1500-luku Tanska- Gyldenstierne

Karen Ottesdatter Gyldenstierne, til Aunsbjerg is your fourth cousin 14 times removed. 1532-1589.

Lucia Olavintytär

Lucia Olavintytär -nukke, jolle tein vaatteet.
https://www.flickr.com/photos/amnellanna/10264070864/lightbox/

Vilhelm I Oranialainen

Antonis Mor: Vilhelm I Oranialainen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vilhelm_I_Oranialainen
https://en.wikipedia.org/wiki/Antonis_Mor

Miten sinusta tuli kirjailija?

Haastattelu Rovinssi-lehdessä. V.W.: Pöytälaatikosta kirjailijaksi – yhdellä klikkauksella. Anna Amnell - Rovinssi 4/2013, sivut 29-30.

1.       Miten sinusta tuli kirjailija? Milloin päätit, että haluat kirjoittaa ja julkaista kirjan?

Lainasin alaluokilla koulun kirjastosta Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia. Se oli ensimmäinen paksu kirja, jonka luin, kaunis vanha painos, kannet himmentynyttä kultaa ja punaista. Sivelin kirjan selkämystä ja kuiskasin : Minusta tulee kirjailija.

Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia on historiallinen romaani, ja niitähän minä olen tähän asti kirjoittanut.

Tuosta hetkestä kului kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin kirjoitin ensimmäisen kirjani. Aina tuntui olevan jotakin kiireellisempää tekemistä. Kirjoitin lapsena runoja ja opiskeluaikana pari lehtijuttua ja siirtolaisena Kanadassa lisää lehtijuttuja, sekä sikäläiseen siirtolaislehteen että Suomeen.

2.       Nyt marraskuussa ilmestynyt Lucia ja Luka on seitsemäs historiallinen nuorisoromaanisi. 

Mistä syntyi idea näiden kirjojen kirjoittamiseen? Mistä saat inspiraatiota kirjoittamiseen?

Minua kiinnostaa ihmisen kohtalo historian myllerryksessä.  Lähteinä ovat  tieto- ja kaunokirjallisuus, museot ja oma kokemus arjessa ja matkoilla. 1990-luvulla ilmestynet Aurora-kirjat  kertovat Kanadasta, jossa olin asunut yhdeksän vuotta, sen luonnosta ja yleensä 1900-luvun alun elämästä.

Lucia Olavintytär –kirjoilla (2004, 2006, 2013) on myös pitkä alkuhistoria.  Ihastuin Italian matkalla vuonna 1991 renessanssiin ja tutkin sitä vuosikaudet, kävin museoissa, luin tieto- ja kaunokirjallisuutta ja katsoin elokuvia.

Varsinainen idea kirjaan syntyi hetkessä, voisin sanoa silmänräpäyksessä. Näin televisiossa lyhytkasvuisen naisen ratsastavan hevosella ja siinä samassa näin mielessäni tytön ratsastavan renessanssimaisemassa vihreä viitta ja punainen tukka hulmuten.  Kyynärän mittainen tyttö seikkailee 1500-luvun Euroopassa. Hänessä yhdistyvät kaikki ne asiat, joita olin oppinut 1500-luvusta.

Tuolla tavalla ei tietenkään kirjoiteta kirjoja nopeaa tahtia.  Mutta kirjoittamisessa ei ole tärkeää vain kirjan vaan kirjoittaminen, sillä jokaista kirjaa kirjoittaessaan kasvaa ja kehittyy ihmisenä.

3.       Miksi päätit julkaista kirjasi omakustanteena? Tarjositko käsikirjoitustasi ollenkaan kustantamoille, vai oliko alun perin selvää, että haluat kustantaa kirjasi itse?

Aikaisempi kustantajani ilmoitti, ettei se julkaise enää historiallisia nuortenkirjoja. Monet muutkin kustantajat olivat luopuneet kokonaan nuortenkirjojen julkaisemisesta, toiset eivät halunneet jatkaa eri kustantajan sarjaa.

Olin lukenut onneksi omakustantamisesta jo Kanadassa asuessani. Netistä löytyi pitkä luettelo maailmankuuluja kirjoja, jotka on julkaistu aluksi tai kokonaan omakustanteina.

4.       Millaisen vastaanoton kirjasi on saanut?

Sitä myydään netissä ja joissakin kirjakaupoissakin.  Se on mukana Enemmän kuin tuhat sanaa?  Turun linna kirjallisuudessa ja taiteessa -näyttelyssä, joka avautuu pian. Lastenkulttuurilehti Tyyris Tyllerön 4/2013 :n teema on Turun linna kirjallisuudessa, ja minunkin kirjani esitellään. Lisäksi minulta pyydettiin samaan lehteen kirjoitus siitä, miten olen tehnyt tutkimustyötä kirjaani varten ja miksi innostuin tähän aiheeseen ja aikakauteen.

5.       Miten markkinoit kirjaasi?

Olemalla mukana kirjamessuilla ja kirjoittamalla blogeihini. Olen mukana myös Facebookissa. Ajatukseni ovat aika paljon jo seuraavassa kirjassani, jota kirjoitan, nyt täysin uudesta aikakaudesta ja ilman stressiä siitä, saanko uudelle kirjalleni kustantajan.

Rovinssil-lehden teemana oli kirjoittaminen ja kirjan julkaisu. Yhdellä klikkauksella viittaa omakustantamisen helpottumiseen. Kirjailijaksi valmentautumisesta kertoo artikkeli Suomen Maakuntakirjailijat Ry:n ja Skripta Kirjoittajaopiston Elämä tarinaksi -kirjoittajavalmennuksesta.

Rovinssi on Suomen maakuntakirjailijat Ry:n lehti.

Katariina Jagellonican poika ja koira

– Katariinan pikkukoira rupesi ulvomaan, kun lopetin lauluni. Lohdutukseksi Katariina lupasi minulle oman koiranpennun. Minä voin kohta liittyä kiertelevään teatteriin ja esittää ohjelman koiran kanssa. (Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö 2004 Lasten Keskus) Huom. Tämä koira oli varmaankin Turun linnassa jo 1562. Poika Sigismund syntyi vasta Ruotsissa 20. kesäkuuta 1566 Gripsholmin 
linnassa.

Nuori Katariina Jagellonica

Kyynärän mittainen tyttö. Kansi: Matti Amnell (Jr)

Lucia tapaa Katariinan, joka on tulossa Suomeen.

Luci ja Luka -kirjassani Lucia tulee Juhana herttuan hoviin Turkuun ja kokee sen lyhyen loistokauden ja järkyttävän veljessodan kauhut ja pakenee monien muiden tavoin perheensä kanssa ulkomaille. Tätä kirjaa on myytävänä nettikaupoissa, esim BoD ja monet muut. 

Muistatko millaiset vaatteet oli 1500-luvun naisilla?

 Matti Amnell kuvitusta kirjaan Pako Tallinnaan.     
Dressing Cecily
http://www.elizabethancostume.net/overview.html

DNA-sukulaisia. Punatukkainen Helena Elisabet I:n hovineitona

Ruotsalaisen valtaneuvoksen tytär Helena Snakenborg, paremmin tunnettu nimellä Northhamptonin herttuatar (isompi kuva)

Kun nuori Juhana herttua meni Englannin hoviin kosimaan vasta kuningattareksi tullutta nuorta Elisabetia puolisoksi veljelleen kruunuprinssi Erikille, hänellä oli mukanaan iso seurue. Myös Juhanan sisar prinsessa Cecilia Wasa hovinaisineen oli mukana. 





Sen aikakauden tavan mukaan kosijat toivat mukanaan maalauksen mahdollisesta sulhasesta. Erikistä oli maalattu upea muotokuva, joka Juhanalla oli mukanaan. Matti Amnellin kuvitusta kirjaani.

Cecilian kaunis punatukkainen hovineito Helena sai heti ihailijoita, ja kuningatar Elisabet I otti hänet siipiensä suojaan omaksi hovinaisekseen. Siitä tuli Helenalle kohtalo. 

Hän avioitui ensin iäkkään Northamptonin herttuan kanssa ja leskeksi jäätyään Langfordin jaarlin kanssa ja synnytti yhteensä yhdeksän lasta. Hän ei osallistunut hovin vehkeilyihin, vaan keskittyi omaan perheeseensä sekä kuningattaren hovirouvan tehtäviin ja oli arvostettu aatelisnainen. Hän oli kirjeenvaihdossa ruotsalaisten sukulaistensa kanssa.

Kuvaan Elisabetin hovia ensimmäisessä Lucia Olavintytär -kirjassani Kyynärän mittainen tyttö (2004 Lasten Keskus). 

Ingeborg Siggesdotter Sparre  (1490-1549) on GENIssä 14. isotätini, ja Helena (k.1639) hänen tyttärensä jälkeläinen (great granddaughter).

https://sv.wikipedia.org/wiki/Helena_Snakenborg
englanniksi laajempi https://en.wikipedia.org/wiki/Helena,_Marchioness_of_Northampton

Mirkka Lappalainen: Susimessu

Mirkka Lappalainen Susimessu

Luen uudestaan Mirkka Lappalaisen kirjaa Susimessu ja ihailen taas kerran sitä, kuinka Juhana-herttua kuninkaaksi tultuaan oli aikaansa edellä pyrkiessään tekemään valtakunnastaan kompromisseihin pystyvän ja suvaitsevaisen maan. Se oli liikaa sekä ruotsalaisille että paaville. Ilolla luen, että vain Suomessa hyväksyttiin Juhanan pyrkimys. Pitää muistaa, että 1500-luvun Puola, Euroopan mahtavin valtakunta, oli "aatelistasavalta", jossa kuninkaan kanssa hallitseva sivistynyt aatelisto, kymmenen prosenttia kansasta, oli saanut aikaan "Varsovan liiton", joka takasi uskonvapauden. Se oli toista kuin itsevaltiaiden renessanssihallitsijoiden tyrannimaiset valtiot, jollainen Kustaa Vaasan Ruotsikin oli ollut - ja johon se palasi Juhanan kuoleman jälkeen. Ei ole ihme, että vapaamielisessä Puolassa toimi astronomi Nikolaus Kopernikus. Katariina Jagellonica oli tämän sivistyneen maan kasvatti ja oli vaikuttanut tietenkin mieheensä Juhanaan, ja "Juhana III oli oppinein teologi, joka on koskaan istunut Ruotsin valtaistuimella". (Michael Roberts Lappalaisen mukaan). Onneksi meillä on Mirkka Lappalaisen kaltaisia nuoria tutkijoita, jotka kertovat totuuden tuostakin historiamme vaiheesta.

Rikas rouva nimeltä Marsu ja hänen onneton tyttärensä

Ellen Jørgensdatter Marsvin (1572-1649). Kansi on tanskankielisestä teoksesta.

Rouva  Ellen Marsvin oli hyvin rikas nainen ja ylhäistä sukua, eräs renessanssin merkittävimpiä naisia. Hän jäi leskeksi useita kertoja. Hänen äitinsä sukunimi Gyldenstierne on tuttu Shakespearestä. 
Rouvaksi  nimitettiin vain ylhäisiä naisia siihen aikaan. Nimi Marsvin tulee saksankielisestä delfiiniä tarkoittavasta sanasta. Ellen-rouvan tyttärestä Kirstenistä tuli leskeksi jäätyään Pohjolan kuninkaan Christian IV:n morganaattinen puoliso, ja tyttären avioliitto oli onneton, vaikka tämä synnytti kuninkaalle 12 lasta.
Rikkaus ei tuonut onnea näille naisille.

Kirsten Munk portrayed by Jacob van Doordt (1623)
https://en.wikipedia.org/wiki/Ellen_Marsvin

Kukka-Maaria ja Heinä-Maija

Tänään 2.7. on vanha Marian eli Kukka-Maarian päivä. Sitä kutsuttiin myös Heinä-Maijaksi "Maria haravat hakee, piiat pientareille kutsuu."

Kuva: Marian ja Elisabetin kohtaaminen, ranskalainen rukouskirja 1500-luvulta.

ks. Helsingin yliopiston

https://almanakka.helsinki.fi/fi/julkaisut/kalenteri-vuodelle-2019.html 

Aatelin aineellinen kulttuuri 1500-luvun lopulla

"

KUVANI Nordiska MUSEEET 1500-luvun osastolta

– löytöjä Arvid Henrikinpoika Tawastin hämäläisten kartanoiden tilikirjoista

http://www.ennenjanyt.net/2010/01/aatelin-aineellinen-kulttuuri-1500-luvun-lopulla/

Kustaan nimipäivänä

Kustaan nimipäivä on Ruotsin kansallispäivä

 "Kyösti, Kustaa ja Kustavi – nämä kolme miehennimeä ovat suomalaisessa kalenterissa kesäkuun 6. päivänä. Suomenruotsalaisesta almanakasta löytyvät tältä päivältä Gustav ja Gösta sekä naisennimi Gustava. Näiden kaikkien nimien taustalla on Kustaa Vaasa, joka kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 6. kesäkuuta vuonna 1523.

Kesäkuun kuudes päivä on vuodesta 1983 lähtien ollut Ruotsin kansallispäivä ja Ruotsin lipun päivä (Sveriges nationaldag och svenska flaggans dag). Jo vuodesta 1916 lähtien sitä oli vietetty naapurimaassamme Ruotsin lipun päivänä. Lisäksi tuona päivänä on juhlittu Ruotsin 6.6.1809 saamaa uutta perustuslakia ja hallitusmuotoa."

Lue koko arttikkeli " Mahtihallitsija Kustaa Vaasa" (Yliopiston almanakkatoimisto /

Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy)

Pohjoismaiden hallitsijat

Kings an Queens of Sweden 1523- 1907. Public Domain- kuva vuonna 1907 julkaistusta tuntemattoman taiteilijan tekemästä postikortista. Myös itsenäinen Suomi. Sekä keskiaika että uudempi aika

Wikipedia
https://en.wikipedia.org/wiki/File:Kings_%26_Queens_Regnant_of_Sweden_1523-1907.jpg

Maria-mummon pappi-esi-isät. 1500-1700

2010-07-20 Hattula, the pulpit (1550) Suomen ensimmäinen saarnatuoli on Hattulassa.

En voinut kuvitellakaan, että mummollani on näin paljon pappi-esi-isä! Siirrän sukublogiini myöhem,min.

DNA-tutkimus on paljastanut tähän mennessä, että äitini äidin Maria Rytkösen [os Ryynänen] esi-isissäon ainakin 34 pappi-es-isää, 1500-1700-lukujen pappia, joista mummo polveutuu. Olen tarkistanut asian. Lisäksi ovat lukuisat  muut etäsukulaiset, serkut, sedät ja enot, jotka olivat pappeja. Tämä on ollut minulle täydellinen yllätys. Ei olisiarvannut.

Vielä suurempi yllätys ovat olleet pelimanni- ja suksimestari-isoisäni aateliset juuret.
Heistä olen jo kertonut alustavasti tässä blogissa kirjoituksessani Ancestors 1200-1500 esi-isiä

Luterilaiset papit: 

Anders Håkansson Amnelin is your first cousin 11 times removed.
1676-1732kl. 1695 Anders Amnelin Andreas Haqvini, Tavastensis 4128. * noin 1675. Vht: Vesilahden Laukon kartanon vouti Håkan Andersson Amnelin († ~1676) ja Kristina Mårtensdotter Stenius tämän 1. avioliitossa. Turun katedraalikoulun oppilas 15.6.1692 (in cl. rect., Andreas Haqvini Amnelius Säxmäk.). Ylioppilas Turussa kl. 1695 Amnelin Andr. Tavast _ 209. — Laukaan Jyväskylän pitäjänapulainen (Viipurin hiippak.) 1699. Pakeni sotaa 1713. Isonkyrön pitäjänapulainen (Turun hiippak.) 1722. † Ylistarossa 23.5.1732. Pso: 1:o Elisabet Jempsonius († 1725); 2:o 1726 Elisabet Backman tämän 3. avioliitossa († 1751). http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4128''

Johan Mattsson Amnell is your fourth cousin 8 times removed's wife's father.
vaimon kautta sukua
Pso: 1:o 1725 Margareta Elisabet Arctopolitanus († 1735
 

Gregorius Martini Martini, Marian  11th  
https://www.geni.com/people/Gregorius-Martini-Martini/6000000024408018594?through=6000000086303127826

Henricus Johannis Karhu  9 ggf Muolaan kirkkoherra 1583-1591.
https://www.geni.com/people/Henricus-Johannis-Karhu/6000000024408191264?through=6000000086303127826

Thomas Ingonis  9 ggf  (1520-1574) Limingan kirkkoherra,;Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan maarovasti 1550
https://www.geni.com/people/Thomas/6000000010441591689?through=6000000086303127826

Henricus Laurentii Lithovius  9 ggf Limingan kirkkoherra
https://www.geni.com/people/Henricus-Laurentii-Lithovius/5468379126870043421?through=6000000086303127826

Hans Wörensis 9 ggf  Laihia
https://www.geni.com/people/Hans-W%C3%B6rensis/5299913853240075931?through=6000000086303127826

Jacobus Sigfridson Borgoensis 9 ggf  Pietarsaaren kappalainen 1585; Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1607,
Etelä-Pohjanmaan rovastikunnan maarovasti. 
https://www.geni.com/people/Jacobus-Borgoensis/6000000012901953029?through=6000000086303127826

Ljungo Thomae Limingius 9 ggf
 kirkkoherra 1576-81 ja sitten Saloisten kirkkoherra 1581-92. lue lisää
https://www.geni.com/people/Ljungo-Limingius/6000000010441146186?through=6000000086303127826

Josephus Henrici Lithovius  8 ggf Liminka, 4 poikaa pappeja
https://www.geni.com/people/Josephus-Lithovius/6000000000716361419?through=6000000086303127826

Matthias Georgi Mattheus 8 ggf Mathesiuksen laaja ja lahjakas suku oli lähtöisin ilmeisesti Turusta, 3 poikaa pappeja
https://www.geni.com/people/Matthias/6000000007726371774?through=6000000086303127826

Johannes Jacobi Nycarius 8 ggf  Pietarsaaren kappalainen, myöhemmin Uudenkaarlepyyn ensimmäinen kirkkoherra 
https://www.geni.com/people/Johannes-Nycarlus/6000000007511988952?through=6000000086303127826

Gregorius Henrici Karhu 8ggf Muolaa, eli korkeaan ikään
https://www.geni.com/people/Grecorius-Henrici-Karhu/6000000024408314896?through=6000000086303127826

Johannes Henrici Limingius 8ggf

• Oulun ensimmäinen kirkkoherra ja Iin kirkkoherra

https://www.geni.com/people/Johannes-Limingius/6000000000649215799?through=6000000086303127826

Simon Sigfrid Judius 8 ggf Marttilan kirkkoherra
https://www.geni.com/people/Simon-Sigfridi-Judius/6000000010028389060?through=6000000086303127826

Johannes Matthias Mathesius 7ggf  Perheen jälkikasvussa oli useita pappeja, jotka palvelivat Keski-Pohjanmaalla; tyttäret avioituivat tunnettuja pappissukuja edustavien pappien kanssa, mitä kautta sukuhaara yhdistyi muun muassa (->) Cajanusten kanssa ja 1800-luvulla siitä polveutuivat muun muassa Mechelinit.
https://www.geni.com/people/Johannes-Mathesius/6000000007726659288?through=6000000086303127826

Henric Simonis Carlander 7ggf (k. 1650) Kalajoen kappalainen
https://www.geni.com/people/Henricus-Carlander/6000000005221735764?through=6000000086303127826

Ericus Jacobi Mechelin is your 7th great grandfather
Pielaveden kirkkoherra Ericus Jacobi Mechelin (1673-k. 1722 Venäläisten sotilaitten surmaamana
https://www.geni.com/people/Ericus/6000000010256907136?through=6000000022634570315

Isaac Matthias Silander 6 ggf Rautalammin historia: Ennen Rautalammille tuloaan Iisakki oli Impilahden Kirkkoherrana Käkisalmen läänissä.
https://www.geni.com/people/Isak-Silander/6000000016763335542?through=6000000086303127826

Sigfridus Gustavi Porthanus 6ggf (sotapappi, joutui vangiksi Puolaan)
https://www.geni.com/people/Sigfridgiksis-Gustavi-Porthanus/6000000008047085383?through=6000000086303127826

Olof Marinus 5ggf Rautalampi
https://www.geni.com/people/Kappalainen-Olof-Marinus/6000000025229866726?through=6000000086303127826

Johan Sigfrid Porthanus 7 ggf  Joroisten kirkkoherra
https://www.geni.com/people/Johan-Porthanus/345893205220007090?through=6000000086303127826


Henricus Johan Mathhesius 4 ggf Pyhäjoki
https://www.geni.com/people/Henricus-Mathesius/6000000007512023388?through=6000000086303127826

Isak Marinus 4ggf (k.1743) Iisalmi, Pielavesi
https://www.geni.com/people/Isak-Marinus/6000000022565580374?through=6000000086303127826
Johannes Isaaci Sinius is your 7th great grandfather.
Johan Isaac Sinius 5 ggf (k. 1729) Vht: Kajaanin vapaaherrakunnan Kajaanin voutikunnan vouti Isak Hansson († ~1686) ja Elin Duvel. Iisalmen kappalainen (1681). Laukaan kirkkoherra 1713. 
https://www.geni.com/people/Johannes/6000000007512023287?through=6000000086303127826

Hans Wörensis is your 11th great grandfather.
https://www.geni.com/people/Hans-W%C3%B6rensis/5299913853240075931?through=5299899721800049161
1553,

https://www10112301231.geni.com/people/Lars-Leerman/6000000000623356790?through=60000000
Lars Germundsson Leerman is your 10th great grandfather. Halikko. Kotoisin Itä-Göötanmaalta
Vaimo Katarina Eriksdotter Pihl is your 10th great grandmother

Kivennavan kappalainen Henrik Johansson Kockonius is your 9th great grandfather 1612

Carl Eriksson (Sursill) is your 12th great grandfather.
1534-1618

Erik Isaacsson Sursill is your second cousin 11 times removed. 1578-1651

Pehr Johan Fredrik Andersson Brofeldt is your 7th cousin four times removed.
Frans Michael Franzén, biskop i Härnösand is your fourth cousin five times removed
https://www.geni.com/people/Frans-Michael-Franz%C3%A9n-biskop-i-H%C3%A4rn%C3%B6sand/6000000001005202384?through=6000000004320046285



serkut
Mummmon kolmas. minulle viides serkku serkku Johan Molander, Porvoon Piispa.

"Kokenut, hyväntahtoinen ja työtovereiden kunnioittama" Molander valittiin piispaksi melkein yksimielisellä tuella 21.1.1821. 
Kappalainen Johan Calonius is your second cousin 7 times removed.
1741-1819

veli Todellinen valtioneuvos Matthias Calonius is your second cousin 7 times removed.

1737- 1817

 https://en.wikipedia.org/wiki/Matthias_Calonius

Matias Calonius is your first cousin 8 times removed's husband. kirkkoherra 1710-1777

Kirkkoherra Henrik Calonius is your second cousin 7 times removed.

1735-1805 

 

Jaakko Rytkösen juuret
Ukin kauttakin pappissukulaisia.
Kirkkoherra Karl Henrik Jakobsson Ståhlberg is your 6th cousin five times removed
ukille 4. serkku, 1799-

Georgius Martini is your 11th great grandfather.
1625 
Bishop Abraham Georgii Thauvonius is your fifth cousin 12 times removed.
VIIPURI 1622-1679

pappiserkku https://www.geni.com/people/Anders-Abraham-Favorin/5551412337070054194?through=6000000034797230492

Matthias Nicolai Ryngen is your 11th great grandfather. 1515-1614. Lieto.
Pappissäädyn valtiopäivämies, allekirjoitti uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille kruunajaisvaltiopäivillä Uppsalassa 23.2.159


Karl Fredrik Relander is your 9th cousin four times removed.
1796

 

Johannes Henricsson Gummerus is your 7th great grandfather.

Henricus Josephi Gummerus is your 8th great grandfather.

Christina Henriksdotter Lilius is your 8th great grandmother. 9 papin perhe

 Johannes Henrici Limingius is your 10th great grandfather. 1563-1634 (myös mummon esi-isä)
https://www.geni.com/people/Johannes-Limingius/6000000000649215799
Joseph Calamnius
https://www.geni.com/people/Josef-Calamnius/6000000072975271908
1660-1716
Josef Gabrielinpoika Calamnius is your third cousin 9 times removed. 
https://www.geni.com/path/Pirkko-Anna-Amnell+is+related+to+Josef-Calamnius?from=6000000086350231917&path_type=blood&to=6000000072975271908 
Gabriel Petri Calamnius is your first cousin 11 times removed.  samoin hänen sisarensa ja veljensä. 
ks Calamnius Wikipediassa
Henrik Gustaf Gustafsson Lindh is your second cousin 6 times removed. pappi

Mummon pappi-esi-isät ja ukin aatelisjuuret

Ks myös mieheni sivu Filosofiaa ja teologiaa.


Iisalmen Vanha kirkko

1500-luvun koti

Koulujen opetustauluja. Olen ostanut tämän Helsingistä antiikkikaupasta.

Onneksi on tutkijoita

1500-luvun historiaa Yrjö Koskinen kirjoitti Suomen kansan historiasta, esim Nuijasodasta. Ulla Koskinen Hyvien miesten valtakunta.

Esivanhempieni elämää 1500-luvun Ruotsi-Suomessa

DNA-testien teettämisen jälkeen sain tietää, että esivanhempiini kuului joukko suomalaista ja ulkomaista aatelia, joka eli rälssisukuina Ruotsi-Suomessa 1200-1500 -luvuilla. Alussa sukulaisten etsiminen oli hauskaa leikkiä, kunnes tulin Waasojen protestanttisen ja katolisen suvun valtataisteluun. [Äitini isän Jaakko Rytkösen juuret]

Nuorin Kustaa Vaasan pojista, Kaarle- herttua ryhtyi kapinaan laillista kuningas Sigismundia vastaan, yllytti talonpojat nuiijasotaan ja loppuselvittelyissä teloitutti suuren joukon vanhaa keskeistä aatelistoa, osan ulkomaisia sukuja, jotka olivat eläneet valtakunnassa satoja vuosia.
Turun verilöyly  myös Viipurissa (mm Arvid Henrikinpoika Tawas) ja Linköpingissä

Etäsukulaiseni Gustaf Axelsson Banér hyvästelee perheensä ennen teloitusta Fanny Brate maalaus.

"Suomen aatelia kohtasi 1600-luvun taitteessa ankara vastoinkäyminen. Useat sen johtavista jäsenistä asettuivat häviävälle puolelle Ruotsin kruunusta käydyssä sisällissodassa ja mestattiin. Moni suku ei koskaan toipunut teloituksista."Risto Marjomaa Suomen kansallisbiografia

Lue myös artikkeli Kaarle herttuasta

Siinä meni joukko sukulaisiani, joista en ole tiennyt. Se on vaiettua historiaa. Kukaan ei tiedä, minne osa heistä pakeni, jonnekin Eurooppaan, mitä heille tapahtui. Aiheesta on olemassa näytelmä Daniel Hjort 1800-luvulta. Näissä laittomien oikeudenkäyntien jälkeisissä teloituksissa tapettiin useita etäsukulaisiani, kuuluisin heistä Arvid Henrikinpoika Tawast (4th cousin 11 times removed, 11 sukupolven takaa). Hänen muistiinpanoihinsa perustuu kirja, joka on ilmestynyt muutama vuosi sitten.

Koskinen, Ulla
Hyvien miesten valtakunta. Arvid Henrikinpoika Tawast ja aatelin toimintakulttuuri 1500-luvun lopun Suomessa
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Bibliotheca Historica 132
Vantaa 2011, 446 s.

"Voudit, nimismiehet ja käräjät tunnetaan hyvin 1500-luvun Ruotsin ja Suomen paikallishallinnosta, mutta millaisena näyttäytyy hallintojärjestelmässä toiminut aateli? Aatelismiesten viranhoidon perustana olivat henkilökohtaiset suhteet, sosiaaliset verkostot ja epäviralliset vaikutuskanavat. Ylhäältä annettujen pikkutarkkojen määräysten sijaan toimintaa ohjasi usein luova reagointi vaihteleviin olosuhteisiin. 
Tutkimus perustuu kuninkaan luottomiehen Arvid Henrikinpoika Tawastin laajaan kirjeenvaihtoon. Kirjeissä jatkuvasti toistetulla ystävyyden ja vastavuoroisuuden retoriikalla luotiin järjestystä ja ennakoitavuutta yhteiskuntaan, jossa valtiovalta ei voinut niitä taata."

Varhaisin Tawast -esi-isäni on Olof Jönson Tawast 1332- 1402 (16th ggf, great grandfather) ja Arvid Henriksson Tawast on neljäs serkkuni 13 sukupolven takana.