Kustaa Vaasa Lucia Olavintytär -kirjoissa

Kuvasin Kustaa Vaasan selän takaa ylemmän kerroksen parvekkeelta Pohjoismaisessa museossa  (Nordiska Museet).

Lue myös Lucia Olavintytär -kirjat ja Euroopan survaltapolitiikka tästä blogista.

En pidä Kustaa Vaasasta, vaikka hän teki monia palveluksia maalleen ja meille suomalaisillekin perustamalla Helsingin. Minulle hänestä tuli erinomainen sivuhenkilö ensimmäisen Lucia-kirjaan Kyynärän mittainen tyttö.

Hän oli voimakasluontoinen ja häikäilemätön, mutta hemmotteli lapsiaan, hankki pojilleen parhaat mahdolliset opettajat ulkomailta. Juhanassa tämä tuli esille muun muassa siinä, kun Juhana perusti renessanssihovin Turkuun. Mutta veljekset Eerik ja Juhana eivät tulleet toimeen. He elivät uusperheessä, Eerikin äiti oli kuollut. Lisäksi Eerikillä oli mielenterveysongelmia. Tunsin Kanadassa naisen, joka oli Vaasojen sukua, ja hänessäkin näin suvun ominaisuudet valtavan lahjakkuuden ja voimakkaan tahdon.

Fiktiivisen päähenkilöni Lucia Olavintyttären isä oli Kustaa Vaasan vanha ystävä, ollut hänen sihteerinään, mutta muuttanut Hattulaan huonoon näköönsä vedoten. Ensimmäisen Lucia.kirjan alussa Kustaa on käymässä Turussa, ja hänen lääkärinsä tohtori Kopp tutkii Lucian, joka ei kasva. Kopp antaa Lucian äidille rauhoittavia yrttejä, joita äiti ei käytä, mutta yrttien avulla saa alkunsa onnettomuus: Lucian ryöstö.

Lucian isä Olavi-herra epäilee ensin kuningasta, joka oli pyytänyt Olavia lähettämään Lucian Tukholman hoviin kuningasperheen iloksi eli hovikääpiöksi. Kun Lucia sitten viedään Englantiin, on Kustaa Vaasan poika nuori Juhana-herttua hänen pelastajansa. Lucia ja hänen isänsä kohtaavat Juhanan ja hänen puolisonsa Katariinan myös kirjassa Pako Tallinnaan palatessaan Tallinnasta. Kolmannessa kirjassa Lucia ja Luka koko perhe onkin Turussa Juhanan ja Ktariinan suurten hääjuhlien vieraina joulunaikaan 1562-1563.

Larsson: Arvet efter Gustaf Wasa

Juhanan ja Eerikin valtataistelu johtaa Turun hävitykseen, ja Lucia ja hänen perheensä pakenevat Wittenbergiin, jossa Lucian veli Erasmus opiskelee, Isä ei halunnut, että hänen poikansa joutuu kuninkaanlinnan kirjuriksi. Kustaa Vaasa ajatteli ennen kaikkea taloutta, siksi suomalaiset pojatkin piti kouluttaa kuninkaan kirjureiksi.

Kustaa Vaasa keräsi omaisuutta itselleen. Hän suhtautuu valtioon kuin määräilevä isäntä taloonsa. Uskonpuhdistus oli hänelle kuten muillekin renessansin itsevaltiaille keino saada kirkon varat. Toinen 1500-luvun hallitsija sanoi, että hän ei voi kurkistaa alamaistensa sydämiin ja nähdä heidän uskonsa määrän. Samalla periaatteella on parasta olla antamatta tuomiota Kustaa Vaasalle hänen suhteestaan uskonpuhdistukseen.

Kyynärän mittainen tyttö (2004)  ja Pako Tallinnaan (2006) ovat lainattavissa kirjastoista. Kustansin itse kolmannen osan Lucia ja Luka (2013). Jospa voisin ottaa kahdesta ensimmäisestäkin uudet painokset.