Näytetään tekstit, joissa on tunniste suku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suku. Näytä kaikki tekstit

torstai 16. huhtikuuta 2020

Arvid Kurki opiskeli Pariisissa



Biskop Arvid Kurki
• Arvid Kurki syntyi 1465 Vesilahdella. Hän oli Kurjen aatelissuvun jälkeläinen ja Suomen viimeinen katolinen piispa. Hän oli opiskellut Pariisissa 1480-luvulla. Hän hukkui Selkämerellä haaksirikossa Öregrundin ulkopuolella paetessaan tanskalaisia.
• 22.7.1522.
Biskop Arvid Kurki is your second cousin 15 times removed. Horn, Djäkn Kurki
• https://en.wikipedia.org/wiki/Arvid_Kurck
https://sv.wikipedia.org/wiki/Arvid_Kurck

sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Frillet: Juuret Tanskassa


Frille-suku eli Tanskan kuningaskunnassa. Suku sammui, kun ei syntynyt enää miespuolista suvun jatkajaa.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/189  Frillet

ks sukublogini https://maria-ja-jaakko.blogspot.com/2019/09/juuret-keskiajan-tanskassa-frille-horn.html

Hakonin poika Frellav, 18. ggf, jonka sinetti on kuvattu alla, oli vuonna 1334 aateloitu ritari. 



Tanskan keskiaikaisista kuninkaista on nimiluettelo, 1400-luvulta lähtien on kuviakin.

"Frille on tanskalainen suku, joka aateloitiin, Frellav Haakoninpojan aikana 1334. Sukuun kuuluva Eggert oli valtaneuvos ja Kööpenhaminen linnan päällikkö. 



Kuningatar Margareta perusti pohjoismaisen Kalmain unioni, jonka aikana tanskalaisia muutti nykyisen Suomen alueelle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Margareeta_I

Tanskassa syntynyt Håkan Frille (Håkan Christiernson Frille, till Loncho is your 16th great grandfather.)toimi Halikon kihlakunnan tuomarina 1410, Turun maaoikeuden jäsenenä 1415 ainakin vuoteen 1434 ja kuollut ennen 1442. Håkan Frille on haudattu Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuoriin vastineeksi Kemiön pitäjästä lahjoitetusta Rugnolan maatilasta. Matts Frille eli Perniön Frillannissa eli Viipurissa, toimi maankatselmusmiehenä Perniössä 26.2.1477 12.[1][2]
Matts Frillen aatelisvaakuna on yksi Myrskylän kirkon kirkkosalin 19 aatelisvaakunasta."

Frille-suku Wikipediassa
 https://fi.wikipedia.org/wiki/Frille

Juha Sinivaara kertoo Frille-suvusta.
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Tanskan_hallitsijoista

lauantai 10. elokuuta 2019

1600-luvun loisto ja sotien aiheuttamat tragediat




Agneta Hornin puoliso kaatui Pohjan sodassa 1656, ja hän jäi leskeksi viiden lapsen kanssa 27-vuotiaana. Kaunis sukuvaakuna, kova elämä.

Harvialan kartanon emäntänä hän oli miehensä kuoleman jälkeen kuusitoista vuotta. Horn kuoli äkillisesti halvaukseen keväällä 1672. Hänen omaelämäkerrallinen teoksensa Agneta Horns lefverne julkaistiin Tukholmassa vasta vuonna 1908. 

Sitä pidetään kielellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kirjallisesti merkittävänä aikalaiskuvauksena."  3c/12

perjantai 26. heinäkuuta 2019

Huolestunut serkku


Emme tiedä, miksi Birgitta Kurki meni luostariin. Ehkä hänen rakastettunsa kuoli kulkutautiin tai kaatui sodassa. Ehkä hän oli kuunnellut enonsa, suomen viimeisen katolisen piispan Arvid Kurjen jännittäviä kuvauksia opiskeluajoistaan Pariisissa Sorbonnen yliopistossa ja keski-ja etelä Euroopan kauniista luostareista ja niiden puutarhoista.

The garden of the Franciscan monastery in Dubrovnik
(oma kuva)
Ehkä Birgitta oli kiinnostunut yrteistä, joista Naantalin luostari oli tunnettu. Hän oli lahjakas nainen kuten kuuluisa kaimansa Pyhä Birgitta. Hänestä tuli Naantalin luostarin viimeinen tunnustettu abbedissa. [luettelo abbedissoista]
Kuva wikipedia https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/

Sukututkimus kertoo, että Birgitta Kurki on kolmas serkkuni 14 sukupolven takana.  Siksi tunnen nyt tavallista enemmän kiinnostusta hänen kohtaloonsa.Voin ymmärtää helpommin, että keskiajan ihmiset olivat eläviä todellisia ihmisiä haaveineen, suruineeen. Birgitta Kurki joutui kokemaan Naantalin luostarin alasajon.

Kuva. Public domain. WIKIPEDIA. Voisi sanoa, että hänen kuten monien muidenkin eurooppalaisten maailma mullistui, suorastaan romahti, kun ihmisten oli pakko luopua entisestä uskonnostaan. Kustaa Vaasan poika Juhana tuki Naantalin luostaria Suomen hertuana ollessaan ja kuninkaana. Hänen vaimonsa oli puolalainen prinsessa, ja kruunuprinssi Sigismund oli äitinsä tavoin katolinen.  Juhana oli aikaansa edellä suunnitellessaan valtiota, jossa voisi elää sekä katolisia että protestantteja sopuisasti yhdessä.

Uskonnon vaihtaminen ei ollut kansan tahto, vaan kuninkaan tahto. Mahtava kuningas Kustaa Vaasa tarvitsi rahaa sotia varten. Naiset eivät pitäneet siitä, että heidän suurella työllä kirjailemansa alttariliinat vietiin Tukholmaan ja niistä tehtiin hameita kuninkaalliselle rouvasväelle. He kaipasivat sitä, että kirkonkellot kertoivat, milloin oli mikin aika päivästä. He pitivät edelleen paastopäivät. Mutta järjestys tuntui kadonneen, vaikka Mikael Agricola ja papisto oli maltillista ja koetti säilyttää sovun. Mutta Suomen yhteys katoliseen Eurooppaan ja sen kulttuuriin oli katkennut.

ks Mirkka Lappalainen: Susimessu. 1590-luvun sisällissota Ruotsissa js Suomessa, sivu 35: "Ruotsin ja Suomen kansa piti vanhoista katolisista menoista."

ks myös http://punainenturku.blogspot.com/2013/07/vallis-gratiae.html
[Birgitta Kurck is your third cousin 14 times removed. GENI]

torstai 21. helmikuuta 2019

Etäserkku Cecilia 1500-luvulta


Kolmas serkku Cecilia Andersintytär Bidz, synt 1496/1542,
 k. 1583.
Cecilia Andersdotter Bidz is your third cousin 14 times removed.

Aviomies Henrik Jakobsson Tawast (Kaas), Kokkala, Hauho.

Cecilialla ja Henrikillä oli monta lasta: Måns, Germund, Anna, Arvid, Brita, Margaret, Malin ja Klas.

[GENI]