Kaikki pääsiäistavat tunnettiin keskiajalla

Tarkkaile pääsiäistä näillä 1400-luvun silmälaseilla!
Pääsiäisenviettto keskiajalla :

Värikkäiksi maalatut pääsiäismunat ja monet muut pääsiäistavat olivat käytössä  Euroopassa jo 1500-luvulla. Pääsiäisjänis esiintyy jo 1500-luvun saksalaisissa kirjoituksisssa, joissa sanottiin, että jos kiltit lapset laittavat pesän hatustaan tai myssystään, pääsiäisjänis tuo siihen värillisiä pääsiäismunia. Virpominen, pääsiäismunat ja muut pääsiäistavat olivat yleisiä kaikkialla Euroopassa 1500-luvulla. Kuninkaat saattoivat tilata suuria määriä värjättyjä pääsiäismunia jaettaviksi lahjoina.

Shakespearen Romeossa ja Juliassa puhutaan siitä, että pääsiäisenä täytyy olla uudet vaatteet, samoin sanotaan monissa muissakin sen ajan teksteissä. 1500-luvun Englannissa uskottiin, että jollei ollut uutta kotikutoista päällä pääsiäisenä, koit ja kotisirkat söisivät vanhat vaatteet ja tihutöitään tekevät naakat laittaisivat pesiään talon ympärille. Almanakkakin varoitti, että jos ei ole uutta päällä pääsiäisenä, ei ole hyvää onnea tulevana vuonna.
Keskiajalla saivat myös alkunsa pääsiäiskulkueet. Arvellaan, että pääsiäiskulkue ja hienot vaatteet vaatteet pääsiäisenä saivat alkunsa jo Roomassa keisari Konstantinus I:n aikana 300-luvulla jKr. Kulkueella juhlittiin Jeesuksen tuloa Jerusalemiin palmusunnuntaina.

Leonardo da Vincin pylvässänky

Viimeisinä elinvuosinaan Leonardo da Vinci asui Ranskassa.
 Leonardo da Vinci's bed
Clos Lucé, Leonardo's last home
Photo: Joonas Heiskanen

Leonardon kuuluisin maalaus "Viimeinen ehtollinen" 1495–1498

Hyvää pääsiäistä!


Tämä Leonardon maalaus vaikutti hyvin tärkeältä osalta siihen, että aloin lukea renessanssista ja kirjoitin lopulta kolme kirjaa 1500-luvun Euroopasta. Kuten Firenzen maalaus se oli täydellisen kaunis, ihme.
Lue kirjoitukseni Firenzestä Turkuun

Pääsiäishattu, pääsiäisparaatti, pääsiäismunat - kaikki jo keskiajalla

Jos tarkkailet pääsiäistä keskiajan silmälasien kautta, huomaat, että pääsiäisemme on keskiajalta ja jo sitä aikaisemmalta ajalta kuten pääsiäisparaati ja pääsiäisnäytelmä.

Ennen ajateltiin, että tulee huono sato ja muutenkin huono vuosi, jos on pääsiäisenä huonot vaatteet päällä. Pohjois-Amerikassa on edelleenkin tapana ostaa pääsiäiseksi uusi hattu tai ainakin jotain uutta. New Yorkin pääsiäispäivän paraatilla on myös vanha tausta.

Virpominen, pääsiäismunat, pääsiäisnäytelmä - kaikki jo 1500-luvulla.

Pääsiäisenvietto 1500-luvulla

Klikkaa hakusanoja 'pääsiäisparaati' ym.

Hot cross buns

Elisabet I:n aikana 1500-luvulla kiellettiin ristillä koristettujen pullien myynti toreilla muulloin kuin hautajaisten , pääsiäisen ja joulun aikaan. Mitä ovat hot cross buns?

On ikivanha perinne laittaa pullaan tai leipään risti. Elisabetin aikaan niitä leivottiin enimmäkseen kotona paitsi köyhissä perheissä, joiss aei ollut leivinuunia. Usein pulla halkaistiin kahtia ja syötiin ystävän kanssa. Sen uskottiin tuovan hyvää onnea laivamatkalla. Lapset lauloivat laulua Hot cross buns, ja sitä lauletaan edelleen. (laulu ja sanat)
Näitä pullia syödään nykyään englanninkielisissä maissa ja Quebecissä tyhkakeskiviikon ja pitkäperjantain aikaan. Kuvan otti quebeckiläinen Claudine Lamarre (FB)

Jo 1500-luvulla: pääsiäismunat, virpomista, näytelmiä

Keskiajalla esitettiin pääsiäisnäytelmiä. Eri ammattikunnat esittivät kukin jonkin kohtauksen pääsiäisen tapahtumista. Niissä oli vauhtia, jännitystä ja huumoria. Esityspaikkoja saattoi olla eri puolilla kaupunkia, ja kansa vaelsi paikasta toiseen. Mutta oli myös pyörillä varustettuja lavoja kuten tämä Chesterin mysteerinäytelmien esittämiseen käytetty lava.

Klikkaa hakusanaa 'pääsiäinen' ja lue lisää: pääsiäiskulkueet, uudet vaatteet jne

Maailman kuuluisin maalaus

Leonardo da Vincin Viimeinen ehtoollinen on ehdottomasti maailman kuuluisin maalaus. Sen tuntevat sellaisetkin ihmiset, jotka eivät ole kiinnostuneita yleensä taidehistoriasta. Tämän maalauksen historia on lisäksi kuin jännityskertomus. 

Leonardo maalasi Viimeisen ehtoollisen mesenaatilleen Ludovico Sforzalle. Siinä kuvataan jännittynyttä ja kiihkeää tunnelmaa, joka syntyi, kun Jeesus ilmoitti, että yksi opetuslapsista oli pettävä hänet. 

Maalaus on joutunut kokemaan sekä kovaa kohtelua että mainetta ja kunniaa. Viime aikoina se on ollut lähtökohtana menestysromaanille ja siitä tehdylle elokuvalle. Se on tullut entistä tunnetummaksi.

Länsimainen maalaustaide on ollut kahden vuosituhannen ajan lähinnä kristillistä uskonnollista taidetta. Sen huomaa, kun kulkee Euroopan suurissa taidemuseoissa. Viime marraskuussa vietin monta päivää Berliinin taidemuseoissa, joihin on kertynyt paljon maalaustaiteen huippunimien töitä.  Lähtökohtana renessanssiharrastukseeni oli kuitenkin kaksikymmentä vuotta sitten tekemäni kahden viikon matka Italiaan, jossa kiersin  taidemuseoita useissa kaupungeissa.  

Millaisia olivat ihmiset, jotka loivat näin loistavan taiteen ja kulttuurin, renessanssin ihmiset? Heistä ehkäpä kaikkein suurin lahjakkuus oli nimenomaan Leonardo da Vinci. Renessanssin suuret taiteilijat kuten Leonardo ja Michelangelo olivat syvästi uskonnollisia ihmisiä. Heidän taiteensa voi raottaa meille ovea maailmaan, joka liian usein torjutaan meidän aikanamme.

Hyvää pääsiäistä!

Tämä maalaus sijaitsee Santa Maria delle Grazien kirkon ruokasalissa Milanossa.
Klikkaa hakusanaa 'pääsiäinen' ja lue pääsiäidsenvietosta 1500-luvulla: näytelmät katujen varsilla,



Tämäkin on Leonardon maalaus. Otin valokuvan Italian matkalla 1991 Uffizin taidegalleriassa Firenzessä. Sieltä alkoi kiinnostukseni renessanssiin. Sen seurausta ovat myös kirjani Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006) ja Lucia ja Luka (2013).
Lue kirjoitukseni:  Firenzestä Turkuun

Pääsiäisenvietto 1500-luvulla

1500-luvun helsinkiläisiä kirjastani Pako Tallinnaan. Kuva: Matti Amnell

Värikkäiksi maalatut pääsiäismunat ja monet muut pääsiäistavat olivat käytössä jo 1500-luvulla. Pääsiäisjänis esiintyy jo 1500-luvun saksalaisissa kirjoituksisssa, joissa sanottiin, että jos kiltit lapset laittavat pesän hatustaan tai myssystään, pääsiäisjänis tuo siihen värillisiä pääsiäismunia. Virpominen, pääsiäismunat ja muut pääsiäistavat olivat yleisiä kaikkialla Euroopassa 1500-luvulla. Kuninkaat saattoivat tilata suuria määriä värjättyjä pääsiäismunia jaettaviksi lahjoina.

Shakespearen Romeossa ja Juliassa puhutaan siitä, että pääsiäisenä täytyy olla uudet vaatteet, samoin sanotaan monissa muissakin sen ajan teksteissä. 1500-luvun Englannissa uskottiin, että jollei ollut uutta kotikutoista päällä pääsiäisenä, koit ja kotisirkat söisivät vanhat vaatteet ja tihutöitään tekevät naakat laittaisivat pesiään talon ympärille. Almanakkakin varoitti, että jos ei ole uutta päällä pääsiäisenä, ei ole hyvää onnea tulevana vuonna.

Keskiajalla saivat myös alkunsa pääsiäiskulkueet. Arvellaan, että pääsiäiskulkue ja hienot vaatteet vaatteet pääsiäisenä saivat alkunsa jo Roomassa keisari Konstantinus I:n aikana 300-luvulla jKr. Kulkueella juhlittiin Jeesuksen tuloa Jerusalemiin palmusunnuntaina.

Lue tästä blogista myös pääsiäisnäytelmistä, joita esitettiin katujen varsilla keskiajalla.

(Kirjoitan samasta aiheesta Aurora-blogiin 1800-luvun ja 1900-luvun alun näkökulmasta ja Blogisisko-blogiin nykyajasta, esim New Yorkin Easter Parade-tapahtumasta.)

Mysteerinäytelmät elvytettiin

Pääsiäisnäytelmiä esitettiin katujen varsilla keskiajalla

Harvinaisen hieno pyörien päällä oleva esiintymislava mysteerinäytelmälle.
Chester MysteryPlays
Keskiajalla kirkoissa käytettiin latinaa. Kansa ei ymmärtänyt sitä, ja siksi oli kirkkojen seinille tehty maalauksia, joista voi lukea kuvien avulla tärkeimmistä kristinuskon tapahtumista. Jo varhain alettiin esittää kirkoissa ja kaduilla näytelmiä varsinkin joulun ja pääsiäisen aikaan.

Alussa näytelmät tapahtuivat kirkossa ja esittäjinä olivat papit. Esitys tapahtui latinaksi. Sitten näytelmä siirtyi kirkonmäelle ja kaduille, tapahtui kansankielellä ja muuttui hyvin eloisaksi.
Näitä ns. mysteerinäytelmiä esittivät porvareiden killat. Räätäleilla oli esitettävänään jokin kohtaus, suutareïlla toinen.

Englannissa saivat vain miehet esiintyä, mutta Saksassa esiintyivät naisetkin. Näytelmä esitettiin niin, että katsojat siirtyivät paikasta toiseen. Kussakin paikassa oli jonkinlaiset lavasteet, ja siellä esitettiin jokin tärkeä kohtaus. Näyttämönä saattoivat olla myös vankkurit. Nämä mysteerinäytelmät olivat hyvin jännittäviä ja tunteisiin vetoavia, pyrittiin saamaan katsojat sekä nauramaan että pelkäämään. Ne muodostivat myös tapahtumasarjana syklin, jossa kuvattiin jokin tapahtuma alusta loppuun, lankeemuksesta tuomioon.

Mysteerinäytelmät olivat niin suosittuja, että niitä esitettiin vielä uskonpuhdistuksen jälkeenkin, vaikka kirkoissa oli alettu käyttää kansankieltä. Ne olivat yksinkertaisesti niin hauskoja, että niistä ei haluttu luopua. Koulupojat saivat myös esittää näytelmiä. Ehkäpä he saivat lahjaksi värikkääksi maalattuja kananmunia, joita sai paaston jälkeen jälleen syödä. Pääsiäismunien värjääminen oli yleistä Euroopassa vielä 1500-luvulla.

Helsingissä esitetään pääsiäislauantaina passiodraama keskiajan mysteerinäytelmien tyyliin, niin että katsojat siirtyvät paikkoihin, joissa kohtaukset esitetään.