Jos Juhana-herttua olisi elänyt vanhemmaksi

Olen monesti miettinyt, millainen maamme olisi, jos Juhana olisi saanut elää vanhemmaksi kuin 55-vuotiaaksi. Juhana ja hänen puolalainen vaimonsa kannattivat uskonnonvapautta, joka vallitsi sen ajan Puolassa. Siellä sai olla katolinen ai protestantti. oli myös paljon juutalaisia. Puolaa hallitsi kuninkaan rinnalla laaja aatelisto, joten siellä oli sen parlamentarismia, ei yksinvaltiutta., Kaarle-herttuan järjestämiä hirvittäviä verilöylyjä Turussa, Viipurissa ja Linnköpingissä eli suomalaisten ja ruotsalaistebn lailliselle kuninkaalle Sigismundille uskollisten johtomiesten teloittamisia ja kansan pakottamista luterilaisuuteen ei olisi tapahtunut. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigismundin_ja_Kaarlen_valtataistelu

Juhana III oli oppinein Ruotsin kuningas teologian alalla päinvastoin ankaran kiihkoileva salakalvinstinen setänsä Kaarle, joka yllytti talonpojat nuijasotaan ja omakätisesti mestasi minunkin esi-isiäni, jotka olivat uskollisia Sigismundille, jolle olivat vannoneet uskollisuudenvalan kuten virkamiesten tuli tehdä. Olisi ollut rauhallisempi maailma. Suomessa olisi ollut entisenlainen vanha ja oppinut aatelisto, joka oli tottunut puolustamaan isänmaataan. Eihän ollut ketään puolustamassa suomalaiia Isonvihan aikaan. Historia jossittelu on hauskaa, mutta myös surullista, sillä tuntuu monesti siltä, että väärät ihmiset jäävät eloon, hyvät johtajat kuolevat liian aikaisin.

Turun palo 1681

Kuva Via/Välimäki (Kuva: Rijksmuseum, Amsterdam)

Surullisia uutisia Turusta vuonna 1681: 
Henri Hannula kirjoittaa blogissaan: "asiamies Bartholomeus Vestingh kirjoitti alkukesästä 1681 surulliset uutiset Alankomaiden lähettiläs Christiaan Constantijn Rumpfille. Merkittävä osa koko kaupungista oli tuhoutunut ja koko kaupankäynnin kannalta tärkeä infrastruktuuri romahtanut. "

https://blogs.helsinki.fi/hhannula/2019/04/27/turun-palo-vuonna-1681-hollantilaisasiamiehen-silmin/

Lue lisää Mari Välimäen blogista
https://blogit.utu.fi/suomenhistoria/turun-palo-1681-mita-raastuvanoikeuden-poytakirjat-kertovat/

Lue Simo Tuomolan kuvaus tilanteesta Turussa 1681 ja jälleenrajennuksesta.

Turun piispa Johannes Gezelius vanhempi, kopio 1600-luvun maalauksesta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Gezelius_vanhempi

Juhanan hovia esittävä pienoismalli

Turun Museokeskuksen tutkija Kari Hintsala teki löydön. 

Varastossa oli Juhana -herttuan hovia esittävä pienoismalli.

Renessanssiateria voi alkaa.

 Tutkija Kari Hintsala on Facebookissa, ja hänellä on blogi Kaponieeri.

Turun pormestari Hans Platz sukulaiseni

Sukututkimuksesta on iloa mutta joskus myös hyötyä. Huomasin tänään, että Turun pormestari Hans Platz on GENIn mukaan 10. iso-isoisäni. Hän oli Turun pormestarina vuodesta 1616 kuolemaansa eli vuoteen 1621 asti. Hän syntyi noin vuonna 1570 nykyisen Saksan tai Hollannin  alueella ja tuli Turkuun 1587. Hänen puolisonsa Brita Henrikintytär Storckin ensimmäinen mies oli Henrik Schaefer. Brita on 10. isoäitini. Britan isä Henrik Storck (noin 1550-1621) oli Tallinnasta. 

En tiennyt esivanhemmistani mitään alkaessani kirjoittamaan 1500-luvun Turusta.

Joulu Turun linnassa

Jouluateria Turun linnassa Juhana-herttuan aikaan.

Lucia ja Luka -kirjan alussa venetsialainen Luka ja hänen palvelijansa ja ystävänsä Leonardo ovat saapumassa Turkuun joulunajan juhlaan, joka on järjestetty Juhana-herttuan puolison, puolaisen prinsessan Katariina Jagellonican kunniaksi. Lue millaista on olla matkalla lumen ja jään maassa. 

Luka ja Leonardo kokevat talvisen Pohjolan kauniina ja samalla pelottavana.  Lumen ympäröimä mahtava linna ja kaupunki , jssa oli Laakson reunoilla oli sadoittain tuulimyllyjä, joiden kolina kuului kauas. 

Lue myös joulukuusi ja joulumarkkinat 1500-luvulla
http://amnellinlucia.blogspot.com/2007/12/joulukuusi-ja-joulumarkkinat-1500.html

Lucia ja Luka-kirjasta sanottua

Tilaa ajoissa, jotta saat tämän jouluksi.

Oletko jo löytänyt kirjani Lucia ja Luka? Lue Grönholmin alio Turun Sanomista: " Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin."
Lucia Olavintytär elää Juhana- herttuan ajan Turussa

Myös tämä tässä blogissa

" --Amnell on eräissä kirjoituksissaan esittänyt syvän kiitollisuutensa Liisa Seppäsen arkeologiselle väitöskirjalle Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. --

Sekä Amnellin romaanin kaupunkimaailma että Seppäsen väitöstutkimuksen aineisto osoittavat, että mielikuvat vaatimattomien savupirttien reunustamista kuraisista kaduista saavat rinnalleen aivan toisenlaisen kuvan kaupungista. Turussa kuljettiin päällystetyillä kaduilla, joita kehystivät myös useampikerroksiset tiili- ja puutalot."

Jouko Grönholm, Turun Sanomat

Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016. (Jorma Grönholm on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku.

Muita arvosteluja ja informaatio tästä kirjasta

Kirjamessuilla Lucia Olavintyttären kanssa

Turusssa 2004 Anna Amnell



Helsingissä vuonna 2017 eli 13 vuotta myöhemmin

Helsingissä 2017. Kirjailijaliitto pyysi kertomaan keskiajan nuorista. Laura Lähteenmäki haastattelee. Kuva: Virpi Hämeen-Anttila.



Helsinki 2017



Helsinki 2017.



Lucia Turun kirjamessuilla Nuorisokirjailijoitten valokuvanäyttelyssä 2016




2015 esillä BoD:n osastolla.



2015 esillä BoD:n osastolla Vera Wunderlichn kanssa.


Tiina Lehtineva haastattelee Turun kirjamessuilla 2018.


Terhi Rannela haastattelee Anna Amnellia vuonna 2007.


Tuliainen Turun kirjamessuilta vuonna 2007.



Kyynärän mittaisen Lucia-nuken kanssa messulla Turussa vuonna 2006.
Pako Tallinnaan -kirja



1500-luvun portinvartijantalokin on ollut mukana Helsingin kirjamessuilla
Suomen kirjailijaliiton tiskillä "päivystämässä". Siitä tilanteeesta ei ole kuvaa.



Turun kirjamessuilla on tullut käytyä monesti.

Turun kirjamessut historia

Teatterilaisia kirjamessuilla.



Tervetuloa keskiaikaan



Keskiajan poika



Keskiajan poika



pappismies

"Turussa kaivetaan esiin kadonnutta kaupunkia"

Tukholmalaisen keskiaikaisen talon sisäosaa

Tätä olen odottanut ja toivonut, konkreettista todistusta sille päättelylleni, että Turkukin oli keskiajalla tyypillinen eurooppalainen kaupunki.
"--pääsimme kaivamaan 1300-luvun kerrostumia esiin. Sieltä löysimme esimerkiksi palasia tuontikeramiikasta. Arvokkaat astiat kertovat siitä, että tällä paikalla asui jo 1300-luvulla varakasta väkeä.--
Aurajokiranta on ollut Turun arvoaluetta koko kaupungin historian ajan. Kaivauksien yläpuolisissa rakennuksissa asui satojen vuosien ajan kaupungin kermaa, rikkaita kauppiassukuja ja apteekkareita."

Tallinnalainen koti 1500-luvulla. Oliko Turussakin samanlaista? Matti Amnell (Jr) kuvitusta kirjaani Pako Tallinnaan (2006).

"TURUSSA tehtiin viime vuonna löytö, joka huomattiin ulkomaita myöden."
Turussa kaivetaan esiin kadonnutta kaupunkia: torin uumenista löytyi leveä valtaväylä, koulun alta rikkaiden koteja.Toni Lehtinen HS 25.5.2018.

" --Amnell on eräissä kirjoituksissaan esittänyt syvän kiitollisuutensa Liisa Seppäsen arkeologiselle väitöskirjalle Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. --

Sekä Amnellin romaanin kaupunkimaailma että Seppäsen väitöstutkimuksen aineisto osoittavat, että mielikuvat vaatimattomien savupirttien reunustamista kuraisista kaduista saavat rinnalleen aivan toisenlaisen kuvan kaupungista. Turussa kuljettiin päällystetyillä kaduilla, joita kehystivät myös useampikerroksiset tiili- ja puutalot."

Jouko Grönholm, Turun Sanomat

Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016. (Jorma Grönholm on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku.

Turku oli komea kaupunki keskiajalla

Onneksi Turun linna on säilynyt. Valitettavasti 1500-luku ei enää ole siellä esillä kuten ennen. 

Löytö on tehty Aboa Vetus -museon  viereisellä Katedralskolanin tontilla, jossa on tehty "kaivauksia nyt kolmisen vuotta. Koulun liikuntasalin alta on saatu esiin kahden kivitalokokonaisuuden osia ja vanhaa katua.--merkittävä löytö. Kaikki näin hyvin säilyneet rauniot ovat mielestäni uskomattomia aarteita, jotka pitää ehdottomasti saada julkisesti näytteille ihmisten koettaviksi. Pikkuhiljaa aletaan ymmärtää, kuinka iso ja komea kaupunki Turku on ollut 1300-luvulla, (sanoo) Benito Casagrande."
1300-luvun Turku paljastuu kaivauksissa

Tulin samaan tulokseen kirjoittaessani Lucia Olavintytär -kirjoja: Turku oli eurooppalainen keskiajan kaupunki. 



1500-luvun talo Aboa Vetus -museossa



Keskiaikaisia taloja Vanhassa Tukholmassa



Kahvilana olevan talon sisäosaa. Turussa oli varmaankin samanlaista. Olihan Turku osa Ruotsia, osa keskiajan Eurooppaa.

Tapahtuu Turun linnassa 2018

Luento: Turun linnan rakastavaiset
25. maaliskuuta 2018 klo 13:00–14:30

Reformaatio - valtapeliä - näyttely ja opastus   10. -11.3.2018

Valtapeliä – Reformaatio Suomessa  - näyttely 17.2.2017–25.11.2018

"Kustaa Vaasa nousi Ruotsin valtaistuimelle 1523 ja aloitti reformaation.  Valtakunnassa käynnistyi sata vuotinen murrosvaihe, jossa uskon asiat kietoutuivat poliittiseen valtapeliin."

"Näyttely vie kävijät keskelle kulttuurista muutosta, johon kukin hallitsija valtakaudellaan vaikutti. Opastuksella selviää minkälaiset motiivit kannustivat reformaatioon, miten katolisen ajan perintöön suhtauduttiin, miten reformaation tuomat muutokset näkyivät arjessa, kuinka kansanusko säilyi virallisen uskon rinnalla ja mitä tapahtui ilmapiirin kiristyessä 1600-luvulle tultaessa." 
Lue lisää Turun linnan sivuilta http://www.turku.fi/turun-linna/nayttelyt/vaihtuvat-nayttelyt

Turun keskiajan tunnelmallisuus

Keskiaikaistyylinen seinäkudonnainen turkulaisessa  hotellissa. Olen käynyt Turussa yleensä vain kirjamessuilla ja ihastunut siihen. Turku on vanha eurooppalainen kulttuurikaupunki.



Ilmakuva Turun linnasta ja kirjani Kyynärän mittainen tyttö ja Lucia ja Luka, jotka tapahtuvat 1500-luvun puolivälin Turussa.

Turun Sanomien pääkirjoitussivun alakerta-artikkelissa eli aliossa kirjoitti

Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016. (Jorma Grönholm on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku.

"Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?

Kirjallisuuden professori ja Aleksis Kiven keskeisiin tukijoihin kuulunut Fredrik Cygnaeus kirjoitti 1850-luvulla Juhana-herttuasta näytelmän Hertig Johans ungdomsdrömmar, joka nimessään viittaa herttuan nuoruudenunelmiin---

Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.

--

Lucia ja Luka päättää trilogian, jonka aikaisemmat osat ovat Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006). Keskushenkilö on renessanssiaikaa elävä lyhytkasvuinen Lucia. Hienon ja mukaansatempaavan sarjan kolmas osa perustuu kirjailijan tarkkoihin tutkimuksiin 1500-luvun elämästä ja turkulaisesta kaupunkikulttuurista. Lucia ja Luka -teoksessa eletään vuotta 1562. Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär ja hänen veljensä Hannu muuttavat Turkuun. Heidän isänsä haluaa, että Lucia pääsee Juhana-herttuan hoviin luutunsoittajaksi ja Hannu hovipojaksi.

--

Mikael Agricolan saksalaisen opiskelukaupungin Wittenbergin kautta Amnellin romaanilla on vielä yksi kytkös turkulaisille tuttuun hengenhistoriaan. Lucia ja Hannu joutuvat pakenemaan juuri Wittenbergiin, missä asuu heidän veljensä Erasmus.

On mielenkiintoista, että Amnell on eräissä kirjoituksissaan esittänyt syvän kiitollisuutensa Liisa Seppäsen arkeologiselle väitöskirjalle Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. --

Sekä Amnellin romaanin kaupunkimaailma että Seppäsen väitöstutkimuksen aineisto osoittavat, että mielikuvat vaatimattomien savupirttien reunustamista kuraisista kaduista saavat rinnalleen aivan toisenlaisen kuvan kaupungista. Turussa kuljettiin päällystetyillä kaduilla, joita kehystivät myös useampikerroksiset tiili- ja puutalot.

Arvostetussa lastenkulttuurijulkaisussa, Tyyris Tyllerö -lehdessä (numerossa 4/2013) Anna Amnell on kertonut matkastaan renessanssin kehdosta Firenzestä Aurajoen rannoille Turkuun. Tuo matka kesti 20 vuotta ja sisälsi kaiken aikaa huolellista paneutumista historiallisiin lähteisiin." [Lue kirjoitukseni

Firenzestä Turkuun.]

Prince John of Finland

Juhana-herttua, prinssi, suuriruhtinas.
Kuvitus: Matti Amnell
Anna Amnell: Pako Tallinnaan 2006, Lasten Keskus

Nuori Suomen herttua Juhana perusti suomalaisille suuriruhtinaskunnan. Hän osasi suomea ja piti hovia Turun linnassa vuosina 1556-1563.
 Anna Amnell: Lucia ja Luka. 2013 BoD
http://amnellinlucia.blogspot.fi/2016/07/tapahtumapaikkana-turun-linna.html
http://amnellinlucia.blogspot.fi/2009/11/turun-linna-1562-1563.

  Prince John/Duke of Finland.
http://wikivisually.com/wiki/John_III_of_Sweden

Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö (2004 Lasten Keskus) kertoo Juhanan isän kuningas Kustaan ajasta,

Keskiajan hämärässä

Turkulaisen hotellin takkahuoneessa oli keskiaikaistyylinen seinävaate.

Millainen oli Turku talvella 1562-1563?

Varhain aamulla Luka ja Leonardo jatkoivat matkaa Turkuun. Oli vielä valoisaa, kun he saapuivat perille. Turku oli pieni kaupunki laakson pohjalla jäätyneen joen molemmin puolin. Kaupungin keskellä kohosi mahtava kirkko. Paksu lumi peitti talojen katot. Laakson reunoilla oli sadoittain tuulimyllyjä, joiden kolina kuului kauas. Luka ja Leonardo ajoivat reellä kohti Turun linnaa, joka oli mahtava harmaakivilinnoitus keskellä lumista maailmaa.

Luka sulki silmänsä. Hän ei ollut tuntenut  itseään koskaan niin pieneksi ja heikoksi kuin lähestyessään tuota jättiläisten linnaa.
Lucia ja Luka, sivu 27, jossa Luka ja Leonardo ovat menossa Juhana-herttuan hoviin Katariina Jagellonikan tervetuliaisjuhliin esiintymään.

Lucia soittaa luuttua päiväkaudet ja haaveilee pääsevänsä esintymään linnaan, jossa isä ja äiti ovat päiväkaudet mukana hovin ylellisessä juhlinnassa. 13-vuotias Hannu juoksee kaupungilla äitinsä ja isänsä asioita toimittamassa. Sää on ankea: 

Lunta tuprutti, tuuli vinkui ja ulisi. Hannu vaelsi pitkin Turun lumisia katuja kelkka perässään. Hän oli viemässä äitinsä viittaa Perttu-turkkurille korjattavaksi. Hannu kompuroi mukulakivikaduilla ja  liukasteli hirsikaduilla kuluneilla saappaillaan, hikoili sarkavaatteissa, paikatussa lampaannahkavuorisessa viitassa, päässä villamyssy ja kädessä kahdet villakintaat päällekkäin, nenä pakkasesta ja tuulesta punaisena.  Hän eksyi välillä ja joutui kysymään neuvoa. Hän juoksi  kapeaa kujaa ohi sepänpajan, puusepän ja suutarin verstaan.

Hän oli vaatetukseltaan kuin mikä hyvänsä oppimaton renkipoika, mutta hänen päässään risteilivät monenlaiset ajatukset. 
Lucia ja Luka, sivu 41

Juhana-herttua puhui kansalle suomeksi ja ruotsiksi

Juhana -herttua puhui kansalle Turun torilla suomeksi ja ruotsiki ja pyysi kansaa asettumaan hänen  puolelleen, jos Juhanan veli Eerik XIV hyökkäisi Turkuun. (Kuvassa on koulujen opetustaulu)

Turku kesällä 1563:

Juhana-herttua ratsasti juhlapäivänä torille valkoisella hevosella mustassa samettiasussa kullankeltaiset hiukset auringonvalossa säteillen. Juhana oli ollut vain 18-vuotias nuorukainen tullessaan Suomen herttuaksi. Hän oli oppinut pitämään huolta Turun linnasta ja herttuakunnasta. Kaikki olisi sujunut hyvin, jos kuningas Eerik ja tsaari Iivana olisivat antaneet Katariinan ja hänen olla rauhassa.

Hän puhui kansalle ruotsiksi ja suomeksi. Torille kerääntyneet naiset ja miehet liikuttuivat, kun Juhana kertoi, että Eerik-kuningas oli kohdellut häntä huonosti lapsuudesta saakka. Juhana kysyi kansalta, tulisiko tämä hänen puolelleen, jos Eerik hyökkäisi Turkuun. Kansa hurrasi ja lupasi puolustaa Suomen omaa herttuaa. Oli kulunut vain puoli vuotta siitä, kun he olivat hurranneet Juhanan puolisolle Katariina Jagellonicalle, joka oli saapunut Turkuun.

–  Juhana on julistettu Tukholmassa maanpetturiksi, kuiskasi Kuuselan naapuri Mikki Olavi-herralle torilla. – On vain ajan kysymys, milloin Eerik-kuningas  lähettää Turun linnaan sotajoukkonsa. Juhana ei pysty voittamaan Eerikin joukkoja. Monet suomalaiset ovat jo siirtyneet Eerikin puolelle ja jopa lähteneet Tukholmaan Eerikin hoviin. Kaikkien täytyy viimeistään nyt valita puolensa.

– Lienee turvallisinta mennä meille kotiin neuvottelemaan, Olavi kuiskasi.

 --

 – Turun linna on kuin uppoava laiva, sanoi Mikki juhlatuvan pöydän ääressä. – Viha Vaasa-veljesten välillä on puhkeamassa ilmiliekkiin. Siinä kärvennymme mekin, jos jäämme odottelemaan.

Anna Amnell:  Lucia ja Luka (1563) ,  sivuilla 93-94.