Pyhän Laurin kirkko, Vantaa (1450-luku)

Suomen uskonpuhdistus oli maltillinen. Pyhimystenkuvat saivat jäädä paikoilleen, vaikka pyhimyksiä ei enää rukoiltu eikä niiltä pyydetty apua.



Mary, Mother of Christ
Kaunis keskiaikainen Neitsyt Marian kuva.




Pyhän Laurin kirkon kaunis sivuovi



Valurautapenkki Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla.
Muita kuvia Pyhän Laurin kirkosta.

Mikael Agricola, Finland

Mikael Agricola, Finland, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Mikael Agricola opiskeli Wittenbergissä 1530-luvulla. Agricola tunsi Lutherin ja Melanchtonin. Agricola oli aikuinen mennessään Wittenbergiin. Niin oli suurin osa ulkomailta tulevia opiskelijoita. Osa yliopisto-opiskelijoita oli 1500-luvulla vielä lapsia. Esimerkiksi Tyko Brahe alkoi Tanskassa yliopisto-opiskelunsa 12-vuotiaana. Näin tekivät monet pojat myös Wittenbergissä. Kirjassani Kyynäärän mittainen tyttö Erasmus Olavinpoika lähtee Wittenbergiin 15-vuotiaana. Hänen isänsä on valmentanut häntä kotona yliopisto-opiskeluun jo monen vuoden ajan.

Suomalaisten opiskelusta ulkomailla kertoo Jussi Nuortevan väitöskirja.  Jussi Nuorteva: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista 1640. 1997
Mikael Agricola was the father of written Finnish language.

Kuvat: Anna Amnell




Mikael Agricolan patsas Turun Tuomiokirkon edessä.

1500-luvun Lontoo

Lontoo ennen vuoden 1666 tulipaloa. Claes van Visscher 1616. Kyynärän mittainen tyttö seikkailee Elisabetin ajan Lontoossa vuonna 1559, jolloin se näytti aika paljon tällaiselta.


Ennen Elisabetin isän Henrik VIII:n toimeenpanemaa uskonpuhdistusta puolet Lontoon alueesta oli kirkkoja ja luostareita ja kolmannes väestöä munkkeja ja nunnia. Kuningas lakkautti luostarit, joista tuli ylhäisaateliston palatseja. Uskonpuhdistus romautti pitkäksi ajaksi opetuksen ja sairaanhoidon, jotka olivat olleet luostareiden tehtävänä.

Mutta Elisabetin aikana Englanti nousi kukoistukseen, sen kauppa laajeni Venäjälle ja Itä-Intiaan. Siirtolaisia tulvi muualta Englannista ja ulkomailta, varsinkin Ranskan protestantteja. Väkiluku kaksinkertaistui. 1560 oli noin 100 000 asukasta ja vuonna 1600 200 000. Elisabet oli viisas hallitsija (1559-1603), jonka aikaa voi todellakin sanoa kulta-ajaksi. Elisabetin hallinnon loppuaikana aloitti toimintansa William Shakespeare (1564-1616).




Elisabetin ajan Lontoon kartta
Mitä englantilaiset lukivat 1500-luvulla
Jo 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa Englannissa ostettiin kirjoja miljoonittain!Uusimman tutkimuksen mukaan hartauskirjat ja teologiset teokset olivat silloin kaikkein suosituinta kirjallisuutta. Välillä on väitetty ihan muuta. Tutkijat kysyvätkin : Antavatko nykyajan historioitsijat aina rehellisen kuvan menneisyydestä vai vääristelevätkö he historiaa puolustaakseen omia aatteitaan?
Lisäys kadonneen linkin vuoksi:
Kari Konkola ja Diarmaid MacCulloch kirjoittivat vuonna  2004 History Today -lehdessä 1500-1600-luvun Englannin suosikkikirjailijoista. Lukutaito oli melko yleistä, mutta kirjat olivat silloin kalliita. Ostettiin vain niitä kirjoja, joista oltiin todella kiinnostuneita. Vuosisatojen vaihteessa suurin osa kansasta osasi lukea. Kirjoja ostettiin miljoonittain!  
Meille on annettu sellainen käsitys, että tuon ajan suosikkeja olivat William Shakespeare ja Thomas Hobbes [filosofi, "kaikkien sota kaikkia vastaan"].  Konkola ja MacCulloch tutkivat sen ajan tilastoja: Suursuosikkeja olivatkin hartauskirjat ja teologiset teokset. Puritaanioppinut William Perkinsin kirjoja myytiin kaksi kertaa enemmän kuin Shakespearea. Hobbesin vaikutus omana aikanaan oli hyvin vähäinen. Kirjoittajat kysyvätkin: antavatko historioitsijat rehellisen kuvan menneisyydestä? (Reformation Bestsellers. - History Today. Vol. 53. Oct 2003. S. 23-29.)