Tunnetko Livrustkammaren-museon Tukholmassa

Museon engl. kotisivu-Ruotsin vanhin museo, perustettu
 1628
valikosta myös suomeksi
katso Sofia Magdalenan puku
http://livrustkammaren.se/sv 

Stockholms slott, Livrustkammaren, entre

Holger.Ellgaard - Own work

Näin juhlittiin linnassa

Pienet koriste-esineet tietokoneeni edessä on puettu 1500-luvun asuihin

Kun Erik XIV meni naimisiin Kaarina Maununtyttären kanssa vuonna 1568, hääaterialla tarjottiin 600 (kuusi sataa!) ruokalajia. Aterialla tarjottiin muun muassa sokeroitua haukea ja riisiä. Makean veden kaloja pidettiin hienona ruokana.

Käytettiin paljon mausteita kuten pippuria, tinjamia, sahramia, anista ja fenkolia. Kalliiden mausteiden käyttö oli osoitus korkeasta asemasta. Mausteita ei käytetty peittämään ruoan pilantuneisuutta, kuten usein luullaan. Viini oli maustettua ja lämmitettyä kuten meidän aikamme glögi.

Hienoja vaatteita Englannin Elisabet I:n ajalta. Erik olisi halunnut Elisabetin vaimokseen ja lähetti veljensä kosimaan tätä Erikin komea muotokuva mukanaan sen ajan tavan mukaan,.

Eerikin häiden ohjelmassa oli soittoa ja laulua. Oli tärkeää, että osasi käyttäytyä hyvin hienoissa juhlissa. Kirjani Lucia ja Luka kertoo Turun hovista ja 1500-luvun puolivälin Turusta, jonne Kyynärän mittaisen tytön perhe muuttaa, Tätä kirjaa voi ostaa nettikaupoista, mutta 1. ja 2. osaa on vain kirjastoissa.

Ruokapöytäään oli katettu lusikat ja veitset. Syötiin myös käsin. 
Välillä kädet huuhdelttin maljassa, jossa oli ruusuvettä ja yrttejä. Suu pyyhittiin suureen pellavaiseen lautasliinaan. Se nostettiin välillä vasemmalle olkapäälle. Oli noloa, jos asetti lautasliinan syliinsä.

Tämän kirjoitukseni lähteenä on ollut TV-ohjelma, jonka näin aikaisemmin ja tein siitä muistiinpanot. Asiantuntijoina olivat

 historioitsija Bo Erikson ja kokki Carina Brydling, joka laittaa ruokaa kuninkaallisille aterioille ja Nobel-illallisille.

Yllä vasemmalla Erik XIV, hänen vieressään Juhana-herttua, myöhemmin kuningas.

Kirjaimet: 'LO'. Lohikäärme

Lohikäärme Tukholmassa. Lohikäärme on erittäin yleinen koristeaihe Keski-Eroopassa. Useimmiten sitä näkee legendan Pyhä Yrjänä ja lohikäärme -aiheisina patsaina kuten tämä Tukholman Vanhassa kaupungissa kuvaaamani patsas. Klikkaa sanaa 'lohikäärme', niin näet muut lohikäärmeen kuvat tässä blogissa. Klikkaa kuva suuremmaksi.
Mikael Agricola keksi suomeen sanan 'lohikäärme'.




Lohikäärmeitä Ljubljanassa, Sloveniassa. Olisin halunnut tuon pienen taitavasti virkatun lohikäärmeen, mutta se olisi maksanut 50 euroa!



Lohikäärmeovet krakovalaisessa ravintolassa. Krakow.




Erittäin kookas patsas Zagrebin keskustassa.

Alkukirjaimet LO

Keskiajan elämys

 Ensimmäistä kertaa Tukholman Vanhassa kaupungissa. (1985)

Tukholman Vanhan kaupungin joulu

Stockholm__20121206_31, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Joulumarkkinat vanhalla torilla
Kuvat: Matti Amnell (Jr), Lucia Olavintytär -kirjojen kuvittaja
Lisää kuvia Tukholmasta talvella

Keskiaika Tukholmassa

IMG_1366, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Kiviportaat. Kuva: Mimi Amnell

Historiaa Tukholmassa

IMG_1395, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Pyhä Yrjänä ja lohikäärme viirissä. Kuva: Mimi Amnell

Todella kapea katu

IMG_1428, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Tukholmassa, kuva: Mimi Amnell

Historiaa vai fantasiaa?

IMG_1469, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Tukholma, kuva: Mimi Amnell

Tukholman vanha kaupunki

IMG_1194, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Mimin kuvia. Hän työmatkalla Tukholmassa.

Tontun joulu

Tontun joulu, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Joulutonttu. Muinaissuomalaisten tapojen vartija, joka suuttui, jos käyttäydyttiin huonosti, on muuttunut leppoisaksi veitikaksi. Ihana jouluinen sadun tunnelma.
Nordiska Museet ( Stockholm) kertoo havainnollisesti ruotsalaiseen, pohjoismaalaiseen kulttuuriin liittyvistä tavoista ja perinteistä.

Pyhä Yrjänä ja lohikäärme

Pyhä Yrjänä ja lohikäärme antiikkikaupan kylttinä Tukholman vanhassa kaupunginosassa.
Klikkaa hakusanaa 'Pyhä Yrjänä' ja näet muutkin kuvani tästä aiheesta!
Mikael Agricola keksi suomeen sanan 'lohikäärme'.

Näin juhlittiin Tukholmassa 1500-luvulla

A medieval House in Gamla Stan (Stockholm Old Town), a photo by Anna Amnell on Flickr.
Rakennuksia vanhan torin varrella

500 vuotta sitten Tukholman suurtori oli kaupungin sydän. Nykyisen linnan paikalla oli silloinkin linna, Tre Kronor. Aukiolla liikkui ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista.

Kun Erik XIV meni naimisiin Kaarina Maununtyttären kanssa vuonna 1568, ohikulkijoille tarjottiin torilla viiniä ja vartaassa paistettua härkää. Erikin häitä varten oli tuotu lähiseuduilta ruoka-aineksia kuten härkää, voita ja olutta.

Vieraiksi linnan hääjuhliin oli kutsuttu satoja ihmisiä, myös Kaarina Maununtyttären sukulaisia, mitä aatelisto kovasti paheksui. Ylhäisaateliset eivät yleensä seurustelleet talonpoikaissäädyn kanssa.

Hääaterialla tarjottiin 600 (kuusi sataa!) ruokalajia. Aterialla tarjottiin muun muassa sokeroitua haukea ja riisiä. Makean veden kaloja pidettiin hienona ruokana.

Käytettiin paljon mausteita kuten pippuria, tinjamia, sahramia, anista ja fenkolia. Kalliiden mausteiden käyttö oli osoitus korkeasta asemasta. Mausteita ei käytetty peittämään ruoan pilantuneisuutta, kuten usein luullaan. Viini oli maustettua ja lämmitettyä kuten meidän aikamme glögi.

Ohjelmassa oli soittoa ja laulua. Oli tärkeää, että osasi käyttäytyä hyvin hienoissa juhlissa. Ruokapöytäään oli katettu lusikat ja veitset. Syötiin myös käsin.

Välillä kädet huuhdelttin maljassa, jossa oli ruusuvettä ja yrttejä. Suu pyyhittiin suureen pellavaiseen lautasliinaan. Se nostettiin välillä vasemmalle olkapäälle. Oli noloa, jos asetti lautasliinan syliinsä.

Tämän kirjoitukseni lähteenä on olllut TV-ohjelma, jonka näin vuosi sitten ja tein siitä muistiinpanot. Asiantuntijoina olivat historioitsija Bo Erikson ja kokki Carina Brydling, joka laittaa ruokaa kuninkaallisille aterioille ja Nobel-illallisille.

Viktoria ja Daniel: Tuttu satu

Sadut kertovat joskus harvinaisista tositapahtumista: kunnollinen älykäs maalaispoika saa omakseen prinsessan sydämen ja puoli valtakuntaa. 


Viktoria kiitti parvekepuheessaan kansaa siitä, että tämä oli antanut hänelle prinssin. Prinssi Daniel puolestaan sanoi hauskassa englanniksi ja ruotsiksi pitämässään hääillallisten loppupuheessa, että hän ei ollut sentään sammakko, mutta ei suinkaan prinssi ennen häitä. 


Edelleen Jacob ja Wilhelm Grimmin Sammakkoprinssi-satuun viitaten Daniel 


sanoi, että yksi suudelma ei riittänyt muuttamaan häntä prinssiksi. Mutta kaikki Danielin puhetta kuunnelleet ja hänen julkista esiintymistään viime päivinä seuranneet ovat voineet todeta, että maalaispojan kuoren alta paljastui ihan oikea prinssi.

Paljon onnea Viktorialle ja Danielille! Vi gratulerar Viktoria & Daniel!


Prinsessasatuja

Olen laittanut Tukholman kartan päälle Vanhan kaupungin ja Kuninkaanlinnan kohdalle mukin, jonka ostin muistoksi Ruotsin kruunuprinsessan häistä. Olin Tukholmassa vähän yli viikko ennen Viktorian ja Danielin häitä käymässä uudistetussa Keskiaikamuseossa. Klikkaa mukin kuvaa ja käy katsomassa Flickrin kansiosta muita kuviani Tukholmasta.

Pyhä Yrjänä, Storkyrkan, Stockholm

Kuvasin tämän kauniin patsaan Tukholman katedraalissa (Storkyrkan), Viktorian ja Danielin vihkikirkossa vähän yli viikko ennen heidän häitään.

Klikkaa kuvaa ja katso Flickristä kansio, jossa on muita kuvia tästä patsaasta ja Storkyrkanista yleensäkin.
Lue Hollolan keskiaikaseuran TM Marja Maunukselan kiinnostava selostus Pyhän Yrjänän legendasta.

medieval, Swedish, church, Stockholm

http://www.keskiaika.fi/?sivu=Tietoiskut&id=180

Medieval Museum, Stockholm

Keskiaikamuseon viirejä tuulessa.

Tukholman keskiaikamuseon sisäänkäynti sillan alla

Oli hyvin vaikeaa löytää Tukholman keskiaikamuseo (Strömparterre, Norrbro). Monet paikalliset ihmisetkään eivät tienneet, missä se on. Vihdoin löytyi joku, joka neuvoi: Sisäänkäynti on tuolla sillan alla. Sillalla oli hissi, mutta se ei toiminut. Laskeuduimme portaita laajalle terassille, jossa oli myös valkoisten telttakatosten alla toimiva ulkoilmakahvila.

Keskiaika-aiheiset viirit liehuivat museon ovella. Valtava hevoskastanja oli kukassa, sää oli aurinkoinen. Museo oli ilmainen. Menimme maan alle, laajaan uudistetuun museoon. Sinne on rakennettu kokonainen pienoistori, jonka ympärillä on erittäin aidontuntuisia rakennuksia. Kukko tepastelee erään talon ruohikkokatolla, käsityöläiset ovat työssä pajoissaan, munkki kitkee yrttimaataan. Hologrammin nainen työskentelee hämärässä huoneessa.

Hyvin kiinnostavia olivat pienoismallit, joiden avulla saatiin mahtumaan paljon tietoa pieneen alaan. Uskon, että ne kiinnostavat kovasti myös lapsia, samoin tietenkin liikkuminen keskiajassa. Museohan sijaitsee keskiaikaikaisen kaupungin paikalla. Nähtävissä on osa Kustaa Vaasan aikaista kaupunginmuuriakin.

Tukholman keskiaikamuseo ja Turun keskiaikamuseo täydentävät toisiaan. Keskiaika herää eloon niissä.

Yrjö lohikäärmeen lyö

Yrjö lohikäärmeen lyö.
Nyt se prinsessaa ei syö.
Kerrotaan lastenlorussa. Pyhä Yrjänä ja lohikäärme -aihe esiintyy usein Tukholmassa. Hienoin on tietenkin Storkyrkanissa eli Suurkirkossa, kuninkaanlinnan vieressä olevassa keskiaikaisessa kirkossa oleva valtava patsas. Tämä patsas on Vanhassa kaupungissa.