaani Lucia ja Luka. [esittely ja kirjatilaukset) Kyynärän mittainen tyttö ja poika. 2013 Books on Demand
Tätä on myytävänä muissakin nettikaupoissa.

rikkaus- Kustaa Vaasa ja muut renessanssikuninkaat
hurskaus- Luther
pitkä- Robert Dudley,  Earl of Leicester, Elisabetin serkku, ystävä, ehkä rakastettukin , oli harvinaisen komea ja harvinaisen pitkä mies.
Koko Elizabethan Costume sivu täynnä kuvia 1500-luvun komeudesta:)

Moni kakku päältä kaunis, mutta rutiköyhän Turun teinin Vilppu Talven vahvuus on hieno sankarillinen luonne. Hän lähtee viemään serkkunsa Margaretan ja Lucian Helsingistä Tallinnaan, kun Margareta-parka aiotaan naittaa oudolle vanhalle miehelle. Hän soutaa veneellä meren yli. Kirjaani "Pako Tallinnaan" (200&)  on kirjastoissa.

Tämä sivu karkasi käsistä, ennen kuin ehdin laittaa kuvat ja tehdä kollaasin. Täydensin kirjoitusta myöhemmin.

Kevät Turussa vuonna 1563

Kevät 1563 Turussa
(klikkaa kuva suureksi)

Pitkä pimeä talvi oli ohi. Luka oli selviytynyt ankarasta ilmastosta.  Ensimmäiset leskenlehdet ilmestyivät aurinkoisille seinävierustoille ja ojien reunoille. Siellä täällä maa viheriöi. Puihin tuli silmuja. Päivä piteni. Sammakonpoikaset kasvoivat vallihaudoissa. Pohjolan kevät valloitti Lukan valollaan.  Parasta oli se, että hän ja Lucia olivat sydänystävät, vaikka eivät saaneetkaan tavata toisiaan.

Luka pohti, miksi Olavi-herra ei ollut suopea hänelle, vaikka hän oli osallistunut Lucian pelastamiseen. Juhana oli antanut Lukalle kultasormuksen ja luvannut, että Luka olisi aina hänen suosiossaan. Sekään ei auttanut.

 Hovin ilmapiiri oli muuttunut yhä jännittyneemmäksi. Monet turkulaiset olivat jo paenneet maaseudulle ja jopa ulkomaille. Kaupungin koiratkin vaistosivat vaaran lähestymisen ja haukkuivat hermostuneina. Naakat lentelivät levottomina Tuomiokirkon tornin ympärillä. Kissat purivat häntäänsä.

Juhana pelkäsi Eerikiä ja Iivanaa. Juoruttiin, että Juhana-herttuan hermot olivat riekaleina. Hän huusi ja raivosi. Näistä asioista ei voinut kertoa kirjeissä. Siksi oli parasta olla kirjoittamatta Venetsiaan, päätteli Luka.

Anna Amnell: Lucia ja Luka. 2013. ISBN 978-952-498-842-1
Historiallinen romaani nuorille ja historian harrastajiulle Juhana-herttuan ajasta

Itsenäinen jatko-osa kirjoihin Kyynärän mittainen tyttö 2004 Lasten Keskus ja Pako Tallinnaan 2006 Lasten Keskus.

Katso kuvat Turun linna keväällä

Elisabet I oli vähällä kuolla isorokkoon

Harvemmin nähty maalaus nuoresta Elisabetista (1560). Tällaisena näki hänet myös Suomen 22-vuotias herttua Juhana, jonka hänen isänsä kuningas Kustaa Vaasa lähetti vuonna 1559 Lontooseen kosimaan Elisabetia kruunuprinsssi Eerikille vaimoksi.




Matti Amnellin kuvitusta kirjaani "Kyynärän mittainen tyttö" (2004).

Siellä oli muitakin "puhemiehiä" hallitsijoiden muotokuvat mukanaan. Juhanalla oli komea maalaus, jossa Eerikillä oli muodikas asu. Eerikin komeat sääret olivat siinä edukseen. Nehän olivat miehen paras kaunistus.

Syksyllä 1562 Juhana toi puolisonsa, puolalaisen prinsessan Katariina Jagellonican Turkuun. Eerik oli vieläkin ilman prinsessaa, vaikka lähetteli kosimakirjeitä.

Samana syksynä neitsytkuningatar Elisabet sairastui isorokkoon. Hän jäi henkiin, mutta arvellaan, että isorokko jätti pahat arvet hänen ihoonsa. Tämän jälkeen Elisabet alkoi käyttää voimakasta valkoista puuteria kasvoillaan. Hän alkoi pitää myös peruukkia. Tuhosiko isorokko myös hänen hiuksensa? Elisabet ei pitänyt peileistä ja oli kauhuissaan, kun näki vähän vanhempana itsensä kuvastimesta. Hän oli kuullut koko ikänsä ylistystä kauneudestaan.

Renessanssihuone

Kalmarin linnan renessanssihuone (Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurena. Click)
Kalmar, Sweden: the castle, 1560, herttua Erikin huone linnan tornissa (vuodesta 1960 Erik XIV)
Photo: Alexandru Baboş Albabos


Samanlaista loistoa ja koristeellisuutta oli varmaankin myös Turun linnassa Juhanan ja Katariinan
hovin aikaan (1562-1563)



Turku Castle, ladies' chamber. Photo: Anna Amnell
More pictures of Turku Castle , Finland

Compare to Luther's living room in Luther House Wittengerg, Germany
Vertaa Lutherin olohuoneeseen samalta ajalta.

Vielä hirmuisempi Vankila

Kuva: Salme Kotivuori

Kuningatar Elisabet ilmestyy mieleltään häiriintyneellee Eerikille haamuna näytelmässä Vielä hirmuisempi vankila. Turussa tehtiin kulttuuriteko. Siellä esitettiin näytelmä Kaarina Maununtyttärestä ja kuningas Eerikista, ja näyttelijöinä olivat koululaiset. Kirjoittajat Kirsti Ellilä ja Salme Kotivuori, ohjaus Maiju Rautiainen. "Vielä hirmuisempi vankila."

Palvelija kertoo Eerikille, että vakoilijoita on kaikkialla. 

  Lue lisää.

Katso Turku-linkit vasemman sivupalkin alaosasta!

Sigrid Eerikintytär Wasa

Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär Sigrid (1566-1633)