Ihmeellisiä sukutarinoita

Painting by Karel van Mander; Frederiksborg Museum

Olen ihan poikki, kun muokkaan vanhaa käsikirjoitustani. Sen aihe on vaikea. Pakopaikan työväsymyksestä suo GENIn sukusivusto uskomattomine elämäntarinoineen, jotka ovat totta, ja todellisuushan on tarua ihmeellisempää. 11 sukupolven takana oleva 7. serkku. "Leonora oli vangittuna 22 vuotta Kööpenhaminan linnassa olleessa sinisessä tornissa, jonne hänen velipuolensa kuningas Frederik III oli passittanut. Vankilassa hän kirjoitti omaelämänkertansa Jammers Minden, joka kuuluu nykyään Tanskan kulttuurikaanoniin. " Älykäs nainen, jolla oli puolisonsa kanssa yli tusinan verran lapsia, joista osa kuoli pieninä. Hän on maalauksessakin ilmiselvästi raskaana.
https://en.wikipedia.org/wiki/Leonora_Christina_Ulfeldt

Onneksi on tutkijoita

1500-luvun historiaa Yrjö Koskinen kirjoitti Suomen kansan historiasta, esim Nuijasodasta. Ulla Koskinen Hyvien miesten valtakunta.

Vastauksia haastatteluun kirjoittamisesta

Anna Amnell: vastaukset Rovinssi-lehdelle Lucia ja Luka -kirjan ilmestymisen jälkeen

1.       Miten sinusta tuli kirjailija? Milloin päätit, että haluat kirjoittaa ja julkaista kirjan?

Lainasin alaluokilla koulun kirjastosta Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia. Se oli ensimmäinen paksu kirja, jonka luin, kaunis vanha painos, kannet himmentynyttä kultaa ja punaista. Sivelin kirjan selkämystä ja kuiskasin : Minusta tulee kirjailija.

Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia on historiallinen romaani, ja niitähän minä olen tähän asti kirjoittanut.

Tuosta hetkestä kului kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin kirjoitin ensimmäisen kirjani. Aina tuntui olevan jotakin kiireellisempää tekemistä. Kirjoitin lapsena runoja ja opiskeluaikana pari lehtijuttua. ja siirtolaisena Kanadassa lisää lehtijuttuja, sekä sikäläiseen siirtolaislehteen että Suomeen.

2.       Nyt marraskuussa ilmestynyt Lucia ja Luka on seitsemäs historiallinen nuorisoromaanisi. Mistä syntyi idea näiden kirjojen kirjoittamiseen? Mistä saat inspiraatiota kirjoittamiseen?

Minua kiinnostaa ihmisen kohtalo historian myllerryksessä.  Lähteinä ovat  tieto- ja kaunokirjallisuus, museot ja oma kokemus arjessa ja matkoilla. 1990-luvulla ilmestynet Aurora-kirjat  kertovat Kanadasta, jossa olin asunut yhdeksän vuotta, sen luonnosta ja yleensä 1900-luvun alun elämästä.

Lucia Olavintytär –kirjoilla (2004, 2006, 2013) on myös pitkä alkuhistoria.  Ihastuin Italian Nähdään pian! vuonna 1991 renessanssiin ja tutkin sitä vuosikaudet, kävin museoissa, luin tieto- ja kaunokirjallisuutta ja katsoin elokuvia.

Varsinainen idea kirjaan syntyi hetkessä, voisin sanoa silmänräpäyksessä. Näin televisiossa lyhytkasvuisen naisen ratsastavan hevosella ja siinä samassa näin mielessäni tytön ratsastavan renessanssimaisemassa vihreä viitta ja punainen tukka hulmuten.  Kyynärän mittainen tyttö seikkailee 1500-luvun Euroopassa. Hänessä yhdistyvät kaikki ne asiat, joita olin oppinut 1500-luvusta.

Tuolla tavalla ei tietenkään kirjoiteta kirjoja nopeaa tahtia.  Mutta kirjoittamisessa ei ole tärkeää vain kirjan vaan kirjoittaminen, sillä jokaista kirjaa kirjoittaessaan kasvaa ja kehittyy ihmisenä.

3.       Miksi päätit julkaista kirjasi omakustanteena? Tarjositko käsikirjoitustasi ollenkaan kustantamoille, vai oliko alun perin selvää, että haluat kustantaa kirjasi itse?

Aikaisempi kustantajani ilmoitti, ettei se julkaise enää historiallisia nuortenkirjoja. Monet muutkin kustantajat olivat luopuneet kokonaan nuortenkirjojen julkaisemisesta, toiset eivät halunneet jatkaa eri kustantajan sarjaa.

Olin lukenut onneksi omakustantamisesta jo Kanadassa asuessani. Netistä löytyi pitkä luettelo maailmankuuluja kirjoja, jotka on julkaistu aluksi tai kokonaan omakustanteina.

4.       Millaisen vastaanoton kirjasi on saanut?

Sitä myydään netissä ja joissakin kirjakaupoissakin.  Se on mukana Enemmän kuin tuhat sanaa?  Turun linna kirjallisuudessa ja taiteessa -näyttelyssä, joka avautuu pian. Lastenkulttuurilehti Tyyris Tyllerön 4/2013 :n teema on Turun linna kirjallisuudessa, ja minunkin kirjani esitellään. Lisäksi minulta pyydettiin samaan lehteen kirjoitus siitä, miten olen tehnyt tutkimustyötä kirjaani varten ja miksi innostuin tähän aiheeseen ja aikakauteen. (Lue Anna Amnell: Firenzestä Turkuun Tyyris Tyllerö 4/2013 ja
 Anna Amnell: Lucia ja Luka    Kirja-arvosteluja )

5.       Miten markkinoit kirjaasi?

Toistaiseksi vain olemalla mukana kirjamessuilla ja kirjoittamalla blogeihini. Olen mukana myös Facebookissa. Ajatukseni ovat aika paljon jo seuraavassa kirjassani, jota kirjoitan, nyt täysin uudesta aikakaudesta ja ilman stressiä siitä, saanko uudelle kirjalleni kustantajan.

Lisäys vuonna 2018 helmikuussa:
Uusi kirja on kirjoitettu. Se on aikuisille suunnattu rikos- ja vakoiluromaani. On siinä rakkauttakin. Eihän se olisi muuten elämää.

Viipuri

Junamatkalla Moskovasta Helsinkiin ehdin kuvata Viipurin linnan junan ikkunasta.
Keskiajan Viipuri, mm Viipurin pamaus, jossa oli mukana eräs esi-isäni.
http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/fi/history

Keskiajan Turku elää Lucia ja Luka -kirjassa

On vuosi 1562. Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär ja hänen veljensä Hannu muuttavat Turkuun. Heidän isänsä haluaa, että Lucia pääsee Juhana-herttuan hoviin luutunsoittajaksi ja Hannu hovipojaksi. Hannu saa selville hovia ja sisartaan uhkaavan salajuonen, ja koko perhe kutsutaan asumaan linnaan. Hannusta tulee herttuan suosikki ja hovipoika, mutta Lucia joutuu elämään muista erillään linnan tornihuoneessa.

Juhanan veli Ruotsin kuningas Eerik XIV  haluaa riistää Juhanalta herttuakunnan ja Venäjän tsaari Iivana Julma Katariina Jagellonican. Hannu ystävystyy Venetsiasta saapuneeseen musikanttiin Luka Dalmatialaiseen, joka on myös lyhytkasvuinen. Pojat kehittävät uhkarohkean suunnitelman Katariinan ja Lucian auttamiseksi. Mutta kun Eerikin joukot hyökkäävät Turkuun, Lucia ja Hannu joutuvat pakenemaan Wittenbergiin veljensä Erasmuksen luo.

Anna Amnell: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika 2013. ISBN 978-952-286-355-3

"Keskiajan ja renessanssiajan taitekohtaan vuoteen 1562 Turkuun sijoittuva Lucia ja Luca on kaikkien historian ystävien toivekirja. Amnellin valttina on tarkka ja eloisa historian kuvaus, joka ei silti uuvuta lukijaa liialla nippelitiedolla.
- -
Amnell kirjoittaa aistimusvoimaisesti: lukija tuntee karhean kankaan ihollaan, eritteiden, ruuan, tervan ja savun tuoksut sekä aistii Turun linnan muureista huokuvan kylmyyden ja puheensorinan."
Päivi Heikkilä-Halttunen

Lisää kirja-arvosteluja

Tilaa nettikaupoista: Books on Demand

Kirjani Pako Tallinnaan lopussa vähän ennen joulua 1562 Juhana-herttua ja Katariina Jagellonica saapuvat Suomeen. Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär tapaa heidät ja saa esittää heille lalua ja luutunsoittoa. Pääsekö Lucia hovisoittajaksi Turkuun?

Lucian kuva: Matti Amnell

Kesä-Heikin markkinat kesällä 1563

Kesä saapui Aurajoen laaksoon. Nuoret hoviherrat viettivät turnajaisia Ruissalon saarella ja Kupittaan kentällä. Juhana ja Katariina kävelivät linnan puutarhassa ja yrttitarhassa. He ratsastivat Ruissalon tammimetsissä ja merenrannoilla ja yrittivät unohtaa edes hetkeksi Eerikin uhkaavat kirjeet ja huhut, joita he kuulivat Tukholmasta. Pahinta oli, että Iivana Julma vaati yhä Katariinaa itselleen, nyt Eerikin avulla.

Helka-rouva viihtyi perintötalossaan Aurajoen rannalla. Hän oli laittanut Valpurin ja Vehnäpään kanssa alulle keittiöpuutarhan ja sen viereen Lucian kanssa suurella huolella yrttimaan. Lucia suunnitteli hevosensa Kuisman tuomista Turkuun. Valpuri halusi tuoda vuohensa kaupunkiin, kun näki naapurin vuohen syövän heinää ja kukkia ruohoturvekatolla.

Vehnäpää juoksi joka päivä laulellen torille, sillä hän sai nähdä matkan varrella Mikko Mikinpojan, joka oli työssä sukulaisensa kivijalkapuodissa. Juhana-herttua oli lähettänyt Hannun kotiin, ja Hannu oli naapurin poikien kanssa usein onkimassa joen rannalla kissoille kaloja.

Katariina Jagellonica ja Juhana-herttua

Kesäkuun Heikin päivää vietettiin sen muistoksi, että piispa Henrikin pyhät luut oli tuotu Turun Tuomiokirkkoon. Turkulaiset laittoivat pihoilleen nuoria koivuja molemmin puolin sisäänkäyntiä, ripustivat katajanoksia porttien päälle ja koristivat seinät ja lattiat kukkasilla. Lähiseuduilta saapui paljon väkeä Kesä-Heikin markkinoille. Torilla tavattiin ystäviä ja sukulaisia. Käsityöläiset möivät tuotteitaan, kiertelevät temppujentekijät ja ilveilijät esiintyivät kansalle.

Juhana-herttua ratsasti juhlapäivänä torille valkoisella hevosella mustassa samettiasussa kullankeltaiset hiukset auringonvalossa säteillen. Juhana oli ollut vain 18-vuotias nuorukainen tullessaan Suomen herttuaksi. Hän oli oppinut pitämään huolta Turun linnasta ja herttuakunnasta. Kaikki olisi sujunut hyvin, jos kuningas Eerik ja tsaari Iivana olisivat antaneet Katariinan ja hänen olla rauhassa.--

–  Juhana on julistettu Tukholmassa maanpetturiksi, kuiskasi Kuuselan naapuri Mikki Olavi-herralle torilla. – On vain ajan kysymys, milloin Eerik-kuningas  lähettää Turun linnaan sotajoukkonsa. Juhana ei pysty voittamaan Eerikin joukkoja. Monet suomalaiset ovat jo siirtyneet Eerikin puolelle ja jopa lähteneet Tukholmaan Eerikin hoviin. Kaikkien täytyy viimeistään nyt valita puolensa.

– Lienee turvallisinta mennä meille kotiin neuvottelemaan, [Lucian isä ] Olavi kuiskasi.

Matkaopas keskiajan Suomeen

Suomi 1400
Tällaista kirjaa olen odottanut!
ilmestyy toukokuussa

Ilari Aalto ja Elina Helkala (kuvittaja)
Kustantajan esittely:

"Matkaoppaan muotoon puettu historiateos kuvaa elämää vuoden 1400 Suomessa eli Ruotsin Itämaassa niin kuin paikalle saapunut matkailija sen näkisi. --

Historian ja arkeologian uusiin tutkimuksiin perustuva matkaopas romuttaa myyttejä keskiajasta ja herättää menneisyyden henkiin runsaan lähdeaineiston ja valistuneiden arvailujen pohjalta. Elina Helkalan nelivärikuvitus auttaa matkalaista kulkemaan uteliain mielin keskiaikaisen kotimaamme kamaralla."

Ilari Aalto kertoo

Hauras

Vanhat kirjat ovat hauraita. Onnneksi niitä on säilynyt, sekä kirjapainossa painettuja että käsin kirjoitettuja ja kopioituja. Niistä saamme tietää, miten menneisyyden ihmiset elivät. Keskiaikainen kirja museossa. Dubrovnik.
Makroviikon 'Hauras' on tiistaina 17.2. 2015



käsinkirjoittettua




Kivikin on haurasta. Mahtavat rakennukset sortuvat, ja niistä jää jäljelle vain osia. Split, Diokletianuksen palatsin raunioita.




Palatsin raunioita on käytetty rakentamiseen. Hotelli raunioituneen palatsin seinässä kiinni.

Kun saavuimme Splitiin, saimme kuulla, että hotellihuoneemme ei ollutkaan vapaa sairastapauksen vuoksi. Hotellinjohtaja oli järjestänyt meille huoneen toisesta, kalliimmasta hotellistaan samaan hintaan. "Tulette hämmästymään", hän lupasi. Me hämmästyimme tosissaan: hotelli oli rakennettu keisari Diokletianuksen palatsin raunioiden keskelle, meidänkin huoneemme seinään oli jätetty näytteeksi 1700 vuotta vanhaa kiviseinää. Neljännen kerroksen ikkunasta näkyi osa palatsin raunioita ja suurta aukiota. Splitin vanha kaupunki on nimittäin rakennettu Diokletianuksen massiivisen palatsin sisälle. 



Haurauteen, särkyneisyyteen liittyy traagisuuden lisäksi usein myös kauneutta. Pula, Kroatia  , roomalaisen amfiteatterin ja kaupungin raunioita Pulassa, Kroatiassa.




Krk:n saarelle johtava karu niemi (Klikkaa kuva suureksi)

Luonto on haurasta. Dalmatin rannikko ja Adrianmeren saaret ovat karuja ja puuttomia, sillä Venetsian tasavalta kaatoi siellä satoja vuosia puita rakentaakseen rikkaan kaupungin ja loistavan laivaston:

"Venetsialaisten esi-isien oli pakko paeta hunneja.  Hunnien kuningas Attila oli hirvittävä, hän ei edes puhunut ihmisäänellä, vaan haukkui niin kuin koira. Attila ja hänen miehensä hävittivät kaiken, mikä tuli heidän eteensä. Ruohokaan ei kasvanut siellä, missä hänen miehensä ratsastivat.  Venetsialaisten esi-isät pakenivat suurelle suoalueelle, jossa oli lukemattomia pieniä saaria ja särkkiä. Siellä oli runsaasti kaloja ja muita mereneläviä. Ilma oli mustanaan vesilinnuista.

He kantoivat kotikaupungeistaan patsaita ja katukiviä selässään. He kaatoivat puita ja rakensivat paalukylän. Kun aikaa kului, he kaatoivat kokonaisia metsiä  kaukaisista maista ja kuljettivat puut lautoilla uudelle kotiseudulleen. He iskivät maahan yhä paksumpia paaluja ja rakensivat niiden varaan entistä hienomman kaupungin.

Heidän ei tarvinnut kyntää eikä kylvää, mutta he kokosivat satoa, sillä he toivat mausteita idästä ja möivät niitä pohjoisten maiden asukkaille ja saivat siten kaiken, mitä halusivat. Missään ei ole sellaisia rikkauksia kuin Venetsiassa."

Anna Amnell: Lucia ja Luka, 2013, sivut 70-71.

Historiallinen romaani on kuvittelua todellisuuden rajoissa

Olaus Magnus Historia om de nordiska folken. Bok 4 - Kapitel 17 - Om barnadop bland skogsbygdens folk. - Utgivningsår 1555.

"Come with me, I want to show you something," Rhona Martin: Writing Historical Fiction (ja muuta asiaa kirjoittamisesta.)

Ja Lucia kontissa teinien laskiaisohjelmaa katsomassa Turun linnassa 1563:

Toinen huoveista nosti Lucian istumaan toisen huovin selkään tuohikonttiin. – Kurkistele tuosta isosta raosta, hän neuvoi Luciaa. – Meiltä katkaistaan kaula, jos joku nappaa sinut ja myy torilla.

Anna Amnell: Lucia ja Luka 2013

Lucian naapurit

Joulupukiltahan sitä saa. Voit myös tehdä tilauksen kirjastoosi. Muista Lucian ja Lukan
ISBN 978-952-498-842-1

Käväisin Luciaa katsomassa kotikaupunkini Helsingin kirjakaupassa.

Nuket voivat elävöittää historiaa

Lucian Nuket, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kuvassa nukke joka on täsmälleen Lucia Olavintyttären eli Kyynärän mittaisen tytön pituinen (80cm, Preussin kyynärä). Ompelin nukelle renessanssitytön vaatteet. Myssyn pohjana on nykyajan morsiusmyssy, jäänne menneen ajan pukeutumiselta.

Lucia-nuken sylissä on kaksi 1:12 miniatyyrinukkea, joille ompelin myös vaatteet. Palvelustytön myssy ja esiliina taitavat olla kuitenkin valmiina ostettuja.

Juhlittiin sitä vappua keskiajallakin

Medieval meal in Tallinn Old Town, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Ateriointia Tallinnassa Vanhassa kaupungissa. Medieval meal at Olde hansa in Tallinn, Esthonia.
Söin Tallinnassa niin hyvää ruokaa, että se pääsi kirjaani "Pako Tallinnaan".  Lucia ja Margareta söivät tätä riistaruokaa 1500-luvun Tallinnassa: Mahtikauppamiehen riistaruoka



"Mahtikauppamies von Hueckin pehmeänmakuinen riistakäristys". Roasted game for mighty merchant von Hueck.

Lisää ruokailu tässä blogissa
Lisää vappu tässä blogissa

Celia-kirjaston äänikirjat: myös Kyynärän mittainen tyttö siellä

Lue lisää täältä
https://amnellinlucia.blogspot.com/2018/02/lucia-olavintytar-kirjat-celian.html