Pääsiäishattu, pääsiäisparaatti, pääsiäismunat - kaikki jo keskiajalla

Jos tarkkailet pääsiäistä keskiajan silmälasien kautta, huomaat, että pääsiäisemme on keskiajalta ja jo sitä aikaisemmalta ajalta kuten pääsiäisparaati ja pääsiäisnäytelmä.

Ennen ajateltiin, että tulee huono sato ja muutenkin huono vuosi, jos on pääsiäisenä huonot vaatteet päällä. Pohjois-Amerikassa on edelleenkin tapana ostaa pääsiäiseksi uusi hattu tai ainakin jotain uutta. New Yorkin pääsiäispäivän paraatilla on myös vanha tausta.

Virpominen, pääsiäismunat, pääsiäisnäytelmä - kaikki jo 1500-luvulla.

Pääsiäisenvietto 1500-luvulla

Klikkaa hakusanoja 'pääsiäisparaati' ym.

Keskiaikainen perinne: tiernapojat

Jorma Falck

Oopperalaulaja Jorma Falck esitti Herodeksen osan Tiernapoika-näytelmässä Helsingin Agricolan kirkossa 2. adventtipäivänä.

Keskiajan mysteerinäytelmiä esitettiin useiden kirkollisten juhlien aikaan. Niissä oli jännutystä ja huumoria. Eri ammattikunnat vastasivat eri kohtauksista. Näytelmiä esitettiiin kirkonmäellä tai vaikkapa vankkureissa, joita oli eri puolilla kaupunkia, ja yleisö kiersi katsomassa esityksiä. Oli myös tähtipoikia, joita esittivät katedraalikoulujen oppilaat tai papit. Esimerkiksi Konstanzin synodissa vuonna 1412 englantilaiset papit esittivät tiernapojat muille kokoukseen osallistuneille.



Valokuvat: H. Kerätär



Nihti (Matti T. Amnell), afrikkalainen kuningas (Aki Mäkinen) ja Herodes.



Tähtipojan roolissa Reetta Ridanpää. 1500-luvun Englannissa naiset eivät saaneet ollenkaan esiintyä näytelmissä, Saksassa taas saivat.

Jo 1500-luvulla: pääsiäismunat, virpomista, näytelmiä

Keskiajalla esitettiin pääsiäisnäytelmiä. Eri ammattikunnat esittivät kukin jonkin kohtauksen pääsiäisen tapahtumista. Niissä oli vauhtia, jännitystä ja huumoria. Esityspaikkoja saattoi olla eri puolilla kaupunkia, ja kansa vaelsi paikasta toiseen. Mutta oli myös pyörillä varustettuja lavoja kuten tämä Chesterin mysteerinäytelmien esittämiseen käytetty lava.

Klikkaa hakusanaa 'pääsiäinen' ja lue lisää: pääsiäiskulkueet, uudet vaatteet jne

Joulunäytelmät

Kuva: Anna Amnell

Tallinnalaisen Olde Hansa -ravintolan edessä pidettiin keskiaikaisia pitoja. Alussa kuuluuttaja kutsui pitoihin, sitten tämä kauniisti pukeutunut herrasväki näytti mallia keskiaikaisista pidoista ja lopuksi kuultiin keskiaikaista musiikkia. Klikkaa sanoja 'Olde Hansa', niin näet muitakin kuvia Tallinnasta.

Keskiaikana pidettiin kirkollisten juhlien aikaan näytäntöesityksiä sopivista aiheista. Kunkin ammattikunnan kilta valmisti yleensä yhden näytelmän, ja se saatettiin esittää vaikkapa vankkureissa, hevostallissa tai jollain lavalla. Yleisö kiersi katsomassa kaikki kaupungin "mysteerinäytelmät", joiksi niitä sanottiin.

Jokin kilta saattoi esittää vaikkapa Vedenpaisumuksen. Näytelmässä oli vauhtia ja huumoria. Noaa ja pojat etsivät äitiä, jotta perhe saattaisi siirtyä arkkiin. Mutta äitiäpä ei löytynyt. Vihdoin hänet löydettiin paikallisesta kapakasta, josta miehet raahasivat hänet pois. Siihen aikaan naisten tekeminen naurunalaiseksi oli sallittua huvitusta. Näytelmien rekvisiitta ja vaatteet saattoivat olla loistavia tai surkuhupaisia riippuen siitä, kuinka varakas kilta oli ja kuinka taitavia näytelmän tekijät. Oli tunnelmaa, dramatiikkaa ja kauhuja. Hyvä sai palkkansa ja paha rangaistuksensa. Englannissa naiset eivät saaneet näytellä 1500-luvulla, mutta Saksassa ei tällaista kieltoa ollut. Mysteerinäytelmiä on varmaankin esitetty Suomessakin. Mika Waltari kuvaa turkulaisten opiskelijoiden vauhdikasta kirkkonäytelmää kirjassaan Mikael Karvajalka.

Siihen aikaan, kun olin päättänyt ruveta kirjoittamaan 1500-luvusta, kävin monen vuoden ajan lukuisilla luennoilla yliopistossa ja pääkaupunkiseudun työväenopistoissa. Kävin mm keskiajan englannin seminaarin yliopistossa vielä kerran uudestaan. Edellisestä kerrasta oli jo pari vuosikymmentä vuotta. Luimme vanhoja tekstejä ja kuuntelimme luentoja ja musiikkia, mm kuinka toinen opettajistamme lauloi keskiaikaisia lauluja. Ja luimme mysteerinäytelmiä. Niitä on nimittäin säilynyt.

Vaikka en ollut suorittamassa mitään arvosanaa, kirjoitin jopa seminaariesitelmänkin. Se käsitteli "Canterburyn tarinoiden" kaunista nunnaa, joka oli hellätunteinen hiiriparkaa kohtaan, mutta ei välittänyt ihmisistä. Eläinten oikeudet olivat esillä jo keskiajalla.

Joulunaikaan oli keskiajalla runsaasti aikaa katsoa näytelmiä, jos sää salli. Joulupäivästä loppiaiseen oli lomaa, jolloin ei töitä tehty, vain eläimet, sairaat ja pikkulapset hoidettiin. Silloin esitettiin tietenkin myös joulukertomus, jos ei muualla niin kirkonmäellä tai kirkossa. Siinä oli luonnollisesti mukana myös eläimiä. Katolisissa maissa joululomaansa viettäneet ovat kertoneet esimerkiksi Kanarian saarten loisteliaista joulukulkueista. Protestanttisista maista mysteerinäytelmät katosivat "liian katolisina", mutta ovat palaamassa takaisin. Viattomien lasten päivästä on näytelmä, jossa esiintyvä laulu on jäänyt talteen.

Mutta osataan samanlaista järjestää lähempänäkin. Ruotsinsuomalaisen Hannelen blogissa voit nähdä kuvia joulukuvaelmasta, joka järjestettiin Göteborgissa. Tämä olisi voinut tapahtua keskiajalla.

Pääsiäisenvietto 1500-luvulla

1500-luvun helsinkiläisiä kirjastani Pako Tallinnaan. Kuva: Matti Amnell

Värikkäiksi maalatut pääsiäismunat ja monet muut pääsiäistavat olivat käytössä jo 1500-luvulla. Pääsiäisjänis esiintyy jo 1500-luvun saksalaisissa kirjoituksisssa, joissa sanottiin, että jos kiltit lapset laittavat pesän hatustaan tai myssystään, pääsiäisjänis tuo siihen värillisiä pääsiäismunia. Virpominen, pääsiäismunat ja muut pääsiäistavat olivat yleisiä kaikkialla Euroopassa 1500-luvulla. Kuninkaat saattoivat tilata suuria määriä värjättyjä pääsiäismunia jaettaviksi lahjoina.

Shakespearen Romeossa ja Juliassa puhutaan siitä, että pääsiäisenä täytyy olla uudet vaatteet, samoin sanotaan monissa muissakin sen ajan teksteissä. 1500-luvun Englannissa uskottiin, että jollei ollut uutta kotikutoista päällä pääsiäisenä, koit ja kotisirkat söisivät vanhat vaatteet ja tihutöitään tekevät naakat laittaisivat pesiään talon ympärille. Almanakkakin varoitti, että jos ei ole uutta päällä pääsiäisenä, ei ole hyvää onnea tulevana vuonna.

Keskiajalla saivat myös alkunsa pääsiäiskulkueet. Arvellaan, että pääsiäiskulkue ja hienot vaatteet vaatteet pääsiäisenä saivat alkunsa jo Roomassa keisari Konstantinus I:n aikana 300-luvulla jKr. Kulkueella juhlittiin Jeesuksen tuloa Jerusalemiin palmusunnuntaina.

Lue tästä blogista myös pääsiäisnäytelmistä, joita esitettiin katujen varsilla keskiajalla.

(Kirjoitan samasta aiheesta Aurora-blogiin 1800-luvun ja 1900-luvun alun näkökulmasta ja Blogisisko-blogiin nykyajasta, esim New Yorkin Easter Parade-tapahtumasta.)

Mysteerinäytelmät elvytettiin

Pääsiäisnäytelmiä esitettiin katujen varsilla keskiajalla

Harvinaisen hieno pyörien päällä oleva esiintymislava mysteerinäytelmälle.
Chester MysteryPlays
Keskiajalla kirkoissa käytettiin latinaa. Kansa ei ymmärtänyt sitä, ja siksi oli kirkkojen seinille tehty maalauksia, joista voi lukea kuvien avulla tärkeimmistä kristinuskon tapahtumista. Jo varhain alettiin esittää kirkoissa ja kaduilla näytelmiä varsinkin joulun ja pääsiäisen aikaan.

Alussa näytelmät tapahtuivat kirkossa ja esittäjinä olivat papit. Esitys tapahtui latinaksi. Sitten näytelmä siirtyi kirkonmäelle ja kaduille, tapahtui kansankielellä ja muuttui hyvin eloisaksi.
Näitä ns. mysteerinäytelmiä esittivät porvareiden killat. Räätäleilla oli esitettävänään jokin kohtaus, suutareïlla toinen.

Englannissa saivat vain miehet esiintyä, mutta Saksassa esiintyivät naisetkin. Näytelmä esitettiin niin, että katsojat siirtyivät paikasta toiseen. Kussakin paikassa oli jonkinlaiset lavasteet, ja siellä esitettiin jokin tärkeä kohtaus. Näyttämönä saattoivat olla myös vankkurit. Nämä mysteerinäytelmät olivat hyvin jännittäviä ja tunteisiin vetoavia, pyrittiin saamaan katsojat sekä nauramaan että pelkäämään. Ne muodostivat myös tapahtumasarjana syklin, jossa kuvattiin jokin tapahtuma alusta loppuun, lankeemuksesta tuomioon.

Mysteerinäytelmät olivat niin suosittuja, että niitä esitettiin vielä uskonpuhdistuksen jälkeenkin, vaikka kirkoissa oli alettu käyttää kansankieltä. Ne olivat yksinkertaisesti niin hauskoja, että niistä ei haluttu luopua. Koulupojat saivat myös esittää näytelmiä. Ehkäpä he saivat lahjaksi värikkääksi maalattuja kananmunia, joita sai paaston jälkeen jälleen syödä. Pääsiäismunien värjääminen oli yleistä Euroopassa vielä 1500-luvulla.

Helsingissä esitetään pääsiäislauantaina passiodraama keskiajan mysteerinäytelmien tyyliin, niin että katsojat siirtyvät paikkoihin, joissa kohtaukset esitetään.