Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär ja hänen 13-vuotias veljensä Hannu muuttavat Turkuun. Heidän isänsä haluaa, että Lucia pääsee Juhana-herttuan ja Katariina Jagellonican hoviin luutunsoittajaksi ja Hannu hovipojaksi. Turkuun saapuu ulkomaalaisten musikanttien seurueessa myös Luka Dalmatialainen,
venetsialaisen kauppiaan lyhytkasvuinen poika, opiskelija ja muusikko.
Lucia oli haaveillut pääsevänsä heti soittamaan Juhanan ja Katariinan hovissa. Mutta toisin käy.
Otteita uusimmasta kirjastani, joka ilmestyy myöhemmin ilmoitettuna aikana:
"Lucia istui rouvainhuoneen ikkunasyvennyksessä paksulla tyynyllä, joka peitti kivipenkin. Hän
naposteli manteleita ja rusinoita ja joi kanelille ja inkiväärille tuoksuvaa
makeaa juomaa. Muki lämmitti käsiä.
Ulkona oli kova pakkanen. Seinillä ja katoissa olevat lautapaneelit ja villalangasta kudotut seinävaatteet eivät pystyneet estämään vetoa ja kiviseinistä uhoavaa kylmyyttä. Avotakassa poltettiin päiväkaudet paksuja koivuhalkoja ja takasta siirrettiin hehkuvia hiiliä umpinaiseen kaakeliuuniin. Huoneeseen oli kannettu lisäksi hiilipannu tuomaan lisälämpöä.
Piti varoa hovimekkoa. Siihen kuului leveä hame paksua kukikasta samettia, topatut irtohihat ja
silkkinen esiliina, pitkä ja kapea kangassuikale niin kuin käsipyyhe Turun
kodissa.
Kukkasin kirjaillut samettitossut ja jäniksennahalla vuorattu mekkokaan eivät riittäneet
pitämään Luciaa lämpimänä. Hän hytisi kylmästä ja käpertyi vanhan viittansa sisälle.
Yöksi saattoi onneksi laittaa kankaaseen käärittyjä kuumia tiiliskiviä tuomaan
lämpöä vuoteeseen.
Herttuattaren kotiintulojuhlat jatkuivat, ja yhä uusia rekiä ajoi linnanpihaan. Linna oli täynnä musiikkia, tanssia ja naurua, mutta Lucia ei päässyt mukaan, ei
soittamaan eikä edes aterialle muiden kanssa.
Vehnäpää haki ruuan alakerrasta
linnan keittiöstä, ja se ehti yleensä jäähtyä, vaikka Vehnäpää toi sen juosten rouvainhuoneeseen. Ruoka lämpeni uudestaan vasta sitten, kun Vehnäpää laittoi
saviastiat takan reunustalle lämpenemään.
---
Miksi häntä ei kutsuttu juhliin? Olivatko Katariinan pienet hovinaiset
tulleet kateellisiksi ja pyytäneet, että Katariina ei ota Luciaa hoviin heidän
kilpailijakseen? Ja kauhein mahdollisuus: Entä jos äiti ja isä häpesivät kyynärän
mittaista tytärtään? Lucia kääntyi seinää vasten ja itki.
Vanhan ajan viisaat sanoivat, että ihminen oli ollut alkujaan pallonmuotoinen. Hänet
oli halkaistu, sillä jumalat olivat tulleet kateellisiksi ihmisen viisaudesta. Ehkäpä
jossakin on joku, jonka kanssa kuulun yhteen. En kuulu tänne, vaan jonnekin
muualle, missä minun kaltaisiani ihmisiä ei kummastella.
Lucia pyyhki kyyneleensä ja päätti, että kun tulee vähän lämpimämpää, hän karkaa,
lähtee tutkimaan linnaa ja sen ympäristöä. Ehkä kaupunkiakin, jos saa kyydin
sinne. Hän ei halua olla niin kuin vanha rukkanen, joka on heitetty nurkkaan.
Kun portaikon ikkunalaudalla alkoi olla liian kylmää, Lucia palasi
rouvainhuoneeseen. Hän hieroi käsiään yhteen, jotta ne tulivat lämpimiksi, otti
esiin luuttunsa, viritti sen huolellisesti ja alkoi soittaa ja laulaa.
Hän oli nähnyt jo kahtena yönä unta pojasta, joka oli ohittanut hänet reessä uuden
majatalon lähellä."
Lucia on tavannut Juhanan jo ensimmäisessä kirjassa Englannissa ja toisessa kirjassa Katariinankin. Lucia oli haaveillut pääsevänsä heti soittamaan Juhanan ja Katariinan hovissa. Mutta Lucia, Luka ja Hannu olivat joutuneet mukaan aikuisten valtataisteluun ja juonitteluun. Taustalla ovat Juhanan vihamiehet eli veli Eerik XIV ja Venäjän mahtava tsaari Iivana Julma.
Renessanssihuone (Eerikin)
Keskiaikainen juhla-ateria
Valokuvat: Anna Amnell. Ylin valokuva on
nukketalosta, joka liittyy kirjaan Kyynärän mittainen tyttö (2004, Lasten Keskus)
