perjantai 26. heinäkuuta 2019

Huolestunut serkku


Emme tiedä, miksi Birgitta Kurki meni luostariin. Ehkä hänen rakastettunsa kuoli kulkutautiin tai kaatui sodassa. Ehkä hän oli kuunnellut enonsa, suomen viimeisen katolisen piispan Arvid Kurjen jännittäviä kuvauksia opiskeluajoistaan Pariisissa Sorbonnen yliopistossa ja keski-ja etelä Euroopan kauniista luostareista ja niiden puutarhoista.

The garden of the Franciscan monastery in Dubrovnik
(oma kuva)
Ehkä Birgitta oli kiinnostunut yrteistä, joista Naantalin luostari oli tunnettu. Hän oli lahjakas nainen kuten kuuluisa kaimansa Pyhä Birgitta. Hänestä tuli Naantalin luostarin viimeinen tunnustettu abbedissa. [luettelo abbedissoista]
Kuva wikipedia https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/

Sukututkimus kertoo, että Birgitta Kurki on kolmas serkkuni 14 sukupolven takana.  Siksi tunnen nyt tavallista enemmän kiinnostusta hänen kohtaloonsa.Voin ymmärtää helpommin, että keskiajan ihmiset olivat eläviä todellisia ihmisiä haaveineen, suruineeen. Birgitta Kurki joutui kokemaan Naantalin luostarin alasajon.

Kuva. Public domain. WIKIPEDIA. Voisi sanoa, että hänen kuten monien muidenkin eurooppalaisten maailma mullistui, suorastaan romahti, kun ihmisten oli pakko luopua entisestä uskonnostaan. Kustaa Vaasan poika Juhana tuki Naantalin luostaria Suomen hertuana ollessaan ja kuninkaana. Hänen vaimonsa oli puolalainen prinsessa, ja kruunuprinssi Sigismund oli äitinsä tavoin katolinen.  Juhana oli aikaansa edellä suunnitellessaan valtiota, jossa voisi elää sekä katolisia että protestantteja sopuisasti yhdessä.

Uskonnon vaihtaminen ei ollut kansan tahto, vaan kuninkaan tahto. Mahtava kuningas Kustaa Vaasa tarvitsi rahaa sotia varten. Naiset eivät pitäneet siitä, että heidän suurella työllä kirjailemansa alttariliinat vietiin Tukholmaan ja niistä tehtiin hameita kuninkaalliselle rouvasväelle. He kaipasivat sitä, että kirkonkellot kertoivat, milloin oli mikin aika päivästä. He pitivät edelleen paastopäivät. Mutta järjestys tuntui kadonneen, vaikka Mikael Agricola ja papisto oli maltillista ja koetti säilyttää sovun. Mutta Suomen yhteys katoliseen Eurooppaan ja sen kulttuuriin oli katkennut.

ks Mirkka Lappalainen: Susimessu. 1590-luvun sisällissota Ruotsissa js Suomessa, sivu 35: "Ruotsin ja Suomen kansa piti vanhoista katolisista menoista."

ks myös http://punainenturku.blogspot.com/2013/07/vallis-gratiae.html
[Birgitta Kurck is your third cousin 14 times removed. GENI]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti