Turun linna 1562- 1563

Turun linnan loistoaikaa oli talvikausi 1562- 1563. Joulukuussa toi Suomen herttua Juhana puolisonsa, Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican linnan valtiattareksi.

Turku sai kokea ylellistä eurooppalaista renessanssin elämää. Katariina toi myötäjäisinään kultaa ja hopeaa, kalliita kankaita, hienoja vaatteita ja runsaslukuisen puolalaisen hoviväen. Muutama vuosi aikaisemmin oli Juhana ollut Englannissa, jossa hän oli kosimassa nuorta Elisabet-kuningatarta veljelleen Erikille puolisoksi. Turkuun kertyi vaikutteita monesta maasta.

Joulu oli 1500-luvulla juhla-aikaa, jota vietettiin monta päivää. Se tarjosi kevennystä raskaaseen arkeen kaikille yhteiskuntaluokille. Turussa alkoi juhlien aika, jonka vaikutus tuntuu edelleen Suomessa. Muistellaan Juhanan ja Katariinan huoneiden sisustusta ja hovin ruokia, varsinkin ihmeellistä ruokailuvälinettä, haarukkaa, jonka Katariinan sanotaan tuoneen Suomeen. Väitetään, että sitä ei oltu tunnettu Suomessa aikaisemmin. Olikohan niin? Olivathan suomalaiset opiskelleet ja matkustelleet Euroopassa. Turun hovin juhliin vaikuttivat varmaan sekä Juhanan että Katariinan kokemukset siitä, mitä kuuluu hovielämään.

Klikkaa sanaa Katariina, niin näet toisenkin kuvan Katariinasta sekä Katariina- paperinuken, jolla on 1500-luvun puolivälin asu.

Renessanssikissat

Herttainen renessanssikissa



Kissaprinssi



Arvokas kissarouva tyypillisessä naisen renessanssiasussa. (1500-luku)

Nämä kuvat on ostettu täältä.

Vanhan ajan kattoja: Namibia ja Suomi

Namibialainen katto. Kuva: Joonas Heiskanen

Voimme kuvitella, millaisia olivat talot keskiajalla, kun tarkkailemme eri kulttuurien perinteisiä rakennuksia, joita on säilynyt siellä täällä tai joita on tallennettu ulkomuseoihin. Monissa maissa asutaan edelleen perinteisissä taloisa.

Namibialainen maja on kuvattu pääkaupungin Windhoekin lähellä. Paikka oli naisten työpaja, jossa nämä tekivät käsitöitä myytäviksi turisteille. Majat olivat esimerkkinä paikallisista rakennuksista - tavalliset ihmiset asuvat aaltopellistä tehdyissä taloissa. Varmaan maaseudulla yhä asutaan vastaavissa mökeissä.



Suomalainen turvekatto Espoosta. Rakennus on kai autotalli tai varasto. Kuva: Mimi Amnell

Lämmintä päälle ja alle keskiajan tyyliin

Teini-ikäinen kuningas Edward VI vuonna 1550.

Taidemuseoissa käydessäni olen kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka pulskia 1500-luvun muotokuvien ihmiset ovat. Kaikki ei ole kuitenkaan sitä, miltä se näyttää. 1500-luvulla oli muotia "power dressing", piti näyttää mahdollisimman suurelta. Siksi varsinkin miesten vaatteissa oli leveyttä etenkin hartioissa.

Pulska vaikutelma syntyy myös siitä, että vaatteet vuorattiin turkiksilla, esimerkiksi naisten pitkät alushameet.

Lämpömittari näyttää tänään Helsingissä nollaa, sisälläkin on kylmää. Täytyy laittaa villasukat jalkaan, mieluiten kahdet. Käytän kotiasuna mieluiten indonesialaisia kaftaaneja, sillä ne ovat hyvin pehmeää puuvillaa. Paleltaa. Laitan keskiajan tyyliin villahameen alushameeksi, vanhan pehmeän tummanpunaisen kellohameen. Se on samaa väriä kuin batik-kuvioisen mekkoni pohjaväri. Nyt ei palella. Punainen villainen alushame - niin kuin Elisabet I:llä.

Lucian tarina

031
Originally uploaded by amnellanna

Lucia odottaa uuden asuntomme sohvan nurkassa, milloin jatkuu hänen tarinansa. Muutto on ohi, nyt pitäisi jatkaa kirjoittamista, joka jäi kesken.