Uudet värikollaasit 40: Summer green

Kesän mageet värisävyt: vihreä

Uudet värikollaasit 40. Summer collage Green

Summer colours: green in Dubrovnik and Lokrum monasteries, herbs in Old Tallinn.  Luostarin puutarhoja ja Vanhan Tallinnan yrttejä

Everything green! Silmä lepää vihreässä.. lisää vihreää

Bonuksena: kuvasin eräänä kesänä Turun linnan yrtit. Klikkaa kuva suureksi- Herbs in Turku Castle, Finland

Kuvan saa lainata! Hyvää kesää!

Suvi ja Shakespeare

 
Kuva: Leena Lumi

"Kesäpäivään vertaisinko sinua?
Olet suloisempi, tyynempi;
tuulenpuuskat ravistavat nuput toukokuun
ja kesän laina kestää liian lyhyeen.
Joskus taivaan silmä loistaa tulessa
ja kultaotsa peittyy usein pilveen,
ja kauneuttaan kaunis joskus kadottaa,
sattuman tai luonnon riistossa.
Vaan ikikesäsi ei kuihdu koskaan,
ei kadota kauneutta, sinulle kuuluvaa,
ei kuolema voi kerskua että käyt sen varjossa
kun ikuisissa säkeissä liityt aikaan.
Niin kauan kuin on henki tai silmät nähdä
niin kauan tämä elää, elämäsi lähde."

William Shakespeare, suom. Kirsti Simonsuuri

Leena Lumi kirjoittaa blogissaan kirjoista ja puutarhasta. Vuodenajat vaihtuvat,  nyt on alkanut kesäkausi. Sitä juhlistaa Leenan kesäisessä ympäristössä ottama kuva kirjasta Shakespearen sonetit, josta Leena on kirjoittanut jo aikaisemmin blogissaan. Kesää juhlistavat myös blogissa alkaneet kirja-arvonnat.

Leena Lumi käsittelee Shakespearea myös kirjoituksessa Shakespearen salaisuus.  

Shakespearen salaisuus on kirjallisuudentutkija Jennifer Lee Carrellin kirjoittama salapoliisiromaani. Se liikkuu kahdessa aikatasossa, nykyajassa ja 1500-luvulla.

Ihanaa kesää kirjojen ja kirjablogien parissa. Niissä kirjoitetaan myös keskiajasta.

Nyt ja keskiajalla

IMG_2839, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Samanlaisia kauniita maisemia näkivät myös esivanhempamme.

Taivas ja maa

Clouds, pilvet, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Keskiajan ihminen tarkkaili taivasta aamulla herätessään ja illalla ennen nukkumaan menoa. Hän päätteli taivaan väreistä ja pilvien muodosta, millainen olisi seuraava päivä. Millainen seuraava viikko?

Hän tulkitsi taivaan eri tavalla kuin me. Keskiajan suuret runoilijat ovat kirjoittaneet taivaasta, taidemaalarit ovat kuvanneet sitä maalauksissa. Voimme niistä tietää enemmän heidän maailmankuvastaan.

Purjelaivat avasivat maailman

001, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Muinaisista ajoista asti ihmiset ovat liikkuneet monenlaisilla purjelaivoilla. Helsinki rakennettiin 1500-luvulla merenlahteen, jonka uskottiin olevan suojaisa paikka. Lahti osoittautui liian matalaksi, ja kaupunki siirrettiin myöhemmin nykyiselle paikalleen.

Purjelaivoilla purjehdittiin kaukaisin maihin.

Meri, kalliot ja saaret

IMG_3857, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Meri merkitsi monia asioita keskiajan ihmiselle. Uskottiin että siellä asui kaikenlaisia petoja, jotka uhkasivat merenkulkijan henkeä.

Mutta meri antoi ravintoa kalastajille. Se tarjosi tien kaukaisiin maihin, joista tuotiin eksoottisia mausteita, kankaita ja suolaa, jota ilman keskiajan ihminen ei osannut olla. Suolan avulla säilöttiin liha ja kala.

Meri, saaret ja kalliot toivat tilaa, avaruutta, laajensivta maailmaa.

Metsä oli Suomessa ystävä

IMG_3830, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Keskiajan suomalaiselle metsä oli ystävä ja turvapaikka. Metsästä löytyivät ainekset kodin rakentamiseen ja sen lämmittämiseen sekä huonekalujen, astioiden, veneiden ja laivojen rakentamiseen. Sieltä löytyi kasveja ravinnoksi ja parantamiseen. Metsä tarjosi turvapaikan vihollisen hyökätessä.

Etelä-Euroopan metsät olivat huvenneet, kun oli rakennettu paljon kaupunkeja ja laivoja. Metsä oli keskiajan kaupunkilaiselle pelottava paikka. Siellä oli rosvoja ja petoeläimiä, sinne saattoi eksyä.

Yhteisiä asioita

IMG_3036, a photo by Anna Amnell on Flickr.

1500-luvulla ja nyt oli samoja kukkia. Esimerkiksi 1500-luvun Helsingissä kasvoivat niittyleinikit. Sen ovat arkeologit voineet saada selville tutkimalla kaupungin entisen alueen kulttuurikerrostumia.

Keskiajan kukat: mäkitervakko

Kuva: Wikipedia

Monilla kukilla on tahmea varsi, kuin "liimasalko, joka houkuttelee luokseen, tarttumaan kiinni". Ja niin hyönteinen on ansassa eikä pääse tuhoamaan kaunista kasvia. Tällainen kukka on mäkitervakko, Lychnis (tai Lyccnis) Viscaria, 60cm pitkäksi kasvava kohokkikasveihin kuuluva  sticky catchfly, tahmea kärpäsenpyydystin, kuten englantilaiset sanovat. Tämä monivuotinen tahmeavartinen kukka kasvaa kivikossa ja kallioilla, ja sen kukinto on purppuranpunainen.

Keskiajalla ja renessanssin aikaan kaikki oli vertauskuvallista, ja mäkitervakko oli muun muassa uskonnollisen innostuksen ja tanssiin kutsun symboli. Keskiaikana Lychnis Viscaria  valittiin Edinburghin ja koko Midlothianin  nimikkokukaksi.

Mäkitervakko on Suomessa muinaistulokas, se on kulkeutunut kaupan tai merenkulun kautta maahan ennen 1600-luvun alkupuolta. Pohjois-Suomeen se on levinnyt myöhemmin.

Pakinaperjantai : 'liimasalko'

Suvi suloinen: Sumer is icumen in

Kuuntele keskiaikainen laulu suvelle (ketjulaulu)

Sumer is icumen in, (manuscript)

Lhude sing cuccu!

Groweþ sed and bloweþ med

And springþ þe wde nu,

Sing cuccu!

1260 (lue lisää tästä keskiaikaisesta laulusta, sanat englanniksi ja suomeksi, Sibelius-akatemia)

Summer has come in,

Loudly sing, Cuckoo!

The seed grows and the meadow

blooms

And the wood springs anew,

In Finland "Jo joutui armas aika" (1700) , listen   (YLE, elävä arkisto)