Makro 129: 'haarukka'

medieval fork, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Olen ostanut tämän haarukan Turun linnan museokaupasta. Taustalla Elisabet I, joka oli Juhanalle tuttu, sillä Juhana oli nuoren Elisabet-kuningattaren hovissa monta kuukautta. Hänet oli lähetetty kosimaan Elisabetia Eerik-veljelle vaimoksi. Ei onnistunut, ja siinä oli yksi syy lisää veljesten huonoihin väleihin.

Kun Juhana sai oikean prinsessan Katariina Jagellonican vaimokseen, tämä toi haarukat Turun linnaan:

"Kummastusta herättivät kuitenkin eniten uudet ruokailuvälineet, pelottavan näköiset kaksipiikkiset haarukat, joita piti käyttää aterioidessa. Muuan kömpelö porvarisrouva oli jo pistänyt haarukalla reiän kitalakeensa ja vuoti verta. Oli viisaampaa syödä sormin.

--

– Linnassa syödään kultalusikoilla, kertoi Vehnäpää kuulleensa.

– Vain herttuatar, väitti Valpuri.

– No, ainakin hopeisilla talikoilla, jatkoi Vehnäpää.

Hannu alkoi tirskua. – Ai, muka sellaisilla talikoilla, joilla nostellaan lehmien lantaa?

– Oletkos hiljaa, poika, Valpuri moitti. – Minä kuulin torilla, että ne kaksipiikkiset haarukat ovat samannäköisiä kuin paholaisen hiilihanko Hattulan kirkon seinällä. Mihinkä on maailma menossa? Ei semmoisia kapistuksia ollut ennen edes kuninkaan pöydässä, sanoi Valpuri päätään pudistaen. – Se oli tietenkin ennen vanhaan, kun olin keittiöpiikana Tukholman kuninkaanlinnassa."

Anna Amnell: Lucia ja Luka, 2013.

Kurkista kirjan sisälle 

Makro 129: 'haarukka'

1500-luvun juhla-ateria

1500-lukua, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Vaikka juhlapöytä näyttää museossa karulta, linnoissa ja kartanoissa pöydälle levitettiin päällekkäin monta pitkää liinaa ja vasta niiden päälle astiat. Ruokaa oli runsaasti. Siitä maisteltiin pikkuisen kutakin lajia vuorollaan. Kädet pestiin ennen ateriaa, ja syötiin enimmäkseen käsin tai lusikoilla. Vieraat saattoivat tuoda mukanaan lusikan ja veitsen. Haarukat tulivat käyttöön vasta Juhana-herttuan ja Katariina Jagellonican hovissa.

Tarjolla oli lihaa ja kalaa, riistaa, keittoja, vihanneksia muhennoksina, makkaroita, juustoja, hedelmiä ja makeisia. Juomana oli simaa, olutta ja viiniä, jota nautittiin usein lusikalla. (Nordiska Museet)

Juhlapöytä Turun linnassa. Kuva: Anna Amnell
Tällainen saattoi olla joulu-ateriakin Turun linnassakin.

Elisabet I vieraana

Mae kertoo blogissaan ruokailusta Elisabet I:n aikana. Elisabetilla oli tapana kiertää almaistensa kodeissa vieraana hovinsa kanssa. Siinä saattoi mennä isäntäväki konkurssiin.
Elisabetin ajan ruokaa myös täällä.

Römerlasi

Kaksi Olde Hansasta  Tallinnasta ostettua römerlasia. Taustalla on Splitistä, Kroatiasta ostettu arkki, jossa on 1500-luvun miestenasuja. Arkki on tehty muistuttamaan pergamenttia.  Römerlaseja käytettiin Suomessakin viinilaseina mm Turun ja Hämeen linnoissa. Keskiaikatuotteita myyvät Suomessa museokaupat Turussa ja Hämeenlinnassa sekä nettikauppa Avalonin aarteet. Myymälä Lahdessa.
Huom. Suomessa keskiajan katsotaan päättyneen vasta vuonna 1570, vaikka Turun linnassa olikin lyhyt renessanssiaika Juhana-herttuan pitäessä siellä hoviaan 1500-luvun puolivälissä.

Keittiössä

DSC06422, originally uploaded by amnellanna.

1500-luvun keittiöt olivat linnoissa korkeita salimaisia rakennuksia. Siellä oli valtava avotakka, kookkaita patoja, tynnyreitä, lautashyllyjä, tukevia pöytiä. Kokin työ oli raskasta. Piti nostella ja kantaa. Kokit olivatkin yleensä miehiä, ja heillä oli paljon apulaisia keittiössä tekemässä monenlaisia töitä. Kartanoiden ja porvaristalojen keittiöissä häärivät naiset. Vanhoissa maalauksissa voi nähdä kodikkaita avotakkoja, joissa kypsennetään ruokaa ja pöytiä jotka notkuvat ruokia. Tavallinen arkiruoka oli kuitenkin hyvin vaatimatonta.

Mitä Lucia ja Margareta söivät Tallinnassa?

"Mahtikauppamies von Hueckin pehmeänmakuinen riistakäristys"
Roasted game for mighty merchant von Hueck

Palvelustyttö toi heille syötäväksi papunyyttejä, inkiväärilanttua, pikkelssiä, suolakurkkua, kaalia, villisikaa, hirveä ja marjasurvosta sekä juotavaksi höyryävän kuumaa mehua, joka kirvelsi kurkkua. Margaretalle hän toi ruokaa isolla lautasella ja savimukilla, Lucialle pienellä lastenlautasella.
Anna Amnell: Pako Tallinnaan. 2006. Lasten Keskus. Sivulla 95. (Kysy kirjastoista)

"The maid brought to them bean dumplings, rutabaga spiced with ginger, pickles, gherkins, cabbage, roasted wild boar and moose, crushed berries and pungent hot juice of mixed berries. To Margareta she gave a large plate full of food and to Lucia a small children's plate."
Anna Amnell: Escape to Tallinn [Pako Tallinnaan] 2006 Lasten Keskus

Kuvasin ja söin tämän erittäin maukkaan keskiaikaisella reseptillä valmistetun aterian Olde Hansassa Tallinnan historiallisessa keskustassa.


I had this excellent meal at the restaurant Olde Hansa in the historical, medieval centre of Tallinn. This is a genuine medieval recipe. I used it in my book "An Ell-sized Girl". Lucia and her friend Margareta are served this meal after they have escaped from Helsinki to Tallinn across the frozen sea. 13-year old Margareta doesn't want to become an old merchant's wife.

Keskiajan ruoasta löydät paljon tietoa netistä, esimerkiksi Medieval Cookery-sivuilta tai seuraavilla hakusanoilla netistä: keskiajan ruoka, keskiaikainen ruoka, medieval cookery, 16th century food, Renaissance food

Lucian maailma

Suomalaisia 1500-luvulla. Espoon 1500-luku -näyttelystä.

Keksittyjä ja todellisia nimiä 1500-luvulla


Lucia-kirjoista: Lucia Olavintytär, Olavi-herra = Olavi , Valpuri-imettäjä, Vehnäpää, Erasmus Helsinkiläinen, Ebba-rouva, Margareta Martintytär, Helka-rouva = Helka Knutintytär, Vilppu Talvi = Filippus Winter, Martti Lyypekkiläinen = Martti-kauppias, Hebla Heikintytär, Hans van Sanden [Suola Santtu on Lucia-kirjoihin keksitty nimi], Mikki Monineuvoinen, Metsä-Mari, Lieto, Läpsä, Juhana-herttua, Katarina Jagellonica, kauppias Humbertus, Wilhelm Lyypekkiläinen ja hänen vaimonsa Ursula, Erik-kuningas, Pietu-renki, kirkkoherra Henrikki Tuomaanpoika,

Muita

Naisten etunimiä mm:

Anna, Katariina, Birgitta, Pirkko, Elsa, Johanna,Maisa, Metta, Marietta, Saara, Cecilia, Sisilia, Ursa, Agata. Nimet Anna, Katariina ja Birgitta olivat suosituimmat.

Oli paljon kaimoja.

Miesten etunimiä m:

Pekka, Mikko, Matti, Mikael, Antti, Remi, Nikolaus, Nikki, Vilppu, Kristoffer, Ahti, Vitikka, Heikka, Pelle, Kyösti, Tenttu, Lasse, Mikki, Kolkka, Kaspar, Jaakko, Kauppi, Hakuli, Hartikka, Lieto, Janus, Dionysius, Nisius, Ilari, Toikka, Vilkki, Jeppe, Pelle, Aslak

etunimi + isännimi = Lucia Olavintytär
etunimi + äidinimi = Mikko Cecilianpoika
mistä kotoisin = Erasmus Rotterdamilainen
Henrik Karjalainen tms
vain yksi nimi= Vehnäpää
jokin ominaisuus= Donatius Viisas, Mikki Hyväneuvoinen, Pietari Paksujalka, Matti Karvalakki,
Mikael Agricola (=talonpoika) 1560-luvulla Suomessa oli kahdeksan kaupunkia:Keskiajalla perustetut Turku, Viipuri, Porvoo, Naantali, Rauma sekä 1500-luvulla perustetut Tammisaari (1546), Helsinki (1550) ja Pori (1558). Porin perustamisen yhteydessä keskiaikainen Ulvila menetti kaupunkioikeutensa.

Anna-Maria Vilkuna: Kruunun taloudenpito Hämeen linnassa 1500-luvun puolivälissä
.