Luka on tänään nimipäiväsankari

Tänään vietetään Suomessa ensimmäistä kertaa Lukan nimipäivää. Kirjani Lucia ja Luka toinen päähenkilö Luka Dalmatialainen oli saanut nimensä evankelista Luukkaan mukaan.

Lukan isä, rikas venetsialainen kauppias, oli sivistynyt mies ja arvosti evankelista Luukasta, joka oli lääkäri, tietokirjailija ja muotokuvamaalari, monipuolinen renessanssimies Lukan isän mielestä. Sopi esikuvaksi pojalle.

 Luukasta voi sanoa myös toimittajaksi tai repotteriksi. Hän kirjoittaa älykästä ja oppinutta [kreikan] kieltä käyttäen:"Niin olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen Sinua varten kunnioitettu Theofilos."

Useat taiteilijat ovat maalanneet näkemyksensä siitä, kuinka Luukas maalaa muotokuvaa Mariasta. Niistä tulee esille kunkin aikakauden taitelijoiden tapa toimia, sillä usein taiteilija maalaa itsensä Luukkaan rooliin. Luukas on taiteilijoiden ja miniatyristien suojeluspyhimys, ja keskiaiakana  taiteilijat kuuluivat Pyhän Luukkaan kiltaan.

Makro 124: ’koru’. Meripihka

amber, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tyttäreni meripihkakorvakoru

Meripihka on kymmeniä, jopa satoja miljoonia vuosia sitten kivettynyttä puuta. Sitä on käytetty muinaisista ajoista asti koriste-esineinä ja suojana sairauksia ja vaivoja vastaan. Niin opetti myös lääketieteen isä Hippocrates. 1500-luvun oppinut Martti Luther kuljetti taskussaan meripihkan palaa suojaamassa munuaiskiviltä.

Eri puolilta maailmaa on löydetty jopa dinosaurusten aikoina eli 65-220 miljoonaa vuotta sitten syntynyttä meripihkaa. Se on on kuin tietopankki. Dominikaanisen tasavallan vesiltä löytyi vuonna 2007 meripihkaa, jossa oli jäännös 15-20 miljoonaa vuotta sitten kasvaneesta orkideasta.




Keskiajalla olivat suosituimpia koruja meripihkahelmistä tehdyt rukousnauhat, joita näkee muotokuvissakin ja uskonnolista symboliikkaa sisältävät "mitalit" (sacramental medals), joissa oli yleensä suojeluspyhimyksen, Marian tai Marian ja Jeesus-lapsen kuva. Näitä valmistettiin erilaisista metalleista, ja niihin oli kaikilla varaa.

Eräässä keskiaika-aiheisessa salapoliisiromaanissa tyttö kadottaa mitalinsa, ja se on tärkeä osa juonesta.



Olen saanut nämä nykyajan katoliset mitalit lahjaksi.

Maria Krakowassa

Keski-Euroopan kaupungeissa on pyhäinkuvia rakennusten ulkoseinissä maalauksina ja kohokuvina kuten alla olevassa kuvassa, joka on otettu Tsekissä Prahassa Kaarlen sillan toisessa päässä.

 

Pyhä Florianus, St. Florian

IMG_9869, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Nuohoojien ja palokuntalaisten suojeluspyhimys Pyhä Florianus. St Florian
Frydek, Frydek-Mistekin kaksoiskaupunki, Tsekki
Roomalainen sotapäällikkö Diokletianuksen aikaan. Kieltäytyi kristittyjen vainosta ja tunnustautui kristityksi. Kuoli noin vuonna 304.

Keskiajan ihmisiä ja rakennuksia

Kuvat: Wikipedia
Botkyrkan kunnan vaakunassa on Södermanlandin apostolin ja martyyrikuoleman kokeneen Pyhän Botvidin (k. noin 1120) kuva. Botvidin hautakirkko oli keskiajalla suosittu pyhiinvaellusten kohde. Alue on ollut asuttuna jo pronssi- ja rautakaudella, ja siellä on pronssiaikaisia kalliopiirroksia.
Botkyrka

Botkyrkan keskiaikainen kirkko, rakennettu vuonna 1176. Kaunis kesäinen kuva.
Mutta täällä, Tukholmassa asuvan Pian kuvablogissa on jännittävä kuva samasta kirkosta, kuin suoraan keskiajalta!

Pyhä Yrjänä ja lohikäärme

Pyhä Yrjänä ja lohikäärme antiikkikaupan kylttinä Tukholman vanhassa kaupunginosassa.
Klikkaa hakusanaa 'Pyhä Yrjänä' ja näet muutkin kuvani tästä aiheesta!
Mikael Agricola keksi suomeen sanan 'lohikäärme'.

Yrjö lohikäärmeen lyö

Yrjö lohikäärmeen lyö.
Nyt se prinsessaa ei syö.
Kerrotaan lastenlorussa. Pyhä Yrjänä ja lohikäärme -aihe esiintyy usein Tukholmassa. Hienoin on tietenkin Storkyrkanissa eli Suurkirkossa, kuninkaanlinnan vieressä olevassa keskiaikaisessa kirkossa oleva valtava patsas. Tämä patsas on Vanhassa kaupungissa.

Lukeminen oli hienoa keskiajalla

Keskiajan ja renessanssin maalauksissa Maria ja pyhimyksetkin lukevat kirjaa. Tämä patsas on Ljubljanassa sijaitsevan entisen luostarin pihalla. Paikalla on nyt kesäteatteri.

Lucia

Pyhä Lucia on sokeitten ja näkövammaisten suojeluspyhimys.

Lucia Olavintytär on saanut nimensä Pyhän Lucian mukaan. Pyhimykset olivat läheisiä 1500-luvun ihmisille uskonpuhdistuksen jälkeenkin. Lucian isä Olavi oli entinen munkki, joka oli nuorena luostarissa ollessaan kopioinut vanhoja käsikirjoituksia ja jatkoi sitä työtä luostarista lähdettyäänkin. Hän oli luvannut tehdä näin ja lisäksi rakasti kauniita vanhoja kirjoja.

Monet halusivat ostaa edelleen kauniita käsinkirjoitettuja kirjoja, joten Olavi sai näin rahaa lastensa kouluttamiseen. Silmät ja näkö olivat tärkeitä tässä työssä. Olavi oli vapautunut epämiellyttävästä työstä, Kustaa Vaasan kirjurina olosta näkönsä huononnutta. Hän osti myöhemmin Saksassa käydessään silmälasit ja näkö korjaantui. Hän opetti vanhojen käsikirjoitusten kopioimista ja kuvittamista myös tyttärelleen Lucialle.

(ks. Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö 2004 Lasten Keskus)

Pyhän Lucian legenda liittyy aikaan, jolloin kristityt olivat vainottuja uskonsa vuoksi. Kuka oli Pyhä Lucia?



Photo: Anna Amnell. Keskiaikainen Pyhän Lucian kirkko Krk-saarella Kroatiassa. [Krk lausutaan 'körk']

Vappu ja Walburga

Walburga oli saksien kuninkaan Rikhard Pyhän tytär. Hän syntyi Devonshiressa Wessexisssa noin vuonna 710. Kun hänen isänsä lähti ristiretkelle hän jätti tyttären luostariin kasvatettavaksi. Walburga oli luostarissa 26 vuotta ja sai hyvän koulutuksen, josta hänelle oli paljon käyttöä, kun hän lähti Saksaan auttamaan enoaan ja veljeään lähetystyössä. Häntä pidetään Saksan ja Englannin ensimmäisenä naiskirjailijana, sillä hän kirjoitti pyhimyselämäkerran ja kuvauksen ristiretkestä.

Hän kuoli vuonna 869 Heidenheimissa luostarin abbedissana, ja hänen pyhäinjäännöksensä siirrettiin toukokuun 1. päivänä 870 Eichstättiin (Walburgan yö). Hän oli eräs keskiajan suosituimpia pyhimyksiä. Hänen merkkipäivänsä on roomalaisen kalenterin mukaan toukokuun ensimmäisenä päivänä.

Walburgan uskottiin suojelevan muun muassa rutolta, vesikauhulta ja yskältä ja nälänhädältä. Walburga (myös Walpurga, Valpurgis), on kuvattu usein pitämässä kädessään kolmea kaurantähkää, ja hänet sekoitettiin siksi maaemoon ja pakanalliseen uskomukseen noidista. Kevään voitto talvesta osui tähän aikaan, ja sitä oli juhlittu muinaisista ajoista asti. Uskottiin, että noidat yrittivät saada pimeyden voitolle vappuyönä.

Vappua juhlitaan joissain paikoin edelleen vähän samoin kuin Halloweenia: lapset ja nuoret naamioituvat ja tekevät kepposia. Vappuyönä pidettiin mahdollisimman kovaa meteliä, sillä sen uskottiin karkottavan pahat henget. Vappuyö ja noitavuori ovat tulleet kuuluisiksi Goethen näytelmästä Faust, jossa paholainen vie Faustin noitavuorelle.