Kyynärän mittainen tyttö syntyi vähitellen

On aiheellista toistaa tämän kirjan mielenkiintoinen syntyhistoria Englannin osalta. Maaliskuussa 1995 oli The Times -lehdessä kuva, jossa soudetaan Ouse-joella kohti Cambridgen kaupunkia. Oikealla näkyy Elyn katedraali. Suunnittelin jo siihen aikaan kirjaa, josta syntyi vuonna 2004 Kyynärän mittainen tyttö. Tämä kuva oli hyvin ratkaiseva.

Tarkoitukseni oli käydä Englannissa katsomassa näitä paikkoja, mutta sairastuin ja mieheni meni yksin, kävi mm tuossa Elyn katedraalissa ja Lontoon kaupunginmuseossa, josta hän löysi erinomaisen 1500-luvun Lontoon karttakirjan.

Kun kirja oli jo melkein valmis, kävi Elyn katedraalin kaniikki Helsingissä ja kun hän kertoi meillä vieraillessaan purjehtivansa Ouse-joella, kyselin häneltä kaikkea siihen jokeen liittyvää.

Merkillisintä oli se, että sisarenpoikani oli ostanut jo joitakin vuosia aikaisemmin Cambridgestä opaskirjan, jossa selostettiin myös Ouse-joen uoman vaihteluja ja sain siitä täsmällisen tiedon, että se ohitti vuonna 1559 Elyn katedraalin.

Englannin Suomaalla -kuvitusta kirjastani.  Matti Amnell (Jr)

Katariina Jagellonican poika ja koira

– Katariinan pikkukoira rupesi ulvomaan, kun lopetin lauluni. Lohdutukseksi Katariina lupasi minulle oman koiranpennun. Minä voin kohta liittyä kiertelevään teatteriin ja esittää ohjelman koiran kanssa. (Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö 2004 Lasten Keskus) Huom. Tämä koira oli varmaankin Turun linnassa jo 1562. Poika Sigismund syntyi vasta Ruotsissa 20. kesäkuuta 1566 Gripsholmin 
linnassa.

Nuori Katariina Jagellonica

Kyynärän mittainen tyttö. Kansi: Matti Amnell (Jr)

Lucia tapaa Katariinan, joka on tulossa Suomeen.

Luci ja Luka -kirjassani Lucia tulee Juhana herttuan hoviin Turkuun ja kokee sen lyhyen loistokauden ja järkyttävän veljessodan kauhut ja pakenee monien muiden tavoin perheensä kanssa ulkomaille. Tätä kirjaa on myytävänä nettikaupoissa, esim BoD ja monet muut. 

DNA-sukulaisia. Punatukkainen Helena Elisabet I:n hovineitona

Ruotsalaisen valtaneuvoksen tytär Helena Snakenborg, paremmin tunnettu nimellä Northhamptonin herttuatar (isompi kuva)

Kun nuori Juhana herttua meni Englannin hoviin kosimaan vasta kuningattareksi tullutta nuorta Elisabetia puolisoksi veljelleen kruunuprinssi Erikille, hänellä oli mukanaan iso seurue. Myös Juhanan sisar prinsessa Cecilia Wasa hovinaisineen oli mukana. 





Sen aikakauden tavan mukaan kosijat toivat mukanaan maalauksen mahdollisesta sulhasesta. Erikistä oli maalattu upea muotokuva, joka Juhanalla oli mukanaan. Matti Amnellin kuvitusta kirjaani.

Cecilian kaunis punatukkainen hovineito Helena sai heti ihailijoita, ja kuningatar Elisabet I otti hänet siipiensä suojaan omaksi hovinaisekseen. Siitä tuli Helenalle kohtalo. 

Hän avioitui ensin iäkkään Northamptonin herttuan kanssa ja leskeksi jäätyään Langfordin jaarlin kanssa ja synnytti yhteensä yhdeksän lasta. Hän ei osallistunut hovin vehkeilyihin, vaan keskittyi omaan perheeseensä sekä kuningattaren hovirouvan tehtäviin ja oli arvostettu aatelisnainen. Hän oli kirjeenvaihdossa ruotsalaisten sukulaistensa kanssa.

Kuvaan Elisabetin hovia ensimmäisessä Lucia Olavintytär -kirjassani Kyynärän mittainen tyttö (2004 Lasten Keskus). 

Ingeborg Siggesdotter Sparre  (1490-1549) on GENIssä 14. isotätini, ja Helena (k.1639) hänen tyttärensä jälkeläinen (great granddaughter).

https://sv.wikipedia.org/wiki/Helena_Snakenborg
englanniksi laajempi https://en.wikipedia.org/wiki/Helena,_Marchioness_of_Northampton

Lucia Olavintytär -kirjoista sanottua

 

 

" kuvitus on Matti Amnellin, ja siitä kuvastuu historiallisen tiedon hyödyntäminen.-"
Volotinen, Teresia. 

  10-vuotias Matti Amnell (Jr) Roomassa Italian matkalla kesällä 1973.

Lucia ja Luka

"Keskiajan ja renessanssiajan taitekohtaan vuoteen 1562 Turkuun sijoittuva Lucia ja Luca on kaikkien historian ystävien toivekirja. Amnellin valttina on tarkka ja eloisa historian kuvaus, joka ei silti uuvuta lukijaa liialla nippelitiedolla.

Amnell kirjoittaa aistimusvoimaisesti: lukija tuntee karhean kankaan ihollaan, eritteiden, ruuan, tervan ja savun tuoksut sekä aistii Turun linnan muureista huokuvan kylmyyden ja puheensorinan." Päivi Heikkilä-Halttunen

Pako Tallinaan

"Anna Amnell on historiallisen lasten- ja nuortenromaanin taitaja, joka tarjoaa lukijoilleen sekä autenttisuutta, romantiikkaa että jännitystä-- Hän nivoo faktatiedon luontevasti romaaniin. Kirjan kuvitus on Matti Amnellin, ja siitä kuvastuu historiallisen tiedon hyödyntäminen.-"
Volotinen, Teresia. Arvostelu kirjasta Pako Tallinnaan. Virikkeitä 4/2006, 45-46.

 

Kyynärän mittainen tyttö

"Kuinka yhdistää homeinen keskiaika ja jännittävät juonenkäänteet niin elävästi ja hauskasti, että myös nopeatempoiseen fiktioon tottunut nuoriso innostuu? Historiallinen nuortenkirja on haastava tekijälleen. Anna Amnellin viides historiallinen nuorisoromaani on oiva esimerkki siitä, kuinka tehtävä on suoritettu kunnolla.--" Meidän perhe kirjasta Kyynärän mittainen tyttö

 

"Amnellille ominaiseen tapaan tarinan myötä lukija saa kosketuksen kuvattuun aikakauteen useissa maantieteellisissä pisteissä, nyt liikutaan esim. Gotlannissa, Lontoossa ja Tukholmassa. Lukijalle syntyvä kuva aikakaudesta on sosiokulttuurisesti rikas: ollaan vuoroon hämäläiskartanossa, merimiesten joukossa laivalla, lontoolaisessa ruokatuvassa ja Englannin hovissa." Kaarina Kolu Virikkeitä: Suomen nuortenkirjaneuvoston julkaisu 2004: 4, s.66-67.

 Lucia rtyöstetään, ja hänet viedään kauas Englanninvanhalle Suomaalle ja nuoren Elisabet -kuningattaren hoviin Lontooseen.

 Lucia -kirjojen sankaritar iloinen 13-vuotias Lucia, joka on 80 cm pitkä.

Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. Kirja-arvostelu

Mai Laakso kirjoittaa 13.12. 2018 blogissa  Kirjasähkökäyrä: Anna Amnell Kyynärän mittainen tyttö

"Anna Amnellin historiallisen nuortenkirjan, Kyynärän mittainen tyttö, päähenkilö on pienikokoinen, mutta rohkea 13-vuotias Lucia. Eletään 1500-lukua ja taikauskoisuus ja luonnon mysteerit pitävät ihmisiä vallassaan. Luciaa on pidetty koko ikänsä piilossa kotonaan Hämeen linnan lähellä, koska hän oli painonsa arvoinen kultaa, sillä pienikokoisia ihmisiä haluttiin kuninkaallisten hoveihin hauskuttajiksi tai sitten kiertäviin sirkuksiin vetonauloiksi. Kustaa Vaasa oli lähettänyt Lucian isälle kirjeen, että hän halusi heti Lucian hovinsa jäseneksi, mutta ilkeät rosvotkin olivat saaneet vihin Luciasta ja aikoivat rikastua hänen kustannuksellaan.

Rosvot siis sieppasivat Lucian hänen ollessa ratsastamassa ja veivät hänet puiselle laivalle, joka matkasi kauas pois. Kirjan alussa on karttakuva Pohjois-Euroopasta vuonna 1559, joten Lucian kokemaa villiä merimatkaa voi seurata kartalta---

"Kyynärän mittainen tyttö on kirja rohkeasta ja neuvokkaasta tytöstä keskiajalla. Kirja on kertomus nuoruudesta, erilaisuudesta ja ystävyydestä." lue lisää blogista

Laakso, Mai. Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. -Kirjasähkökäyrä 

Etulehdet visuaalisena mediana

Matti Amnellin etulehti Anna Amnellin kirjaan Kyynärän mittainen tyttö (2004) Lasten Keskus.

Laura Valkaman gradun Etulehdet visuaalisena mediana (Lapin yliopisto 2015)  aineistona on suomalainen kaunokirjallisuus: ” Etulehdet voivat koristaa, osoittaa kirjan kuuluvan sarjaan, tarjota informaatiota, kuljettaa tarinaa ja syventää lukijan ja kirjan välistä suhdetta.. " Valkama käsittelee kaunokirjallisuutta 1950-luvulta asti, hyvin paljon lasten- ja nuortenkirjoja.

Mukana tutkimuksessa on myös historiallinen nuortenkirjani Kyynärän mittainen tyttö (Lasten Keskus 2004) ryhmässä "teksti liittyy karttaan":

” Karttoihin liittyviä tekstejä on aineistossa monenlaisia kuten karttojakin. Vain harvoin kartta on ilman tekstiä.--Tekstissä voi olla aikamääre ('Pohjois-Eurooppa AD 1559')"

Etulehdet ”voivat tarjota informaatiota --kuljettaa tarinaa ja syventää lukijan ja kirjan välistä suhdetta --Jokainen visuaalinen etulehti antaa informaatiota kirjasta-. Ne paikantavat tapahtumat tiettyyn maantieteelliseen ja sosiaaliseen ympäristöön ja määrittävät historiallisen ajan-- kartat ovat hyvin informatiivisia --kartan avulla voi ilmaista monimutkaisiakin kuvailuja, jotka olisivat verbaalisesti mahdottomia tai käsittämättömiä."

(sivu 60)

"Länsimaisen kirjan rakenteen vuoksi etulehti on helposti saavutettavissa. Sitä voi vilkaista milloin vain. Etulehdet ovat kirjassa pakolliset vain sidoksen osana, mutta niiden soisi olevan nykyistä useammin myös osa sisältöä ja ulkoasua", kirjoittaa tutkija..

Laura Valkama: Etulehdet visuaalisena mediana. Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta, Graafisen suunnittelun koulutusohjelma. Pro gradu -tutkielma 75 sivua sekä liitteet. 2012

laura_valkama_etulehdet_visuaalisena_mediana_teksti (1).pdf

Kuvat ovat painetun version lopussa olevassa liitteessä. Yllä oleva kuva ei ole kirjassa, mutta sitä käsitellään.

Leivospiiras: keskiajan ja renessanssin herkku

Kattoparruja Lucas Cranachin 1500-luvun talossa Wittenbergissä. Nämä värit ovat tämän viikon värikollaasin mallivärien kaltaiset.
Pakostakin tuli mieleeni, että tuohon aikaan leivonen eli kiuru päätyi usein piiraaseen. Leivosia oli valtavan paljon. Vasta vuonna 1876 kielsi Saksin herttua laululintujen metsästämisen ruuaksi. Siihen loppui herkuttelu leivospiirailla.

Täällä on laulu, josta Agatha Christie sai idean - ja juonen- romaaniinsa Salaperäiset rukiinjyvät.
https://www.youtube.com/watch?v=leYFoxkAKHU

Asia on minulle ennalta tuttu. Hattulasta ryöstetty Lucia Olavintytär laitetaan kirjassani Kyynärän mittainen tyttö vuonna 1559 jättipiiraan kuoren sisälle Lontoossa. Hän hypähtää ulos elävien lintujen pyrähtäessä ulos samalla aukosta, soittaa luuttua ja ja laulaa latinaksi ja italiaksi Elisabet I:lle ja hänen hovilleeen. Samalla Lucia pääsee kotimaahan Lontoossa vierailulla olleen nuoren Juhana herttuan mukana.

Tämän kuvauksen tausta on keskiaikainen englantilainen lastenlaulu sen ajan kuninkaallisesta herkusta, lintupiiraasta, jonka sisältä lentää eläviä lintuja. Alkuperäinen ruokalaji lienee ollut saksalainen leivospiiras, euroopalaisten herkku vuosisatojen ajan.

Jo roomalaiset olivat herkkusuita ja söivät leivosia ja muita laululintuja. Heiltä on peräisin vitsi, jonka mukaan herkkusuulle kelpaa vain linnunkieli. Kuulin saman sanonnan lapsuudessani. Nykyään saksalainen leivospiiras täytetään marsipaanilla.
(Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö Lasten Keskus, 2004, sivut 137-138 luvussa Lahja kuningattarelle. Tätä kirjaa on kirjastoissa.)
Uudet värikollasit: Leivonen eli kiuru.

Mikael Agricola, uskonpuhdistus ja Lucia-kirjat

Mikael Agricolan patsas Turussa. Agricola opiskeli Wittenbergissä, josta kerron kirjassani Lucia ja Luka.

Lucia Olavintyttären veli Erasmus Helsinkiläinen (fiktiivinen henkilö) menee opiskelemaan Wittenbergiin, josta tuli reformaation jälkeen keskeinen eurooppalainen yliopistokaupunki. Aikaisemmin suomalaiset pojatkin opiskelivat useimmiten Pariisissa, kuten oli opiskellut Lucian isä.
Lucia-kirjoissani eletään kahdessa maailmassa, noudatetaan yhä katolisia tapoja kuten pitämällä paastopäivät ja toisaalta eletään uskonpuhdistuksen (=reformaatio) mukaan esimerkiksi siten, että papit ja piispat saivat mennä naimisiin.

Suomessa uskonpuhdistus oli maltillista Agricolan aikaan. Esimerkkinä voi pitää vaikkapa Hollolan keskiaikaista kirkkoa, jossa on edelleen paikoillaan esimerkiksi triumfiristi, josta käytiin Englannissa raivoisia riitoja. Maltillinen ja sopuisa perinne on suurelta osin Agricolan ansiota.

Lucia Olavintytär -kirjoissa tämä kahdessa maailmassa sopuisasti eläminen tulee esille mm seuraavalla tavalla: Lucian isoäiti on edelleen katolinen tavoissaan ja ajattelussaan, Lucian vanhemmat ovat olleet luostarissa mutta lähteneet sieltä pois ja menneet naimisiin. Kirjassa Kyynärän mittainen tyttö on kaksi hämäräperäistä tyyppiä: Lieto on munkki, joka on joutunut huonoille teille, kun hänen luostarinsa lakkautettiin, Janus on englantilainen aatelismies ja ryöväri, joka käy omaa taisteluaan protestanttista nuorta kuningatar Elisabetia vastaan mm ryöstämällä lyhytkasvuisen lahjakkaan Lucian, josta hän haluaa kasvattaa vakoilijan Elisabetiin hoviin.

Uskonpuhdistuksen pimeää puolta edustavat renessanssikuninkaat Ruotsin Kustaa Vaasa ja Englannin Elisabetin isä Henrik VIII, jotka käyttivät uskonpuhdistusta omaksi edukseen ryöstämällä kirkon omaisuutta itselleen ja suosikeilleen. Elisabet on maltillinen, hän sanoi, ettei hän pysty katsomaan ihmisten sieluihin. Suuri salakatolinen runoilija William Shakespeare ei ollut vielä syntynyt. Uskonsodat eivät olleet alkaneet Euroopassa. Elettiin siirtymävaihetta.

1500-luvun tyttö kyynärän mittainen Lucia Olavintytär

Lucia Olavintytär - kirjat: Kirja-arvosteluja  linkit ja otteita arvosteluista

Kyynärän mittainen tyttö oli Luku-Varkaus-palkintoehdokas

Lapset valitsevat palkinnon saajan finalisteista. Warkauden lehti 24.2.2005

Pengon arkistojani löytääkseni vanhan kouluaineeni, joka kertoo kuusta.

Kustaa Vaasa Lucia Olavintytär -kirjoissa

Kuvasin Kustaa Vaasan selän takaa ylemmän kerroksen parvekkeelta Pohjoismaisessa museossa  (Nordiska Museet).

Lue myös Lucia Olavintytär -kirjat ja Euroopan survaltapolitiikka tästä blogista.

En pidä Kustaa Vaasasta, vaikka hän teki monia palveluksia maalleen ja meille suomalaisillekin perustamalla Helsingin. Minulle hänestä tuli erinomainen sivuhenkilö ensimmäisen Lucia-kirjaan Kyynärän mittainen tyttö.

Hän oli voimakasluontoinen ja häikäilemätön, mutta hemmotteli lapsiaan, hankki pojilleen parhaat mahdolliset opettajat ulkomailta. Juhanassa tämä tuli esille muun muassa siinä, kun Juhana perusti renessanssihovin Turkuun. Mutta veljekset Eerik ja Juhana eivät tulleet toimeen. He elivät uusperheessä, Eerikin äiti oli kuollut. Lisäksi Eerikillä oli mielenterveysongelmia. Tunsin Kanadassa naisen, joka oli Vaasojen sukua, ja hänessäkin näin suvun ominaisuudet valtavan lahjakkuuden ja voimakkaan tahdon.

Fiktiivisen päähenkilöni Lucia Olavintyttären isä oli Kustaa Vaasan vanha ystävä, ollut hänen sihteerinään, mutta muuttanut Hattulaan huonoon näköönsä vedoten. Ensimmäisen Lucia.kirjan alussa Kustaa on käymässä Turussa, ja hänen lääkärinsä tohtori Kopp tutkii Lucian, joka ei kasva. Kopp antaa Lucian äidille rauhoittavia yrttejä, joita äiti ei käytä, mutta yrttien avulla saa alkunsa onnettomuus: Lucian ryöstö.

Lucian isä Olavi-herra epäilee ensin kuningasta, joka oli pyytänyt Olavia lähettämään Lucian Tukholman hoviin kuningasperheen iloksi eli hovikääpiöksi. Kun Lucia sitten viedään Englantiin, on Kustaa Vaasan poika nuori Juhana-herttua hänen pelastajansa. Lucia ja hänen isänsä kohtaavat Juhanan ja hänen puolisonsa Katariinan myös kirjassa Pako Tallinnaan palatessaan Tallinnasta. Kolmannessa kirjassa Lucia ja Luka koko perhe onkin Turussa Juhanan ja Ktariinan suurten hääjuhlien vieraina joulunaikaan 1562-1563.

Larsson: Arvet efter Gustaf Wasa

Juhanan ja Eerikin valtataistelu johtaa Turun hävitykseen, ja Lucia ja hänen perheensä pakenevat Wittenbergiin, jossa Lucian veli Erasmus opiskelee, Isä ei halunnut, että hänen poikansa joutuu kuninkaanlinnan kirjuriksi. Kustaa Vaasa ajatteli ennen kaikkea taloutta, siksi suomalaiset pojatkin piti kouluttaa kuninkaan kirjureiksi.

Kustaa Vaasa keräsi omaisuutta itselleen. Hän suhtautuu valtioon kuin määräilevä isäntä taloonsa. Uskonpuhdistus oli hänelle kuten muillekin renessansin itsevaltiaille keino saada kirkon varat. Toinen 1500-luvun hallitsija sanoi, että hän ei voi kurkistaa alamaistensa sydämiin ja nähdä heidän uskonsa määrän. Samalla periaatteella on parasta olla antamatta tuomiota Kustaa Vaasalle hänen suhteestaan uskonpuhdistukseen.

Kyynärän mittainen tyttö (2004)  ja Pako Tallinnaan (2006) ovat lainattavissa kirjastoista. Kustansin itse kolmannen osan Lucia ja Luka (2013). Jospa voisin ottaa kahdesta ensimmäisestäkin uudet painokset.

AURORA. AURORA-blogi: Aurora-kirjat Celian äänikirjoina

Myös Aurora-kirjat ovat Celian äänikirjoina. [kirjoitin ne nimellä Pirkko Pekkarinen, mutta yhteisnide Vaahteralaakson Aurora on nimellä Anna Amnell. Se on myös E-kirjana]
Pekkarinen, Pirkko : Aurora-kirjat
AURORA. AURORA-blogi: Aurora-kirjat Celian äänikirjoina: Myös   Aurora-kirjani ovat Celian äänikirjoina . Celia on valtion maksuton erikoiskirjasto. Kirjani ovat olleet siellä jo kauan. Ne ovat...

Meripihkan väriset hiukset

Lucialla on meripihkan väriset pitkät hiukset, hän osaa laulaa ja soittaa luuttua. Hänen kaltaisensa lyhytkasvuinen ihminen oli 1500-luvulla painonsa arvoinen kultaa. Heitä etsittiin, ostettiin ja myytiin kuninkaallisiin hoveihin.
(Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö, sivu 89.  Lasten Keskus 2004)

Kuvasin nämä kauniit hiukset Helsingissä Hietalahden torilla. Nuoren naisen hiukset  ulottuivat harteille. Hän antoi minulle luvan ottaa valokuvan.

Uudet värikollaasit Amber

Lucia Olavintytär ja Gotlannin luonto

Gotland's nature. Taustalla raukit.
Illustration: Matti Amnell

Kirpputorilta ostamani vanha Gotlannin luonnon matkaopas auttoi minua kuvaamaan Gotlantia kirjassani Kyynärän mittainen tyttö (2004), jossa Lucia Olavintytär joutuu kidnappaajien kyydissä myös Gotlantiin matkalla Englantiin. Siellä on salakujettajien luola, mutta myös kauniit merenrannat.



Lucia näkee Gotlannin rannalla myös fossiilin, jota sanotaan kissankalloksi, se on stromatoporoid, jota Lucia sanoo kiviseksi kukaksi.(Klikkaa sivu suuremmaksi Flickrissä.) 

Nämä fossiilit muistuttavat micrometeoriitteja, joista The New York Times- lehti kirjoittaa tänään. William J. Broad: Stardust everywhere. Science/ March 15, 2017.

Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö 2004.

Tämä erittäin hyvä Gotlanti-opas auttoi. Löysin sen Hietalahden kirpputorilta. Se oli maassa sanomalehden päällä nähtävästi roskalaatikosta löydettyjen esineiden joukossa.
Gotlands natur. Kloth, JH & Loven, U, Bonnier 1987.

Kyynärän mittainen tyttö ja Hämeen linna

Tänään Helsingin Sanomat esittelee Hämeen linnan.
"Nykyään Hämeen linna hallitsee Vanajaveden rantaa hyvin hoidettuna muinaismuistona. --päälinna on Suomen keskiaikaisen tiiliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita."
Ossi Mansikka: Hämeen linna oli vankien kauhu. HS/Kotimaa 18.8.2016 Suomen linnat: osa 3 Hämeenlinna. Kuvat: Harri Nurminen.

On vuosi 1559, kuninkaana on Kustaa Vaasa. Hämeen linnan pyöreää tykkitornia rakennetaan, ja se on tuonut rakentajia ja muuta väkeä ulkomailta asti.

"Janus ja Lieto alkoivat muistella, kuinka he olivat kuulleet ensi kerran Luciasta. Hämeen linnaan majoitetut palkkasotilaat olivat kertoneet oluttuvassa, että eräällä lähiseudun kartanonherralla oli tyttö, joka oli vain kyynärän mittainen. Tyttö oli lisäksi soma kuin enkeli kirkon katossa ja osasi laulaa ja soittaa luuttua.
Lieto ja Janus olivat käyneet varta vasten katsomassa Luciaa Hattulan kirkossa, jossa hän oli istunut palvelijan sylissä viitan sisällä."
(Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö, 89.  Lasten Keskus 2004)

Lucialla on meripihkan väriset pitkät hiukset, hän osaa laulaa ja soittaa luuttua. Hänen kaltaisensa lyhytkasvuinen ihminen oli 1500-luvulla painonsa arvoinen kultaa. Heitä etsittiin, ostettiin ja myytiin kuninkaallisiin hoveihin.

Vuonna 1559 13-vuotias Lucia Olavintytär asuu kodissaan Hämeen linnan lähellä. Eräänä päivänä, kun Lucia on ratsastamassa, hänet ryöstetään ja viedään huimaan seikkailuun. Se ulottuu Itämerelle, Gotlantiin, Pohjois-Englannin Suomaalle ja Lontooseen. Nuori kuningatar Elisabet ja Suomen herttua Juhana ovat ratkaisevissa sivuosissa.

Jatko-osa: Pako Tallinnaan (2006) ja Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika 2013
Lue tästä blogista Merirosvoja ja ihmisryöstäjiä Lucia Olavintytär -kirjoissa.

Merirosvoja ja ihmisryöstäjiä Lucia -kirjoissa

Lucian ryöstö kirjassani Kyynärän mittainen tyttö (2004). Illustration: Matti Amnell (Jr)

Lucia Olavintytär -kirjani kertovat 1500-luvusta, joka oli renessanssin kulttuurin loistoaikaa, mutta myös villiä ja julmaa aikaa. Jotkut kuninkaalliset ja oppineet keräilivät erikoisia ihmisiä, hyvin pitkiä, hyvin lyhyitä, kehitysvammaisia.  

Kirjassani Lucia ja Luka (2013) Lucia Olavintytär joutuu pelkäämään koko ajan ihmisryöstäjiä, joiden aikeista hänen pikkuveljensä saa vihiä, ja lopussa kun Lucian perhe pakenee Suomesta kuningas Eerik XIV:n hyökättyä Turkuun, Lucia ja Hannu pelkäävät merirosvoja, joita liikkui siihen aikaan Pohjolassakin: 

– Mitä riepuja täällä on? Lucia ihmetteli penkoessaan matka-arkkua. Siellä oli haalistuneita nukkavieruja vaatteita, jotka olivat täynnä reikiä.

– Laitamme nämä rievut päälle, jos merirosvot hyökkäävät laivan kimppuun, selitti Hannu. – Isä sanoi, että merirosvot ottavat panttivangeikseen vain rikkaita ihmisiä, joiden sukulaisilla on varaa maksaa lunnaita.

– Minut he saattavat ottaa ryysyistä huolimatta, Lucia sanoi synkkänä. – He tietävät, että kuninkaalliset ostavat meikäläisiä lahjaksi vaimolleen ja lapsilleen koiranpennun sijasta. Torillakin maalaiset halusivat koskettaa minua. Se tuo heidän mielestään onnea. Minä en halua joutua leluksi enkä maskotiksi enkä markkinoille häkkiin ihmisten töllisteltäväksi.

– Minä en taas halua joutua soutamaan kaleeria, Hannu sanoi.

Anna Amnell: Lucia ja Luka (2013)

Lucia on vain 80 cm pitkä, hänellä on meripihkan väriset pitkät hiukset, hän osaa laulaa ja soittaa luuttua. Luostarista lähtenyt oppinut isä on opettanut häntä samalla tavalla kuin poikiaankin. Hänen kaltaisensa lyhytkasvuinen ihminen olisi ollut 1500-luvulla painonsa arvoinen kultaa. Heitä etsittiin, ostettiin ja myytiin kuninkaallisiin hoveihin. Luciaa vartioidaan kotona Hattulan lähellä, mutta sittenkin hänet onnistutaan ryöstämään. Euroopan suurvaltapolitiikka vaikuttaa Lucian kohtaloon.

Historialliset faktat: Vuonna 1559 kruunataan Henrik VIII:nnen 25-vuotias tytär Elisabet Englannin kuningattareksi. Kosijoita saapuu Lontooseen, syntyy lukuisia salaliittoja, tehdään monia murhayrityksiä Elisabetin pään menoksi, sillä vastustajat ja kilpailevien sukujen edustajat haluavat oman suosikkinsa hallitsijaksi.

Kustaa Vaasa päättää lähettää poikansa Juhanan kosimaan Elisabetia puolisoksi kruunuprinssille Eerikille. Eerikistä maalataan hieno muotokuva, jonka Juhana vie Elisabetin nähtäväksi.

Mielikuvitukseni tuotetta: Samana vuonna ilmestyy Hämeen linnan taakse Hattulaan kaksi muukalaista. Mies, josta käytetään nimeä Janus (kaksikasvoinen) on englantilainen ja aatelissukua. Lieto on suomalainen, entinen munkki, joka on joutunut huonoille jäljille, kuten kävi monille luostareiden lakkauttamisen vuoksi. Miehet ovat lyöttäytyneet yhteen ja päättäneet rikastua salakuljettamalla suomalaisia ja venäläisiä turkiksia, jotka ovat erittäin kysyttyä tavaraa Euroopassa.

Lieto ja Janus näkevät Hattulan kirkossa Lucian, josta ovat kuulleet Hämeen linnan pyöreän tornin rakennustöissä olevilta miehiltä ja skotlantilaisilta palkkasotilailta. He päättävät ryöstää Lucian ja myydä hänet.

Lieto ajattelee, että hänet voitaisiin myydä Juhana-herttualle. Siinäpä olisi yksi lahja lisää Elisabetille. Janukselle tulee vielä parempi idea: viedään tyttö Pohjois-Englantiin Elisabetin vihollisten luo ja koulutetaan tytöstä vakooja Elisabetin hoviin. Näin tapahtuu. Lucia päätyy rosvojen uhrina Gotlantiin ja Englannin vanhalle Suomaalle. 

Lucia päätyy Lontooseen ja Elisabetin hoviin. Onneksi hän sai ystäviä, jotka auttavat paknemaan.
(Kyynärän mittainen tyttö -kirjaa ei ole enää kaupoissa, muta sitä on kirjastoissa)