lauantai 23. huhtikuuta 2016

Keskiajan hämärässä


Turku2007bb 005

Turkulaisen hotellin takkahuoneessa oli keskiaikaistyylinen seinävaate.

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Taidetta, tarinoita, journalismia: Budapestin keskuspuistossa on upea maatalousmuseo,...

Taidetta, tarinoita, journalismia: Budapestin keskuspuistossa on upea maatalousmuseo,...: Budapestin maatalousmuseossa on täytettyjä kotieläimiä, Kuvat; Sirpa Pääkkönen Budapestin yksi erikoisimmista nähtävyyksistä on maata...

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Uusin pitkä kirja-arvostelu Turun Sanomissa

Tämä Turun Sanomien pääkirjoitussivun alakerta-artikkelissa eli aliossa ollut arvio kirjastani ilahdutti.:

 Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016. Kirjoittaja on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku. 

Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.

Tämä Turun Sanomien pääkirjoituksen alakerta-artikkelissa ollut arvio kirjastani ilahdutti. Facebookin kautta sen voi ainakin lukea kokonaan.

Jouko Grönholm: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa

Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?
Kirjallisuuden professori ja Aleksis Kiven keskeisiin tukijoihin kuulunut Fredrik Cygnaeus kirjoitti 1850-luvulla Juhana-herttuasta näytelmän Hertig Johans ungdomsdrömmar, joka nimessään viittaa herttuan nuoruudenunelmiin. Cygnaeus oli kiinnostunut erityisesti niistä puolalaisista, jotka aikoinaan tavalla tai toisella vaikuttivat Turussa. Eino Leino puolestaan sepitti kuuluisan runoelman Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja (1919).
Uudempiin Juhana-aiheisiin romaaneihin lukeutuvat muiden muassa Ursula Pohjolan-Pirhosen Suomen herttua Juhana (1964) ja Ilona Meretojan Juhana oli kohtaloni (1967).

Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.
Suomen kirjailijaliiton ja Nuorisokirjailijoiden jäsenellä Anna Amnellilla on Suomen ja Kanadan kaksoiskansalaisuus, koska hän asui ja työskenteli aikoinaan kymmenisen vuotta Kanadassa.
Lucia ja Luka päättää trilogian, jonka aikaisemmat osat ovat Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006). Keskushenkilö on renessanssiaikaa elävä lyhytkasvuinen Lucia. Hienon ja mukaansatempaavan sarjan kolmas osa perustuu kirjailijan tarkkoihin tutkimuksiin 1500-luvun elämästä ja turkulaisesta kaupunkikulttuurista.Lucia ja Luka -teoksessa eletään vuotta 1562. Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär ja hänen veljensä Hannu muuttavat Turkuun. Heidän isänsä haluaa, että Lucia pääsee Juhana-herttuan hoviin luutunsoittajaksi ja Hannu hovipojaksi.

Hiukan toisin kuitenkin käy. Hannu saa selville hovia ja sisartaan uhkaavan salajuonen; tässä vaiheessa koko perhe kutsutaan asumaan Turun linnaan. Hannusta tulee herttuan suosikki ja hovipoika, mutta Lucia joutuu elämään muista erillään linnan tornihuoneessa.
Juhanan veli, Ruotsin kuningas Eerik XIV haluaa riistää Juhanalta herttuakunnan. Venäjän tsaari Iivana Julma taas havittelee Juhanan puolisoa, puolalaista Katariina Jagellonicaa. Ratkaisevaa on, että Hannu ystävystyy Venetsiasta saapuneen musikantin Luka Dalmatialaisen kanssa. Luka on myös lyhytkasvuinen niin kuin Lucia.

Mikael Agricolan saksalaisen opiskelukaupungin Wittenbergin kautta Amnellin romaanilla on vielä yksi kytkös turkulaisille tuttuun hengenhistoriaan. Lucia ja Hannu joutuvat pakenemaan juuri Wittenbergiin, missä asuu heidän veljensä Erasmus.

On mielenkiintoista, että Amnell on eräissä kirjoituksissaan esittänyt syvän kiitollisuutensa Liisa Seppäsen arkeologiselle väitöskirjalle Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. --
Sekä Amnellin romaanin kaupunkimaailma että Seppäsen väitöstutkimuksen aineisto osoittavat, että mielikuvat vaatimattomien savupirttien reunustamista kuraisista kaduista saavat rinnalleen aivan toisenlaisen kuvan kaupungista. Turussa kuljettiin päällystetyillä kaduilla, joita kehystivät myös useampikerroksiset tiili- ja puutalot.
Arvostetussa lastenkulttuurijulkaisussa, Tyyris Tyllerö -lehdessä (numerossa 4/2013) Anna Amnell on kertonut matkastaan renessanssin kehdosta Firenzestä Aurajoen rannoille Turkuun. Tuo matka kesti 20 vuotta ja sisälsi kaiken aikaa huolellista paneutumista historiallisiin lähteisiin.
Kirjoittaja on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku.


sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Kaikki pääsiäistavat tunnettiin keskiajalla


Tarkkaile pääsiäistä näillä 1400-luvun silmälaseilla!
Pääsiäisenviettto keskiajalla :

Värikkäiksi maalatut pääsiäismunat ja monet muut pääsiäistavat olivat käytössä  Euroopassa jo 1500-luvulla. Pääsiäisjänis esiintyy jo 1500-luvun saksalaisissa kirjoituksisssa, joissa sanottiin, että jos kiltit lapset laittavat pesän hatustaan tai myssystään, pääsiäisjänis tuo siihen värillisiä pääsiäismunia. Virpominen, pääsiäismunat ja muut pääsiäistavat olivat yleisiä kaikkialla Euroopassa 1500-luvulla. Kuninkaat saattoivat tilata suuria määriä värjättyjä pääsiäismunia jaettaviksi lahjoina.

Shakespearen Romeossa ja Juliassa puhutaan siitä, että pääsiäisenä täytyy olla uudet vaatteet, samoin sanotaan monissa muissakin sen ajan teksteissä. 1500-luvun Englannissa uskottiin, että jollei ollut uutta kotikutoista päällä pääsiäisenä, koit ja kotisirkat söisivät vanhat vaatteet ja tihutöitään tekevät naakat laittaisivat pesiään talon ympärille. Almanakkakin varoitti, että jos ei ole uutta päällä pääsiäisenä, ei ole hyvää onnea tulevana vuonna.
Keskiajalla saivat myös alkunsa pääsiäiskulkueet. Arvellaan, että pääsiäiskulkue ja hienot vaatteet vaatteet pääsiäisenä saivat alkunsa jo Roomassa keisari Konstantinus I:n aikana 300-luvulla jKr. Kulkueella juhlittiin Jeesuksen tuloa Jerusalemiin palmusunnuntaina.



torstai 24. maaliskuuta 2016

Leonardo da Vincin pylvässänky

Leonardo's bed

Viimeisinä elinvuosinaan Leonardo da Vinci asui Ranskassa.
 Leonardo da Vinci's bed
Clos Lucé, Leonardo's last home
Photo: Joonas Heiskanen


Leonardon kuuluisin maalaus "Viimeinen ehtollinen" 1495–1498

Hyvää pääsiäistä!

Leonardo: Annunciation
Tämä Leonardon maalaus vaikutti hyvin tärkeältä osalta siihen, että aloin lukea renessanssista ja kirjoitin lopulta kolme kirjaa 1500-luvun Euroopasta. Kuten Firenzen maalaus se oli täydellisen kaunis, ihme.
Lue kirjoitukseni Firenzestä Turkuun

torstai 10. maaliskuuta 2016

Lohikäärme lintujen muinaishistoriaa?

Ljublanan lohikäärmesillalla

Lohikäärme Ljubljanan lohikäärmesillalla
Lue tämän päivän Hesarista Seymor Young: Höyhenpeite siivitti dinosaurukset lentoon. Koko aukeaman kirjoitusta kuvittavat taiteilijoiden kuvitelmat 125-130 miljoonaa vuotta sitten eläneistä lentävistä hirviöistä Mitä sitten tapahtui?


dragons
ruipelolohikäärme pullistelee

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Kyynärän mittaisen tytön maailma 1: Turku ja Moskova


Kuva: Martti Puhakka
Siihen aikaan, kun aloin kirjoittaa ensimmäistä osaa Lucia Olavintytär -trilogiaan kävin usein lyhyillä matkoilla Turussa. Ehdin nähdä osan Turun linnan keskiaika -näyttelyä. Yllä on kuvassa keskiaikaisen Turun tori. Useat Kyynärän mittaisen tytön ja Lucia ja Luka -kirjan tapahtumista on sijoitettu tälle torille. [Kirjojeni kyynäränmittainen Lucia Olavintytär on täysin fiktiivien henkilö, mutta kirjani perustuvat tutkimuksiin 1500-luvun elämästä - ja mm. lyhytkasvuisuudesta.]


Aboa Vetus

Aboa Vetus teki myös Turkua tutuksi ja sieltä löytyi tämä keskiaikainen koti, pienoismalli, josta minulle oli hyötyä kirjoittaessani kirjaa Lucia ja Luka, jossa Lucian perhe muuttaa asumaan Turkuun äidin perintötaloon.


Kuva: Martti Puhakka Lucia joutuu yöpymään myös talonpojan tuvassa.
Martti Puhakan kuvat ovat Kaponieerin blogista Turun linnan vanhan perusnäyttelyn nostalgiaa (2)

Olen  suunnattoman kiitollinen kaikille niille, joilta sain apua. Näitä ovat varsinkin museot Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Niihin kuuluu myös Venäjä, sillä tsaari Iivana Julma oli taustavaikuttajana kirjoissa Pako Tallinnaan ja Lucia ja Luka. Olen viettänyt 2010-luvulla  (2012- 2015) yhteensä yli puolitoista kuukautta Pietarissa ja Moskovassa ja kiertänyt museoissa. Tämä on ollut mahdollista, kun lähisukulaiseni on ollut työssä Venäjällä. Keskiaikaisen Moskovan eli Kremlin [= 'linnoitus'] keskiaikaisetr kirkot ovat todellinen aikamatka keskiaikaan. Välillä tuntuu, että suorastaan katoaa seinä- ja kattomosaiikkeihin ja kirkkojen loukkoihin. Moskova on suuri elämys historian ystävälle, myös minun kaltaiselleni kielitaidottomalle henkilölle, jolle Venäjä on ollut uusi maailma, kun en käynyt koskaan edellisessä valtiossa.

Pajarien talo

Romanov-pajarien talo (katso kaikki kuvani) oli ainutlaatuinen kokemus.

Tietoa 1500-luvusta antoivat Helsingin yliopiston ja Helsingin seudun kansalais- ja työväenopisojen luentosarjat, joita kuuntelin runsaasti (esim Päivi Setälä, Anto Leikola, tuohikirjoitusseminaari slaavilaisella laitoksella) eurooppalaiset tutkijat ja kirjailijat. Kirjoissani on lopussa lyhyet luettelot tärkeimmistä lähteistä.

Keskiajan Turku löytyi tavallaan myös Tukholmasta, jossa vietin kokonaisen päivän Pohjoismaisessa museossa.  Tukholmassahan Lucian perhe asui ennen Lucian syntymää, ja isä vieraili siellä kerrran kirjassa Kyynärän mittainen tyttö. Katso kuvia.


Kustaa Vaasa

Pohjoismaisen museon aulaa hallitsee mahtava Kustaa Vaasan patsas. Lucia Olavintytär-kirjat kertovat Kustaan ja hänen poikiensa kuningas Eerikin ja toisen pojan Suomen herttua Juhanan ajasta, Vaasojen ajasta.

Tämä blogi on Blogit.fi luettelossa