Muistatko millaiset vaatteet oli 1500-luvun naisilla?

 Matti Amnell kuvitusta kirjaan Pako Tallinnaan.     
Dressing Cecily
http://www.elizabethancostume.net/overview.html

Keskiajan kaunein nainen

Uta von Ballenstedt, noin 1000-1046, myös Margareta Meissenilainen. Naumburgin Uta -nimi tulee keskiaikaisen Naumburgin mestarin tekemästä patsaasta, joka esittää tätä naista, ja esimerkiksi Umberto Eco sanoo häntä keskiajan kauneimmaksi naiseksi. 
Uta von Ballenstedt wikipedia

https://www.kunstnet.de/werk/371384-frau-uta-von-ballenstedt

Naumburgin katedraali -artikkeli:
Katedraaliin pystytettiin lahjoittajia kuvaavat patsaat. Tavallisesti kirkoissa oli pyhimysten kuvat. Uta ja hänen miehensä jäivät lapsettomiksi ja lahjoittivat koko omaisuutensa kappelin rakentamiseksi.
"Actually her name was Uta von Ballenstedt. She was born around 1000 in what is now the Harz region of Germany, and died in 1046. After marrying Count Ekkehard II of Meissen, she lived in the castle of Naumburg on the Saale River. The couple had no successors and left all their wealth to the church to help with the construction of a chapel."

1500-luvun naisen ja tytön asun valmistaminen

Tämä nuken asu tuo esille tyypillisen Elisabetin ajan tytön ja naisen asun.

Nukke on Lucian pituinen (80cm eli Baijerin kyynärä). Nukella oli alkujaan 1800-luvun tyylinen asu, joka toimi osittain mallina koon suhteen. Kuvassa on myös 1:12 nukkekoti ja nuket, joille ompelin myös 1500-luvun asut. Tämä nukkekoti ja nuket ovat olleet mukanani kirjamessuilla.

Ompelin nukelle yksinkertaistetun version 1500-luvun asusta, jollaista olisi käyttänyt aatelisperheen tai varakkaan kauppiaan tytär. Puvun alla on vain yksinkertainen vyötärölle rypytetty alushame, mutta 1500-luvulla käytettiin runsaasti rypytettyjä alushameita. Aluspusero on ommeltu reikäkoristeisesta luonnonvalkoisesta kankaasta, joka muistuttaa sen ajan kangasta. Aluspuserossa on pöyheät hihat ja kapeaa pitsiä hihansuussa ja leveämpää kaula-aukossa.

Tein nukelle nykyaikaista liivihametta muistuttavan hihattoman mekon, joka kiinnitettiin edestä hakasilla tai nauhoilla. Yläosa on hyvin tiukka muistuttamaan siitä, että siihen aikaan pikkutytöilläkin oli korsetti, joka oli vahvistettu luilla tai jopa tehty puusta. Rinnan täytyi olla lattea. Hameen reunassa on koristeena leveä nauha. Se suojeli maata viistävää hametta kulumiselta.

Hameeseen kiinnitettiin irtohihat, jotka olivat yhtenäiset tai kahdesta kappaleesta kuten tällä nukella. Nämä hiukan topatut hihanpuolikkaat kiinnitettiin nauhoilla kiinni toisiinsa ja hameeseen. Irtohihat saattoivat olla joko samaa kangasta kuin hame tai eri väriä. Irtohihoja vaihtamalla saatiin vaihtelua vaatevarastoon. Aluspuserosta vedettiin esille hihakangasta koristeeksi. Saatettiin laittaa myös hihan alle jotain kangasta vain sitä varten, että se näkysi hihan raoista. Tavallisiin hihoihin laitettiin viiltoja, joista kangas vedettiin esille. Näin tein omassa asussani.

Hattu on tehty nykyaikaisesta morsiushatusta päällystämällä se sametilla ja liittämällä koristeeksi höyhen. Siihen aikaan käytettiin paljon koruja. Tavallinen helminauha ja meripihkahelmet sekä hopeiset tai kultaiset ketjut olivat tavallisia samoin kirkasvärisillä jalokivillä koristetut sormukset ja muut korut. Ei ollut paljoa ostamista, joten rahat tuhlattiin vatteisiiin. Näin sekä miehet että naiset.

Erityinen piirre 1550-luvun ajan asussa oli edessä näkyvä kangassuikale, joka näkyi edestä avoimen hameen alta. Sitä ei sidottu mitenkään sivuilta. Lisäksi oli useita alushameita ja pitkähihainen mekkokin hameen alla. Kenkinä käytettiin yleensä tohveleita, jotka olivat monella tavoin koristeltuja.

Asuun kuuluivat aikuisella käsineet, joita ei laitetttu käsiin vaan pidettiin koristeena samoin kuin nenäliinaa. Katolisilla oli koristeellinen rukousnauha, jossa oli usein krusifiksi.

Asun materiaalit:

Nuken renessanssiasun ainekset: kirpputorilta ostettu tummanpunainen sohvatyynyn päällys (=mekko), morsiushattu kirpputorilta, puserokangas brodyyripuuvillaa kaupasta. Hiha- ja kauluspitsit kaupasta, löysin luonnonvalkoista. Irtohihakangas oli kallista, mutta sitä tarvittiin vain palanen. Esiliinaa muistuttava kangaspalanen jäi tähteeksi omasta asustani. Kalleinta olivat reunanauha (sisustuskankaita) ja pitsit.

Huom. Tämä kirjoitus on uusinta vuodelta 2007 kotisivublogissani olevasta kirjoituksesta. Kerron Helsingin kirjamessuilla Kirjailijaliiton osastolla (Takauma) sunnuntaina 29.10.2017 aiheesta Keskiajan nuoret. Haastattelijana on kirjailija Laura Lähteenmäki. 1500-luvun puoliväli oli varsinkin Suomessa siiritymävaihetta keskiajan ja renessanssin välillä, aikakausi, jota käsittelin Lucia Olavintytär -kirjoissani Kyynärän mittainen tyttö (2004, Lasten Keskus), Pako Tallinnaan (2006, Lasten Keskus) ja Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö (2013, BoD)

Kuningattaren hauta

Innsbruck Photo: Matti Amnell
Sanan kuningatar pitäisi olla tässä tapauksessa lainausmerkeissä kahdessakin mielessä, sillä kyseessä on arkkiherttuan vihkimätön vaimo.

1500-luvun asu

16th century dress, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Ompelin tämän asun käyttäen enimmäkseen vanhoja materiaaleja. Ostin hihanreunapitsit ja palan kaunista kangasta kapeaksi koriste-esiliinaksi. Mekon helmassa ja kauluksessa on koristenauha. Käytin tätä kirjamessuilla ja kouluvierailuilla.
Hihoissa on viilloksia, joista näkyy aluspusero. Koruina ovat Kalevalakoruni.

Kokosin vieressä olevan nukkekodin (kuvat koko projektista)  ja  sisustin sen portinvartijanmajaksi, jossa Lucia pidettiin vangittuna Englannin Suomaalla. 1500-luvun tornitalon tekeminen (selostus) Tämä portinvartijan tornitalo kuuluu kirjaan Kyynärän mittainen tyttö , joka on 1. osa Lucia Olavintytär -trilogiasta.
Ovella 1:12 luutunsoittaja, jolle tein vaatteet mieheni tummanpunaisesta silkkisolmiosta ja lahjapakkauksessa olleesta silkkinauhasta.



Luutunsoittaja, 1:12 nukke, jolle tein vatteet. Tilasin nukelle luutunkin Englannista.
Kuvan otti poikani Matti Amnell, Jr.  joka on kuvittanut kaikki kirjani.
Lucia Olavintytär haaveilee, etä hänestä tulee luutunsoittaja Juhana-herttuan hoviin, 17-vuotiaana Lucia näyttääkin tältä.

"Lucia oli nähnyt ensi kertaa elämässään itsensä kokonaan oikeasta peilistä. Hän oli nähnyt kullalla koristetusta hopeisesta kuvastimesta suuret hämmästyneet silmät, pitkän kiharan punaisen tukan ja niin hennon vartalon, että se tuntui kuuluvan jollekin keijukaiselle. Ei ihme, että äitiparka on aina pelännyt, että hän voisi mennä rikki."
Anna Amnell: Lucia ja Luka. 2013, marraskuu.



Alinna 1500-luvun tyttöjä kirjassani Pako Tallinnaan. Kuvitus: Matti Amnell

Keskiajan kalapuoti

Keskiajan kalapuoti, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Espoon 1500-luku näyttelyssä kuvattua.
luukkuaitta, katuaitta

Photo Friday: 'Floral'

renessanssi-vaatteet, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Berlin, Gemäldegalerie
A larger size
Photo Friday, 'Floral'