Herbs in Tallinn

Yrtit Olde Hansassa jokin vuosi sitten. Uudet värikollaasit 144

Veden värit: harmaa

Diokletianuksen palatsi. Split, Kroatia

Diokletianuksen palatsi, Split, Croatia

Diokletianuksen palatsi. Oikealla Johannes Kastajan patsas.
 Kroatialais-amerikkalainen kuvanveistäjä   Ivan Mestrovic: John the Baptist.  (suuri koko)
The Palace and Mausoleum of Emperor Diocletianus (katso kaikki kuvat)

Lue Blogisisko-blogistani kirjoitukset Diokletianuksen palatsista, jonka raunioille rakennetussa hotelissa saimme viettää yhden yön sattumalta. Klikkaa sanaa 'Diokletianus' kirjoituksen jälkeen ja lue lisää.(The Palace of Emperor Diocletianus, use Gioogle translation)

Värikollaasien värimalli

Uudet värikollaasit 136-veden värit 

Leivospiiras: keskiajan ja renessanssin herkku

Kattoparruja Lucas Cranachin 1500-luvun talossa Wittenbergissä. Nämä värit ovat tämän viikon värikollaasin mallivärien kaltaiset.
Pakostakin tuli mieleeni, että tuohon aikaan leivonen eli kiuru päätyi usein piiraaseen. Leivosia oli valtavan paljon. Vasta vuonna 1876 kielsi Saksin herttua laululintujen metsästämisen ruuaksi. Siihen loppui herkuttelu leivospiirailla.

Täällä on laulu, josta Agatha Christie sai idean - ja juonen- romaaniinsa Salaperäiset rukiinjyvät.
https://www.youtube.com/watch?v=leYFoxkAKHU

Asia on minulle ennalta tuttu. Hattulasta ryöstetty Lucia Olavintytär laitetaan kirjassani Kyynärän mittainen tyttö vuonna 1559 jättipiiraan kuoren sisälle Lontoossa. Hän hypähtää ulos elävien lintujen pyrähtäessä ulos samalla aukosta, soittaa luuttua ja ja laulaa latinaksi ja italiaksi Elisabet I:lle ja hänen hovilleeen. Samalla Lucia pääsee kotimaahan Lontoossa vierailulla olleen nuoren Juhana herttuan mukana.

Tämän kuvauksen tausta on keskiaikainen englantilainen lastenlaulu sen ajan kuninkaallisesta herkusta, lintupiiraasta, jonka sisältä lentää eläviä lintuja. Alkuperäinen ruokalaji lienee ollut saksalainen leivospiiras, euroopalaisten herkku vuosisatojen ajan.

Jo roomalaiset olivat herkkusuita ja söivät leivosia ja muita laululintuja. Heiltä on peräisin vitsi, jonka mukaan herkkusuulle kelpaa vain linnunkieli. Kuulin saman sanonnan lapsuudessani. Nykyään saksalainen leivospiiras täytetään marsipaanilla.
(Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö Lasten Keskus, 2004, sivut 137-138 luvussa Lahja kuningattarelle. Tätä kirjaa on kirjastoissa.)
Uudet värikollasit: Leivonen eli kiuru.

Jouluseimi on vanha perinne

Saimme eräänä jouluna 1990-luvun alussa lahjaksi tämän jouluseimen pojaltamme ja miniältämme. Seimen hahmot muotoili quebeciläinen kuvanveistäjä ja kuvaamataidon opettaja Rosanne Lamarre käyttäen das-savea, ja ne maalasi hänen miehensä  taiteilija Matti Amnell (Jr). Vasemmalla olevat pienet talot on ostettu myöhemmmin kirpputorilta, ja taustalla oleva kirkko on quebeckiläinen miniatyyrikopio kyläkirkosta, joka jäi veden alle kuten koko kylä. Seimen hahmojen tukirakenteet ovat kierrätysmateriaaleja




Tietäjät muistuttavat henkilöitä, jotka seimen valmistajat tunsivat opiskeluaikanaan Pariisissa opiskelija-asuntolassa.
Katso lisää kuvia klikkaanalla hakusanaa seimi, creche, jouluseimi
jouluseimikuvani Christmas Creche -album

Värihaaste 106 värikollaaasit

Agaatinvärinen

Tuoreet ja kuivatut kukat toivat kauneutta keskiajan ihmisille.

Punaruskean agaatinvärinen viitta Marialla Olomoucissa, Tsekissä
Keskiaika
Mary, Mother of God in En exhibition in Olomouc, the Czech Republic (Czechia)




agaatin kullanruskea

värikollaasi 94

Kollaasi makrokuvista: Satu. Cinderella

Klassiset sadut ovat vanhoja. Ne olivat usein aikuisille tarkoitettuja kertomuksia, joita kiertelevät tarinankertojat kulkivat kertomassa. Tuhkimo, Cinderella on juuri niitä. Otin kuvat Sokos-tavaratalon jouluikkunasta Helsingissä ja kokosin makrokuvista kollaasin.
Suurin koko täällä (a larger size)

Makrokuvat ; Satu (haaste)

Ripaus kultaa

Renessanssin aikaan ei ollut paljon ostettavaa. Jos oli paljon rahaa, se laitettiin koruihin ja hienoihin vaatteisiin, jotka saattoivat olla melkein helmien ja jalokivien peittämiä.
 Myös vanhat käsikirjoitukset oli kalliita, yksi käsin kirjoitettu ja käsin väritetyin kuvin koristettu kirja saattoi maksaa yhtä paljon kuin maatila.
Kultamuna uudet värikollaasit.

Renessanssin asiantuntija C.S. Lewis kirjoitti, että kulta ja loisto kirkoissa ja palatseissa ei tarkoittanut huonoa makua kuten se tarkoittaa nyt, vaan pyhyyttä ja taivaallista loistoa, johon pääsemme kuoltuamme.

Tästä talosta löydetty sormus, katso kaivauksia esittävät kuvat Prahasta. Löydettiin roskakasasta. Heittikö joku suutuksissaan sormuksen ikkunasta ulos 1500-luvulla?

Grey and green, Vihreä ja harmaa

Vihreää ja harmaata'
Trogir, Kroatia
-ja keltainen




monastery garden in Dubrovnik
Uudet värikollaaasit 72/2017

Uudet värikollaasit 9: In the wood

Kanervanpunainen ja jäkälänharmaa. (Red as a heather and grey as a lichen)

Nämä ovat olleet ihmisillä aina. Niitä on käytetty värjäykseen ja koristeluun. Jäkälällä on tilkitty hirsitaloja. Tuohella on päällystetty katot, ja siitä on tehty jalkineita ja laukkuja. Virsut jalassa ja tuohikontti selässä lähdettiin ennen matkaan. Eräskin pielavetinen isäntä matkusti höyryjunalla Helsinkiin, meni Aleksanterinkadulla isoon pankkiin, kumosi kontin täyden seteleitä pankin tiskille ja sanoi: Jos pantais nämä talteen.

Värikollaasit 233-246: 6. harmaa, grey

Medieval Trogir in Croatia
Värikollaasit 233-246: 6. 5.7 harmaa



And faces in Helsinki. Helsinkiläisiä

Hattula Medieval church
Hattulan keskiaikainen kirkko




Aikakaudet kohtaavat
Linnoitus Trogirissa Kroatiassa

Keskiajan äänet

Aboa Vetus -museon näyttely vuonna 2010 esitteli erilaisia ääniä, joita keskiajan ihminen voi kuulla ympäristössään.

Äänitteitä-näyttely esitteli kuulokuvia, jotka liittyivät kalastajan vaimon, katedraalikoulun opettajan ja oppilaan, rikkaan turkulaisporvarin palvelijattaren, sepän ja luostarin abbedissan elämään. Lehmänkello kalkatttaa ja kana kotkottaa.

Makrolinky 'ÄÄNI' Pieni lintu -blogissa 

Museon ääninäytteet ovat hauskoja! Kannattaa kuunnella lastenkin kanssa kotona tai koulussa:

http://www.aboavetusarsnova.fi/fi/kokoelmat-ja-tutkimus/aaniarkisto

Keskiaikaan kuului myös hiljaisuus luonnossa ja vaikkapa luostarissa - ja musiikki. Innostuin renessanssimusiikin avulla kirjoittamaan fiktiivisestä Lucia Olavintyttärestä.

Lucialla on meripihkan väriset pitkät hiukset, hän osaa laulaa ja soittaa luuttua. Luostarista lähtenyt oppinut isä on opettanut häntä samalla tavalla kuin poikiaankin. Hänen kaltaisensa lyhytkasvuinen ihminen oli 1500-luvulla painonsa arvoinen kultaa. Heitä etsittiin, ostettiin ja myytiin kuninkaallisiin hoveihin.




Onpa siitä jo kauan, kun tämä ilmestyi, yli kymmenen vuotta..
Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. 2004 Lasten Keskus. Kuvitus: Matti Amnell
Lucia Olavintytär I  Kansikuva suurena  Lasten LukuVarkaus 2005 –finalisti

Vuonna 1559 13-vuotias Lucia Olavintytär asuu kodissaan Hämeen linnan ja Hattulan lähellä. Eräänä päivänä, kun Lucia on ratsastamassa, hänet ryöstetään ja viedään huimaan seikkailuun. Se ulottuu Itämerelle, Gotlantiin, Pohjois-Englannin Suomaalle ja Lontooseen. Nuori kuningatar Elisabet ja Suomen herttua Juhana ovat ratkaisevissa sivuosissa.

Lontoossa on jotain, mikä on tyypillistä keskiajalle: melu.

"Lontoo paukkui ja rätisi. Rummut pärisivät ja koirat haukkuivat. Katukaupustelijat huutelivat ”kuumia piiraita”, ”appelsiineja ja sitruunoita Espanjasta”, ”nauhoja, neuloja, sormikkaita”."
Lue lisää 1500-luvun Lontoosta. Klikkaa hakusanoja Lontoo tai Elizabeth I tai mene suoraan tänne: Lontoon siat. Luit oikein, siat röhkivät kaduilla.

Värikollaasit 222: 'Raikas'

Vesi on elämälle välttämätöntä. Tämä kaivo on vuodelta 1556, ja sen vesi on edelleen raikasta. Sen täytyy tulla syvästä lähteestä. Kaivo on Wittenbergissä taiteilija Lucas Cranachin ateljeetalon pihalla. Olin marraskuussa 2010 kolme päivää Berliinin lähellä sijaitsevassa Wittenbergissä, ja hotellimme oli Cranachin talon naapurina - seinät vastakkain. Muita kuvia keskiaikaisista kaivoista tässä blogissa, klikkaa hakusanaa 'kaivo'.
  Wittenberg-kansioni




Vanhoina aikoina järvet ja joet olivat yleensä niin puhtaita, että niistä saattoi juoda:

Värittäessään Lucia eli maailmassa, josta oli kuullut ja lukenut tarinoita. Kuvien ja laulujen maailmassa kukkien värit hehkuivat, suihkulähteet solisivat, valkotorniset linnat kohosivat vuorilla, peurat kumartuivat juomaan purosta raikasta vettä ja laivojen purjeet pullistuivat merituulessa.  (Anna Amnell: Lucia ja Luka, 2013) 
Kuvassa peuranvasa Helsingin Eirassa Laivurinkadun varrella"Bambi-puistossa", jonka vieressä oli lasteni koulu.

Suomalainen puro Helsingin lähellä vuonna 2012

Luka kertoo pippurinkokoisista ihmisistä: He juovat raikasta vettä puroista 

niin kuin suomalaiset ja osaavat sytyttää tulen kahdella kivellä. (Lucia ja Luka) 

  

Raikas ja kirpeä talvipäivä  Helsingissä Töölönlahdella, jonka paikalla oli keskiajalla kylä. Sen kylän, ensimmäisen "Helsingin", paikalla asun minäkin nykyään.

 Vielä edellisenä talvena Lucia oli ratsastanut Kuismalla aamuisin niittyjen poikki, metsän ja suon ohi, jäätyneen lammen ympäri. Puut olivat huurteessa, ilma raikas ja kirpeä. (Lucia ja Luka) 

Värikollaasit 222: 'raikas' (lisää kuvia aiheesta 'raikas')

Hauras

Vanhat kirjat ovat hauraita. Onnneksi niitä on säilynyt, sekä kirjapainossa painettuja että käsin kirjoitettuja ja kopioituja. Niistä saamme tietää, miten menneisyyden ihmiset elivät. Keskiaikainen kirja museossa. Dubrovnik.
Makroviikon 'Hauras' on tiistaina 17.2. 2015



käsinkirjoittettua




Kivikin on haurasta. Mahtavat rakennukset sortuvat, ja niistä jää jäljelle vain osia. Split, Diokletianuksen palatsin raunioita.




Palatsin raunioita on käytetty rakentamiseen. Hotelli raunioituneen palatsin seinässä kiinni.

Kun saavuimme Splitiin, saimme kuulla, että hotellihuoneemme ei ollutkaan vapaa sairastapauksen vuoksi. Hotellinjohtaja oli järjestänyt meille huoneen toisesta, kalliimmasta hotellistaan samaan hintaan. "Tulette hämmästymään", hän lupasi. Me hämmästyimme tosissaan: hotelli oli rakennettu keisari Diokletianuksen palatsin raunioiden keskelle, meidänkin huoneemme seinään oli jätetty näytteeksi 1700 vuotta vanhaa kiviseinää. Neljännen kerroksen ikkunasta näkyi osa palatsin raunioita ja suurta aukiota. Splitin vanha kaupunki on nimittäin rakennettu Diokletianuksen massiivisen palatsin sisälle. 



Haurauteen, särkyneisyyteen liittyy traagisuuden lisäksi usein myös kauneutta. Pula, Kroatia  , roomalaisen amfiteatterin ja kaupungin raunioita Pulassa, Kroatiassa.




Krk:n saarelle johtava karu niemi (Klikkaa kuva suureksi)

Luonto on haurasta. Dalmatin rannikko ja Adrianmeren saaret ovat karuja ja puuttomia, sillä Venetsian tasavalta kaatoi siellä satoja vuosia puita rakentaakseen rikkaan kaupungin ja loistavan laivaston:

"Venetsialaisten esi-isien oli pakko paeta hunneja.  Hunnien kuningas Attila oli hirvittävä, hän ei edes puhunut ihmisäänellä, vaan haukkui niin kuin koira. Attila ja hänen miehensä hävittivät kaiken, mikä tuli heidän eteensä. Ruohokaan ei kasvanut siellä, missä hänen miehensä ratsastivat.  Venetsialaisten esi-isät pakenivat suurelle suoalueelle, jossa oli lukemattomia pieniä saaria ja särkkiä. Siellä oli runsaasti kaloja ja muita mereneläviä. Ilma oli mustanaan vesilinnuista.

He kantoivat kotikaupungeistaan patsaita ja katukiviä selässään. He kaatoivat puita ja rakensivat paalukylän. Kun aikaa kului, he kaatoivat kokonaisia metsiä  kaukaisista maista ja kuljettivat puut lautoilla uudelle kotiseudulleen. He iskivät maahan yhä paksumpia paaluja ja rakensivat niiden varaan entistä hienomman kaupungin.

Heidän ei tarvinnut kyntää eikä kylvää, mutta he kokosivat satoa, sillä he toivat mausteita idästä ja möivät niitä pohjoisten maiden asukkaille ja saivat siten kaiken, mitä halusivat. Missään ei ole sellaisia rikkauksia kuin Venetsiassa."

Anna Amnell: Lucia ja Luka, 2013, sivut 70-71.

Luostarin puutarhassa on rauhallista

Rauhallinen paikka keskusteluun tai yksinäisyyteen.
Luostareitten pohjapiirrokset kunkin veljeskunnan luostareissa eri maissa olivat samanlaiset. Ihminen saatttoi vaikka sokeana mennä ulkomailla johonkin oman veljeskuntansa luostariin ja tiesi, missä mikin paikka oli. (Klikkaa kuvia suuremmiksi tarvittaessa)

Rauhallinen Värikollaasit: rauhallinen muiden kuvat



Sitruunapuu luostarin puutarhassa Dubrovnikissa



Levottomina aikoina luostareissa oli rauhallista. Siellä tehtiin myös paljon työtä: sairaiden hoitamista, kestittiin matkustavaisia, hoidettiin kasvimaata, peltoja ja puutarhoja, opetettiin poikia lukemaan ja kirjoittamaan, harjoittetiin kirjojen kopioimista ja säilyttämistä sekä musiikkia. (Minulla ei ole kuvia nunnaluostareista.)



Vanhan luostarin hoitamaton puutarha Tsekissä Olomoucin kaupungissa. Luostarissa oli kauniit seinämaalaukset, joita on alettu korjata ja entistää.

Luostarin puutarha Olomouc, Tsekki
Katso kaikki kroatialaisten luostareiden puutarha -kuvani

Värikollaasit: rauhallinen
muiden kuvat

Värikollaasi 208: Nyt tuli 1500-luvun värit

Nyt tuli 1500-luvun värejä. Vasemmassa yläkulmassa osa kansiota, jossa säilytän 1500-luvun kirjoihin liittyviä papereita. Jo kuva noista kolmesta kansiosta olisi ollut kollaasi.  Ylhääällä oikealla on kuva, jonka otin museossa 1500-luvun maalauksesta. Se ei ollut laadultaan niin hyvä, että olisin voinut käyttää sitä kansikuvana, joten ostin museolta kuvan kanteen. Alimmassa kuvassa Turun linnan museokaupasta ostettu 1500-luvun haarukka.  Alla olevaan Elisabetin muotokuvaan on lisätty nykyajan veitsi ja haarukka. Alinna viikon värit. Värikollaasi 208

Keskiajan syksy: Lokakuu

Lokakuu 2007 Kroatiassa

Matkustan usein vasta syksyllä kirjamessujen jälkeen. Syksy ei merkitse Etelä-Euroopassa kuolemaa, vaan kypsää kukoistusta, jollainen oli 1500-luku ja renessanssi. Ensimmäinen matkani Kroatialle.




lokakuun 14 Istrialla, Kroatiassa. Oleanderi kukassa. Äitini lauloi laulua oleanderista: Kuulin kerran laulun soman lehvistä oleanderin...




Sininen maisema Krk-saarella Kroatiassa lokakuun 12, 2007
Lucia ja Luka -kirjani fiktiivinen henkilö Luka Dalmatialainen on Venetsiasta, mutta hänen sukunsa on Dalmatiasta, jonka Venetsia oli valloittanut. Lukan suvun kotisaari on Krk, jonka lyhytkasvuiset ovat nykyajan genetiikan kannalta merkittäviä. Heidän lyhytkasvuisuutensa johtui kasvuhormonin häiriöstä, jota ei osattu hoitaa vanhoina aikoina. He olivat hyvin pitkäikäisiä, mikä kiinnostaa nykyajan geenitutkijoita. Juuri lääketieteellisestä kongressista lukiessani keksin Lukan, ystävän ja tulevan rakastetun Lucia Olavintyttärelle. (Anna Amnell: Lucia ja Luka 2013)




Krk-kaupunki, Krk-saari




Pyhän Lucian patsas Krk-saarella Pyhän Lucian kirkossa Opatijessa. Tämä ei ole sama pyhimys kuin Pohjolassakin juhlittu Lucia.



Ikivihreät puut Adrianmeren rannalla



Adrianmeri valloittaa. Kun sukulaiseni oli työssä Kroatiassa, kävin siellä kahdesti, olin siellä monta viikkoa.

Makrokuvat Lokakuu

Krk-saari ja kaupunki katso koko kansio