Keskiajan kaunein nainen

Uta von Ballenstedt, noin 1000-1046, myös Margareta Meissenilainen. Naumburgin Uta -nimi tulee keskiaikaisen Naumburgin mestarin tekemästä patsaasta, joka esittää tätä naista, ja esimerkiksi Umberto Eco sanoo häntä keskiajan kauneimmaksi naiseksi. 
Uta von Ballenstedt wikipedia

https://www.kunstnet.de/werk/371384-frau-uta-von-ballenstedt

Naumburgin katedraali -artikkeli:
Katedraaliin pystytettiin lahjoittajia kuvaavat patsaat. Tavallisesti kirkoissa oli pyhimysten kuvat. Uta ja hänen miehensä jäivät lapsettomiksi ja lahjoittivat koko omaisuutensa kappelin rakentamiseksi.
"Actually her name was Uta von Ballenstedt. She was born around 1000 in what is now the Harz region of Germany, and died in 1046. After marrying Count Ekkehard II of Meissen, she lived in the castle of Naumburg on the Saale River. The couple had no successors and left all their wealth to the church to help with the construction of a chapel."

St Henry was a German 12th century missionary

Totta, ei legendaa. Uusi tutkimus piispa Henrikistä
http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/uusi-tutkimus-piispa-henrikista

"Kielitieteilijä Mikko Heikkilän tutkimusten mukaan Köyliönjärven surmatyö on kyllä historiallisesti totta, mutta uhri oli englantilaisen piispan Henrikin sijaan saksalainen lähetyssaarnaaja Heinrich, keskiajan suomeksi Heinärikki."


ks.myös
"Paikkaa ja aikaa kuvaavat ilmaukset ovat Heikkilän mukaan juuri vanhimpia. Teksti on muuttunut ajan saatossa, mutta sanojen ikää voi arvioida melko luotettavasti. Uudemmista löytää kerrostuneita kielen rakenteita, jotka eivät vanhaan suomeen kuulu.

Heikkilä arvioi, että Heinrich eli Heinärikki olisi voinut olla saksalainen kirkon päällystön edustaja. Pappi saatettiin määrätä esimerkiksi Suomen alueen vastuuvirkaan."

ks myös kielitieteellinen tutkimus paljastaa ajan ja kansallisuuden
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701252200059315_uu.shtml

P.S. Henrik on saattanut olla alkujaan englantilainen, mutta lähetetty manner-Eurooppaan lähetystyöhön. (Saksaahan ei silloin ollut vielä olemassa.)
Hyvän kuvauksen 1100-luvun englantilaisista luostareista saa Ellis Petersin  historiallisesta Veli Cadfael -salapoliisisarjasta.
http://personal.inet.fi/koti/juhanik/ellispeters.html

Keskiajan puutarhat. Kirjoja

Medieval-garden-Amnell, a photo by Anna A

John Gerard oli Elisabetin ajan lääkäri, joka yhdisti rakkautensa kasveihin ja kukkiin omaan alaansa lääketieteeseen ja filosofiaan. Hän oli tosi renessanssimies.

Hän valvoi Lordi Burghleyn puutarhoja ja julkaisi vuonna 1597 tämän kaikkien aikojen kuuluisimman herbaalin. Renessanssin tyyliin hän pyrkii yhdistämään tähän kaiken tiedon kukista ja kasveista.

"Onnellisen elämän ohjekirja" (suom. Marja-Liisa Koivulehto) kertoo elämästä 600 vuotta sitten. Kirja pohjautuu 1300-luvun Italiasta peräisin olevaan käsikirjoitukseen. Keskiajan ihminen arvosti luontoa ja sen antimia ja osasi käyttää niitä.

Candace Bahouthin kirjassa on käsityöohjeita, joilla voi luoda itselleen keskiajan maailmaa mallina muun muassa keskiajan gobeliinit, käsikirjoitukset ja kuvanveistokset. Se on ollut minulle toistaiseksi vain ihana katselukirja.

Ellis Peters (oik. Edith Pargeter, 1913-1995) historialliset salapoliisiromaanit, joissa on ongelmien ratkaisijana Veli Cadfael, 1100-luvun ajan entinen seikkailija ja ristiretkeilijä, joka ryhtyy luostarin puutarhuriksi. Veli Cadfael -kirjat (sivut englanniksi) kuvaavat sitä maailmaa, josta piispa Henrik tuli Suomeen.
Kaksikymmentä Veli Cadfael -kirjaa. (sivut suomeksi) Niistä ainakin suurin osa on suomennettu.

Talbotin ja Whitemanin hienosti kuvitettu teos luo Veli Cadfaelin puutarhan uudelleen Shrewsburyn luostarin maisemiin ja kuvaa keskiaikaista puutarhaa vuodenaikojen mukaan. Oppinut ja kiehtova kirja. Samaa voi sanoa kaikista näistä puutarhakirjoista.