Sivut
- Etusivu
- Firenzestä Turkuun
- Kyynärän mittainen tyttö. Kirja-arvosteluja
- Anna Amnellin Lucia Olavintytär -kirjat Celia-äänikirjoina
- Pako Tallinnaan. Kirja-arvosteluja
- Lucia ja Luka 2013. Esittely. Kirja-arvosteluja
- Kotisivublogini
- Anna Amnell's historical novels
- Lastenkulttuurisivuni
- Nuorisokirjailijat/Anna Amnell UUSI!
- Historiska äventyrsromaner
- Matti Amnell kuvittaja
- Lucia Olavintytär -kirjat. Kirja-arvostelut
- Haastattelut
- Tornitalo/My Gate House
- Photos
- Blogisisko-blogi
- Aurora-kirjat
- Aurora-blogi
- Aurora-kirjat
- Lucia-books (info)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste runous. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste runous. Näytä kaikki tekstit
lauantai 31. lokakuuta 2015
John Donne: Death be not proud
John Donne ((c. 1572–1631, biography) is often considered the greatest loved poet in the English language.
Runoilija ja St Paulin katedraalin tuomiorovasti
Rakastetuin Englannin suurista runoilijoista.
Donne: Death, be not proud-- (English & suomeksi)
www.luminarium.org/sevenlit/donne/sonnet10finnish.php
Kuolema, älä ylpeile, vaikka sinua nimitetään
Mahtavaksi ja pelottavaksi; niitä ole et,
Sillä he, jotka nujertavasi luulet,
Eivät kuole, Kuolema parka, enkä minäkään.
--
Unen lyhyen jälkeen, me heräämme ikuisuuden maailmaan,
Eikä Kuolemaa enää ole lainkaan; Kuolema, tulet itse kuolemaan.
John Donne: Pyhä sonetti 10. Suom: Anniina Jokinen
Tunnisteet:
1500-luku,
1600-luku,
John Donne,
kuolema,
poetry,
Pyhäinpäivä,
runous
sunnuntai 22. kesäkuuta 2014
sunnuntai 24. kesäkuuta 2012
Keskiajan runous
Fransiskus Assisilainen, Brno, Tsekin tasavalta. Kuva: Mimi Amnell
Fransiskus Assisilainen (1181-1226)
(Giovanni Francesco di Bernardone)
Kuuluisin Fransiskus Assisilaisen runoista on Aurinkolaulu, jossa hän nimittää aurinkoa, tuulta ja tulta veljikseen, kuuta ja maata sisarikseen:
Fransiskus Assisilainen (1181-1226)
(Giovanni Francesco di Bernardone)
Kuuluisin Fransiskus Assisilaisen runoista on Aurinkolaulu, jossa hän nimittää aurinkoa, tuulta ja tulta veljikseen, kuuta ja maata sisarikseen:
Ole ylistetty, Herrani,
kaikkien luotujesi kanssa,
varsinkin herramme veli auringon;
hän on päivä, jolla meidät valaiset.
Ja hän on kaunis ja säihkyvä suuressa loistossaan.
Sinun kuvaasi hän kantaa, oi Korkein.
Ylistäkööt Sinua, Herrani,
sisar kuu ja tähdet,
taivaalle luomasi kirkkaat
ja kalliit ja kauniit.
Ylistäkööt sinua, Herrani, veli tuuli
ja ilma ja pilvi ja sees ja säät kaikki,
joilla luotujasi pidät yllä.
Ylistäköön sinua, Herrani, veli tuli,
jolla yötä valaiset; hän on ihana ja iloinen
ja väkevä ja voimallinen.
Ylistäköön sinua, Herrani, sisar äitimme
maa, joka meitä ravitsee ja hallitsee
ja kantaa kaiket hedelmät
ja kirjavat kukat ja yrtit.
Tunnisteet:
Fransiskus Assisilainen,
keskiaika,
luonnonsuojelu,
runous,
uskonto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)