DNA-sukulaisia. Punatukkainen Helena Elisabet I:n hovineitona

Ruotsalaisen valtaneuvoksen tytär Helena Snakenborg, paremmin tunnettu nimellä Northhamptonin herttuatar (isompi kuva)

Kun nuori Juhana herttua meni Englannin hoviin kosimaan vasta kuningattareksi tullutta nuorta Elisabetia puolisoksi veljelleen kruunuprinssi Erikille, hänellä oli mukanaan iso seurue. Myös Juhanan sisar prinsessa Cecilia Wasa hovinaisineen oli mukana. 





Sen aikakauden tavan mukaan kosijat toivat mukanaan maalauksen mahdollisesta sulhasesta. Erikistä oli maalattu upea muotokuva, joka Juhanalla oli mukanaan. Matti Amnellin kuvitusta kirjaani.

Cecilian kaunis punatukkainen hovineito Helena sai heti ihailijoita, ja kuningatar Elisabet I otti hänet siipiensä suojaan omaksi hovinaisekseen. Siitä tuli Helenalle kohtalo. 

Hän avioitui ensin iäkkään Northamptonin herttuan kanssa ja leskeksi jäätyään Langfordin jaarlin kanssa ja synnytti yhteensä yhdeksän lasta. Hän ei osallistunut hovin vehkeilyihin, vaan keskittyi omaan perheeseensä sekä kuningattaren hovirouvan tehtäviin ja oli arvostettu aatelisnainen. Hän oli kirjeenvaihdossa ruotsalaisten sukulaistensa kanssa.

Kuvaan Elisabetin hovia ensimmäisessä Lucia Olavintytär -kirjassani Kyynärän mittainen tyttö (2004 Lasten Keskus). 

Ingeborg Siggesdotter Sparre  (1490-1549) on GENIssä 14. isotätini, ja Helena (k.1639) hänen tyttärensä jälkeläinen (great granddaughter).

https://sv.wikipedia.org/wiki/Helena_Snakenborg
englanniksi laajempi https://en.wikipedia.org/wiki/Helena,_Marchioness_of_Northampton

Mary Rose -laivan miehistö

Das Kriegsschiff de:Mary Rose, dargestellt in der 1546 entstandenen de:Anthony Roll.

Mary Rose -laivan miehistö
https://yle.fi/uutiset/3-10699377

Mary Rose-museo https://maryrose.org/

Shakespeare ja minä. Kommentteja

Shakespeare ja minä

(alkujaan kommentteina Kemppisen blogissa 

heinäkuun 9, 2010

Luin teini-ikäisenä Cajanderin suomennoksia, vaikka olinkin tutustunut Shakespeareen alkujaan Classics Illustrated -sarjakuvakirjan avulla. [Julius Caesar]  Sitä myytiin koulukaupunkini Iisalmen asemakioskissa ja tavailin sitä sanakirjan avulla.
[Tyttölyseossa alettiin opiskella englantia vasta 4.luokalla, jolloin oli 14-vuotias. Meillä oli 9 vuoden ruotsi, 8 vuoden saksa, lukiossa latina valinnaisena kolme vuotta.]

Vaihto-oppilaana tulin taas "lukutaidottomaksi", kun olin lukenut vain lyhyen kurssin englantia sitä ennen. Kevätlukukaudella englannin tunneilla opiskeltiin Shakespearen näytelmiä. Kuulosti kauniilta. Shakespeare on kuin musiikkia. 

Vasta englannin opiskelu yliopistossa avasi S:n näytelmiä kunnolla. Mutta lapset ovat menneet edelle jo ajat sitten, yhdeksän vuotta koululaisina Kanadassa ja Shakespearen lukeminen koulun englannin tunneilla sen teki heille. Kauniita muistoja ovat Shakespearen näytelmien esitykset Toronton puistoissa.

heinäkuun 10, 2011

Shakespeare otti huomioon kaikenlaiset katsojat, oli todellakin tuota "lemmen lorinaa, miekan kalskutusta", valepukuja, ristiinpukeutumista, nuoret pojat naisten rooleissa (Englannissa naiset eivät saaneet näytellä) , poliittisia tapahtumia, historiaa, vihjauksia, ruumiita, haamuja. Hän huomauttaa välillä, että näin sanoo kansa ja näin sivistyneistö. Ja sitten on suunnattoman kaunista kieltä, runoutta, syvällistä uskonnollisuutta - Shakespeare oli katolinen, niin kuin oli sydämeltään suurin osa hänen kansaansa vielä silloinkin.


Lue Kemppisen kirjoitus ja kaikkien kommentit
http://kemppinen.blogspot.fi/2011/07/suomennos-i.html

Englantilaiset 1500-luvun Moskovassa

Englantilaisten talo Moskovassa. Photo: Anna Amnell
Iivana Julma halusi kauppasuhteet Englantiin ja lahjoitti  englantilaisille talon Kremlistä. Se on Romanov-pajarien talon vieressä.
Iivana oli yksi niitä Euroopan hallitsijoita, jotka haaveilivat saavansa Elisabetin puolisokseen. Alla olevassa maalauksessa Iivana näyttää aarteitaan Englannin lähettiläälle Jerome Harseylle.

Englantilainen Richard Chancellor eksyi laivallaan Arkangeliin vuonna 1553 etsiessään meritietä Intiaan. Iivana Julma kutsui hänet Moskovaan, kohteli häntä arvovieraana ja lupasi solmia tullivapaat kauppasuhteet Englannin kanssa. Hän lahjoitti englantilaisille kauppiaille talon Kremlin läheltä (Varvanka 4) lähetystöksi ja varastoksi. Talossa sijaitsee nyt museo.

Lue artikkeli englantilaisista Moskovassa.
http://www.telegraph.co.uk/sponsored/rbth/features/10684597/moscow-monuments.html?fb_ref=Default

Iivana Julman surulliset kasvot rekonstruoituina nykyajan tieteen keinoin. (muutama vuosikymmen sitten)

Professor Mikhail Mikhaylovich Gerasimov based his reconstruction of Ivan Grozny’s face on his actual examination of the Tsar's exhumed remains. To learn about the details, see Ivan the Terrible, by Isabel de Madariag, at page 353.

https://www.awesomestories.com/asset/view/Ivan-IV-Facial-Reconstruction//1

P.S. Iivana Julma esiintyy pelottavana taustahahmona historiallisessa nuortenkirjassani Lucia ja Luka (2013).

Susipalatsi

Hilary Mantelin Susipalatsi TV-sarjana, joka nähdään nyt Suomessa. YLE Arenasta sarjaa voi katsoa moneen kertaan.
TV1 tiistaisin 25.8. - 29.9.2015 klo 21.00 - 22.05
Yle Areenassa 7 päivää
Kuvia, tietoa tästä TV-sarjasta: Inside Wolf Hall
Katso trailer  Wolf Hall

Hillary Mantel: Susipalatsi. Teos

http://www.kiiltomato.net/hilary-mantel-susipalatsi/

Hansa Englannissa

Holbein, Hans (nuor., 1497-1543) - Georg Gisze, a German merchant in London. 

Edward I oli antanut Carta Mercatorian vuonna 1303, ja Hansalla oli pääkonttori Lontoossa (Kontor, London Steelyard). Lontoon kauppiaat saivat Elisabet I:n lakkauttamaaan Hansan oikeudet vuonna 1598. Konsulaatit pitivät yllä kauppayhteyksiä sen jälkeen.

Vaikka esimerkiksi Newcastle kävi kauppaa Baltiassa ja Pohjan meren rannoilla sijaitsevien kaupunkien kanssa, se ei kuulunut Hansaan.

Kyynärän mittainen tyttö

Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö 2004 Lasten Keskus

front cover by Matti Amnell

Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö 2004 Lasten Keskus

back cover by Matti Amnell

Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö 2004 Lasten Keskus

map: Europe 1559, by Matti Amnell

information: Kyynärän mittainen tyttö/The European Library/Bavarian StateLibrary 

Informnation in Finnish:

By the same writer:

Pako Tallinnaan 2006 Lasten Keskus
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_23275

Lucia ja Luka
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au18421ae2-afef-42bb-ac1b-9435ea9dea11

Elisabet I kiinnostaa edelleen. Elisabet: Kultainen aikakausi

Elisabet I (1533-1603) tuli kuningattareksi nuorena naisena aivan kuten Elisabet II. Kummallakin on ollut pitkä kausi hallitsijana, ja heidän aikansa on tärkeä historian murroskausi.
Koska huomenna 30.11. 2012 on TV:ssä AVA klo 21:00 uusinta elokuvasta Elisabet - kultainen aikakausi, olen koonnut yhteen, mitä on tullut kirjoittetua Elisabetista : tässä blogissa ja Blogisisko-blogissani.
Blogisisko-blogin Elisabet: Kultainen aikakausi (vaikutelmia elokuvasta ensimmäisekllä kerralla ja toisella kerralla katsottuna ja kokemus elokuvan arvioijana olosta TV:ssä)
Klikkaa vaikkapa hakusanaa 'Elisabet I' lukeaksesi tämän blogin kirjoituksia.
Jos luet vain yhden kirjoituksen, lue tämä.




Elisabetista ilmestyy koko ajan uusia kirjoja.

Hilary Mantel: Wolf Hall eli Susipalatsi

Nyt suomeksi Hilary Mantel: Susipalatsi. Romaani Thomas Cromwellista.

Myrtti on avioliiton symboli

Muinaisina aikoina myrtti oli avioliiton symboli. Myrtti tuli Englantiin jo 1500-luvulla Espanjasta Sir Walter Raleigh'n ja Sir Francis Greyn mukana. Englantilainen herbalisti John Gerard  mainitsee 1500-luvun lopulla jo kuusi myrttilajia, jotka kasvoivat Etelä-Englannissa.


Tuli perinteeksi, että morsiamella on kimpussaan myrttiä, jonka hän istuttaa puutarhaan tulevia polvia varten. Niin teki myös kuningatar Viktoria, jonka jälkeläisen Williamin morsian Kate Middleton käytti Viktorian Wight-saarelle istuttaman myrtin oksaa hääkimpussaan.


Minulla oli myrttiseppele päässäni hääpäivänä.:)

Ruokatupa Lontoossa 1500-luvulla

Lucia_2004_00037
Originally uploaded by Brin d'Acier
Lontoolaiset saattoivat käydä ruokailemassa sen ajan "lounasravintoloissa". Ruokaa voitiin myös tilata kuljetettavaksi kotiin. Usemmiten ruoka valmistettiin kotona avotakan yläpuolella padassa tai vartaalla. Ruokaa myös haudutettiin kolmijalan päällä hiilien yläpuolella tai savipadassa, joka laitettiin arinalle ja päälle koottiin tulisia hiiliä. Köyhät asukkaat joutuivat tyytymään piiraseen, jonka he ostivat katukauppiaalta.

Englannissa syötiin yleensä monipuolisesti jo tuohon aikaan. Oli saatavilla myös monenlaisia vihanneksia ja hedelmiä.

Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurempana, jotta voit lukea vähän pöytätavoistakin.
Matti Amnellin kuvitusta kirjaan Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. Lasten keskus 2004.
Parvekkeen kaiteen takaa voi nähdä Lucian, joka soittaa luuttua. Luuttu erottuu sieltä kaiteen raosta.

Elämää 1500-luvun Englannissa

BBC History Magazinen toukokuun numero kertoo, että 1400-1500 -luvuilta on säilynyt hyvin vähän yksityisiä muistiinpanoja, tuskin niitä paljon kirjoitettiin Englannissakaan, sillä vaikka ihmiset osasivat lukea, he eivät osanneet kirjoittaa. Lukeminen ja kirjoittaminen olivat erillisiä taitoja siihen aikaan. Pitkään luettiin ääneen muille ja yksinkin, "äänetön" lukeminen kehittyi vasta myöhemmin.

Luettavaa oli kuitenkin yllättävän paljon, sillä 1400-luvulla oli saatavissa paperia ja 1500-luvulla alkoivat toimia kirjapainot. Artikkeli mainitsee, että esimerkiksi Pottin kappelissa Cheshiressä oli testamenttilahjoituksen vuoksi kokonaista 20 kirjaa, joita saattoi lainata ja kopioida itselleen. Siellä oli mm kirja hyvistä tavoista. Neljän mailin päässä tästä kirjastosta asui kartanonherra Humphrey Newton, joka "piti päiväkirjaa" 20 vuoden ajan.

Humphrey Newton (1466-1536) merkitsi vuodesta 1497 lähtien muistikirjaan elämänsä merkkitapauksia ja taloudenhoitoon liittyviä yksityiskohtia. Muistikirjasta löytyy jopa rakkausruno, jonka hän kirjoitti vaimolleen Ellenille. Mitä kirjoitti Humphrey runossaan? Hän vakuuttaa uskollisuutta vaimolleen ja toivoo samaa häneltä. Ellen oli kesyttänyt hänen sydämensä ja Humphrey vannoi, ettei koskaan hylkää Elleniä.

Humphreyn ja Ellenin järjestetystä avioliitosta muodostui rakkausavioliitto, jota kesti 46 vuotta, mikä on hyvin paljon aikana, jolloin ihmisten elinikä oli lyhyt. Ellen synnytti 11 lasta, mikä oli tavallinen määrä siihen aikaan. Seitsemän lapsista eli aikuisiksi, ja Ellen ja Humphrey saivat lapsenlapsia.

Newtonien eliaikana olivat Englannin hallitsijoina Ruusujen sodan jälkeen Tudorit Henrik VII ja hänen poikansa Henrik VIII, jota juhlitaan monin tavoin tänä kesänä Englannissa.

Historiaa hauskasti ja helposti

1500-luku oli Tudor-suvun hallintoaikaa Englannissa. Kuuluisin heistä oli Elisabet I. Näet hänen nimikirjoituksensa yllä.

Lisää tietoa Tudor- ajasta (ja muistakin historian aikakausista) voi löytää Woodland Junior School Homework Help -sivuilta. Ihanteellista koululaisille vaikkapa englannin tai historian tunneille. Sopii myös aikuisille. Paljon kuvia.

The Tudors. 1500-luvun Englanti TV:ssä

1500-luvun Englanti kiinnostaa. Iltakävelyllä tuli eteen tämä mainos uudesta TV-sarjasta. Tudorit olivat toimeliasta väkeä. 1500-luvun Englanti on Tudorien aikaa.

The Tudors -TV-sarjan esittely ja esitysajat suomeksi

The Tudors, the TV-series

Tudor Dynasty (engl: historiaa, faktoja, paljon kuvia,)

Pääsiäisnäytelmiä esitettiin katujen varsilla keskiajalla

Harvinaisen hieno pyörien päällä oleva esiintymislava mysteerinäytelmälle.
Chester MysteryPlays
Keskiajalla kirkoissa käytettiin latinaa. Kansa ei ymmärtänyt sitä, ja siksi oli kirkkojen seinille tehty maalauksia, joista voi lukea kuvien avulla tärkeimmistä kristinuskon tapahtumista. Jo varhain alettiin esittää kirkoissa ja kaduilla näytelmiä varsinkin joulun ja pääsiäisen aikaan.

Alussa näytelmät tapahtuivat kirkossa ja esittäjinä olivat papit. Esitys tapahtui latinaksi. Sitten näytelmä siirtyi kirkonmäelle ja kaduille, tapahtui kansankielellä ja muuttui hyvin eloisaksi.
Näitä ns. mysteerinäytelmiä esittivät porvareiden killat. Räätäleilla oli esitettävänään jokin kohtaus, suutareïlla toinen.

Englannissa saivat vain miehet esiintyä, mutta Saksassa esiintyivät naisetkin. Näytelmä esitettiin niin, että katsojat siirtyivät paikasta toiseen. Kussakin paikassa oli jonkinlaiset lavasteet, ja siellä esitettiin jokin tärkeä kohtaus. Näyttämönä saattoivat olla myös vankkurit. Nämä mysteerinäytelmät olivat hyvin jännittäviä ja tunteisiin vetoavia, pyrittiin saamaan katsojat sekä nauramaan että pelkäämään. Ne muodostivat myös tapahtumasarjana syklin, jossa kuvattiin jokin tapahtuma alusta loppuun, lankeemuksesta tuomioon.

Mysteerinäytelmät olivat niin suosittuja, että niitä esitettiin vielä uskonpuhdistuksen jälkeenkin, vaikka kirkoissa oli alettu käyttää kansankieltä. Ne olivat yksinkertaisesti niin hauskoja, että niistä ei haluttu luopua. Koulupojat saivat myös esittää näytelmiä. Ehkäpä he saivat lahjaksi värikkääksi maalattuja kananmunia, joita sai paaston jälkeen jälleen syödä. Pääsiäismunien värjääminen oli yleistä Euroopassa vielä 1500-luvulla.

Helsingissä esitetään pääsiäislauantaina passiodraama keskiajan mysteerinäytelmien tyyliin, niin että katsojat siirtyvät paikkoihin, joissa kohtaukset esitetään.

Peter Ackroyd: Thomas More

Eräs kiinnostavimmista kirjoista, joita olen lukenut 1500-luvusta on Peter Ackroydin vuonna 1999 ilmestynyt kirja "The Life of Thomas More". Ackroyd on ensinnäkin loistava Lontoon kuvaaja. Hän kuvaa Lontoon kaikille aisteille. Pieni Thomas kokee koulutiellään kauniin keskiaikaisen Lontoon, joka on kadonnut melkein kokonaan. Ensin sitä tuhosivat villiintyneet kansanjoukot ja Henrik WIII uskonpuhdistuksen nimissä, kuningas lähinnä ahneuksissaan. Lopullisen tuhon aiheutti vuoden 1666 Lontoon tulipalo. Ackroyd kuvaa Sir Thomas Moren elämän kautta ennen kaikkea sen, kuinka ihmisten henkinen elämä muuttui 1500-luvulla.
Lontoon vanha silta 1500-luvulla Ackroydin Lontoo-kirjan kannessa.

Tämä on Lontoon silta, alkujaan roomalaisten rakentama, moneen kertaan tuhoutunut. Se kesti 1800-luvulle asti, jolloin se purettiin. Sillalle rakennetut talot olivat 1500-luvulla erittäin suosittuja asuntoja.