lauantai 21. toukokuuta 2016

Vanha Tallinna elää keskiajassa

Tallinn

Vanhassa Tallinnassa on aina keskiaika.

Tallinnan keskiaika
Tee aikamatka




P1140478

Tule 1562-luvulle Lucian ja Margaretan kanssa Vanhaan Helsinkiin ja Vanhaan Tallinnaan. Ei unohdeta rohkeaa teiniä Vilppu Talvea.




Pako Tallinnaan_takakansi

Anna Amnell: Pako Tallinnaan. Lasten keskus 2006. Kannen kuva ja kuvitus Matti Amnell. Saatavissa kirjastoista, Lukudiplomikirja.
  
Lucia Olavintyttären toinen seikkailu vie hänet 1500-luvun Helsinkiin
ja Tallinnaan.

Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär kutsutaan Helsinkiin opettamaan luutunsoittoa 13-vuotiaalle Margaretalle. Lucialla on myös toinen, salaisempi syy matkaan.

Tyttöjen elämä muuttuu painajaiseksi, kun Margaretan isä Martti Lyypekkiläinen kuolee Helsingissä raivoavaan kulkutautiin ja kaunis Margareta aiotaan naittaa rikkaalle ulkomaalaiselle kauppiaalle. Margareta täytyy pelastaa.

Lucia pakenee Margaretan ja tämän serkun teini Vilppu Talven kanssa talvisen meren yli Tallinnaan sukulaisten luo. Tarinassa ovat mukana myös hollantilainen Hans van Sanden sekä Suomen herttua Juhana ja hänen vaimonsa Katariina Jagellonica, jotka ovat juuri saapumassa Suomeen. On vuosi 1562.

Klikkaa hakusanoja ja lue lisää.

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Renessanssin perhe

Family

Renaissance Family. Photo: Lara Eakins in Flickr
 Renessanssin perhe. Texas Renaissance Festival

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Keskiajan hämärässä


Turku2007bb 005

Turkulaisen hotellin takkahuoneessa oli keskiaikaistyylinen seinävaate.

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Taidetta, tarinoita, journalismia: Budapestin keskuspuistossa on upea maatalousmuseo,...

Taidetta, tarinoita, journalismia: Budapestin keskuspuistossa on upea maatalousmuseo,...: Budapestin maatalousmuseossa on täytettyjä kotieläimiä, Kuvat; Sirpa Pääkkönen Budapestin yksi erikoisimmista nähtävyyksistä on maata...

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Uusin pitkä kirja-arvostelu Turun Sanomissa

Tämä Turun Sanomien pääkirjoitussivun alakerta-artikkelissa eli aliossa ollut arvio kirjastani ilahdutti.:

 Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016. Kirjoittaja on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku. 

Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.

Tämä Turun Sanomien pääkirjoituksen alakerta-artikkelissa ollut arvio kirjastani ilahdutti. Facebookin kautta sen voi ainakin lukea kokonaan.

Jouko Grönholm: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa

Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?
Kirjallisuuden professori ja Aleksis Kiven keskeisiin tukijoihin kuulunut Fredrik Cygnaeus kirjoitti 1850-luvulla Juhana-herttuasta näytelmän Hertig Johans ungdomsdrömmar, joka nimessään viittaa herttuan nuoruudenunelmiin. Cygnaeus oli kiinnostunut erityisesti niistä puolalaisista, jotka aikoinaan tavalla tai toisella vaikuttivat Turussa. Eino Leino puolestaan sepitti kuuluisan runoelman Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja (1919).
Uudempiin Juhana-aiheisiin romaaneihin lukeutuvat muiden muassa Ursula Pohjolan-Pirhosen Suomen herttua Juhana (1964) ja Ilona Meretojan Juhana oli kohtaloni (1967).

Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.
Suomen kirjailijaliiton ja Nuorisokirjailijoiden jäsenellä Anna Amnellilla on Suomen ja Kanadan kaksoiskansalaisuus, koska hän asui ja työskenteli aikoinaan kymmenisen vuotta Kanadassa.
Lucia ja Luka päättää trilogian, jonka aikaisemmat osat ovat Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006). Keskushenkilö on renessanssiaikaa elävä lyhytkasvuinen Lucia. Hienon ja mukaansatempaavan sarjan kolmas osa perustuu kirjailijan tarkkoihin tutkimuksiin 1500-luvun elämästä ja turkulaisesta kaupunkikulttuurista.Lucia ja Luka -teoksessa eletään vuotta 1562. Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär ja hänen veljensä Hannu muuttavat Turkuun. Heidän isänsä haluaa, että Lucia pääsee Juhana-herttuan hoviin luutunsoittajaksi ja Hannu hovipojaksi.

Hiukan toisin kuitenkin käy. Hannu saa selville hovia ja sisartaan uhkaavan salajuonen; tässä vaiheessa koko perhe kutsutaan asumaan Turun linnaan. Hannusta tulee herttuan suosikki ja hovipoika, mutta Lucia joutuu elämään muista erillään linnan tornihuoneessa.
Juhanan veli, Ruotsin kuningas Eerik XIV haluaa riistää Juhanalta herttuakunnan. Venäjän tsaari Iivana Julma taas havittelee Juhanan puolisoa, puolalaista Katariina Jagellonicaa. Ratkaisevaa on, että Hannu ystävystyy Venetsiasta saapuneen musikantin Luka Dalmatialaisen kanssa. Luka on myös lyhytkasvuinen niin kuin Lucia.

Mikael Agricolan saksalaisen opiskelukaupungin Wittenbergin kautta Amnellin romaanilla on vielä yksi kytkös turkulaisille tuttuun hengenhistoriaan. Lucia ja Hannu joutuvat pakenemaan juuri Wittenbergiin, missä asuu heidän veljensä Erasmus.

On mielenkiintoista, että Amnell on eräissä kirjoituksissaan esittänyt syvän kiitollisuutensa Liisa Seppäsen arkeologiselle väitöskirjalle Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. --
Sekä Amnellin romaanin kaupunkimaailma että Seppäsen väitöstutkimuksen aineisto osoittavat, että mielikuvat vaatimattomien savupirttien reunustamista kuraisista kaduista saavat rinnalleen aivan toisenlaisen kuvan kaupungista. Turussa kuljettiin päällystetyillä kaduilla, joita kehystivät myös useampikerroksiset tiili- ja puutalot.
Arvostetussa lastenkulttuurijulkaisussa, Tyyris Tyllerö -lehdessä (numerossa 4/2013) Anna Amnell on kertonut matkastaan renessanssin kehdosta Firenzestä Aurajoen rannoille Turkuun. Tuo matka kesti 20 vuotta ja sisälsi kaiken aikaa huolellista paneutumista historiallisiin lähteisiin.
Kirjoittaja on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku.


sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Kaikki pääsiäistavat tunnettiin keskiajalla


Tarkkaile pääsiäistä näillä 1400-luvun silmälaseilla!
Pääsiäisenviettto keskiajalla :

Värikkäiksi maalatut pääsiäismunat ja monet muut pääsiäistavat olivat käytössä  Euroopassa jo 1500-luvulla. Pääsiäisjänis esiintyy jo 1500-luvun saksalaisissa kirjoituksisssa, joissa sanottiin, että jos kiltit lapset laittavat pesän hatustaan tai myssystään, pääsiäisjänis tuo siihen värillisiä pääsiäismunia. Virpominen, pääsiäismunat ja muut pääsiäistavat olivat yleisiä kaikkialla Euroopassa 1500-luvulla. Kuninkaat saattoivat tilata suuria määriä värjättyjä pääsiäismunia jaettaviksi lahjoina.

Shakespearen Romeossa ja Juliassa puhutaan siitä, että pääsiäisenä täytyy olla uudet vaatteet, samoin sanotaan monissa muissakin sen ajan teksteissä. 1500-luvun Englannissa uskottiin, että jollei ollut uutta kotikutoista päällä pääsiäisenä, koit ja kotisirkat söisivät vanhat vaatteet ja tihutöitään tekevät naakat laittaisivat pesiään talon ympärille. Almanakkakin varoitti, että jos ei ole uutta päällä pääsiäisenä, ei ole hyvää onnea tulevana vuonna.
Keskiajalla saivat myös alkunsa pääsiäiskulkueet. Arvellaan, että pääsiäiskulkue ja hienot vaatteet vaatteet pääsiäisenä saivat alkunsa jo Roomassa keisari Konstantinus I:n aikana 300-luvulla jKr. Kulkueella juhlittiin Jeesuksen tuloa Jerusalemiin palmusunnuntaina.



torstai 24. maaliskuuta 2016

Leonardo da Vincin pylvässänky

Leonardo's bed

Viimeisinä elinvuosinaan Leonardo da Vinci asui Ranskassa.
 Leonardo da Vinci's bed
Clos Lucé, Leonardo's last home
Photo: Joonas Heiskanen


Leonardon kuuluisin maalaus "Viimeinen ehtollinen" 1495–1498

Hyvää pääsiäistä!

Leonardo: Annunciation
Tämä Leonardon maalaus vaikutti hyvin tärkeältä osalta siihen, että aloin lukea renessanssista ja kirjoitin lopulta kolme kirjaa 1500-luvun Euroopasta. Kuten Firenzen maalaus se oli täydellisen kaunis, ihme.
Lue kirjoitukseni Firenzestä Turkuun