Keskiaikaa Hamsterin korttelissa Aleksilla

Katse ylös. Keskiaikaistyylistä koristelua Hamsterin korttelissa Aleksilla. Kuva ottaja ja omistaja Anna Amnell. 14/3.2009.

Keskiaika kaupungilla

Keskiaikaistyylistä koristelua helsinkiläisessä talossa hamsterin korttelissa. (Selim A. Lindqvist, 1898) 
www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/46_3.html  (sivun alaosassa)

Keskiajan kaupungeissa oli usein mukulakivikadut, ja se oli suutarien mieliin. Kengät kuluivat, suutareilla oli töitä. Kun esimerkiksi Helsinkiin haluttiin laittaa myöhemmin sileät rääveliläiset laatat katuihin, suutarit vastustiivat: kukaan ei toisi enää kenkiään suutariin.
Lue keskiajan kengistä
http://www.medievalists.net/2013/10/16/medieval-shoes/

Jaana Mellanen: Helsinki ennen Helsinkiä

Jaana Mellanen on herättänyt eloon vanhan Helsingin, kaupungin jossa Lucia Olavintytärkin on seikkaillut. Jaana Mellanen on sarjakuva-arkeologi, kuten Helsingin  Sanomat kirjoittaa. Lue lisää sarjakuvakirjasta Jaana Mellanen:" Helsinki ennen Helsinkiä.   Vanhan kaupungin arkeologiaa sarjakuvina. "

Olisipa minulla ollut tämä kirja, kun kirjoitin Lucia Olavintytär-kirjoja. Arkeologisista tutkimuksesta oli kirjoja, ja kävin katsomassa myös näyttelyä, jossa esiteltiin Vanhassa kaupungissa tehtyjä kaivauksia. Olen kirjoittanut vain vuosista 1559-1562, mutta Jaana jatkaa 1600-luvun puolelle. Kirjoitan lisää, kun olen lukenut tämän kirjan.

Värikollaasit 222: 'Raikas'

Vesi on elämälle välttämätöntä. Tämä kaivo on vuodelta 1556, ja sen vesi on edelleen raikasta. Sen täytyy tulla syvästä lähteestä. Kaivo on Wittenbergissä taiteilija Lucas Cranachin ateljeetalon pihalla. Olin marraskuussa 2010 kolme päivää Berliinin lähellä sijaitsevassa Wittenbergissä, ja hotellimme oli Cranachin talon naapurina - seinät vastakkain. Muita kuvia keskiaikaisista kaivoista tässä blogissa, klikkaa hakusanaa 'kaivo'.
  Wittenberg-kansioni




Vanhoina aikoina järvet ja joet olivat yleensä niin puhtaita, että niistä saattoi juoda:

Värittäessään Lucia eli maailmassa, josta oli kuullut ja lukenut tarinoita. Kuvien ja laulujen maailmassa kukkien värit hehkuivat, suihkulähteet solisivat, valkotorniset linnat kohosivat vuorilla, peurat kumartuivat juomaan purosta raikasta vettä ja laivojen purjeet pullistuivat merituulessa.  (Anna Amnell: Lucia ja Luka, 2013) 
Kuvassa peuranvasa Helsingin Eirassa Laivurinkadun varrella"Bambi-puistossa", jonka vieressä oli lasteni koulu.

Suomalainen puro Helsingin lähellä vuonna 2012

Luka kertoo pippurinkokoisista ihmisistä: He juovat raikasta vettä puroista 

niin kuin suomalaiset ja osaavat sytyttää tulen kahdella kivellä. (Lucia ja Luka) 

  

Raikas ja kirpeä talvipäivä  Helsingissä Töölönlahdella, jonka paikalla oli keskiajalla kylä. Sen kylän, ensimmäisen "Helsingin", paikalla asun minäkin nykyään.

 Vielä edellisenä talvena Lucia oli ratsastanut Kuismalla aamuisin niittyjen poikki, metsän ja suon ohi, jäätyneen lammen ympäri. Puut olivat huurteessa, ilma raikas ja kirpeä. (Lucia ja Luka) 

Värikollaasit 222: 'raikas' (lisää kuvia aiheesta 'raikas')

Helsingistä kasvoi suuri

Eivät arvanneet Helsingin perustajat 1500-luvulla, että kaupungista kasvaisi suuri. Ehkä he haaveilivat siitä. (Kuvan on kylläkin tarkoitus  esittää Gutenbergia, kirjapainon keksijää, mutta hän eli 1400-luvulla jolloin aikuisilla  herroilla oli yleensä pitkä kaapu)
Keskustakirjastoa suunnitellaan-kuvia. Uuteen keskustakirjastoon pääsee Lucia Olavintytärkin.

1500-luvun Helsinki kirjoissani Kyynärän mittainen tyttö ja Pako Tallinnaan

17-vuotias Lucia Olavintytär on kutsuttu helsinkiläisen kauppiaan tyttären Margareta Martintyttären luo vieraaksi opettamaan Margaretalle luutunsoittoa. Kuvitus: Matti Amnell (Jr) Vasemmalla lyhytkasvuinen Lucia, oikella rohkeakasvuinen "liian kaunis" Margareta.

Kirjani Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006) liikkuvat Kustaa Vaasan perustamassa nuoressa Helsingissä, joka oli vielä pieni kyläpahanen.

Kirjassa Pako Tallinnaan Helsinkiiin tulee kulkutauti, ja monet ihmiset kuolevat, muiden muassa Margaretan isä, ja tytöt pakenevat Tallinnaan Margaretan sukulaisten luo.

Kirjat julkaisi Lasten Keskus. Ehkä painatan joskus yhteispainoksen Lucia Olavintytär -kirjoistani.
Tarinoiden Helsinki -sivuilla mainitaan sekä Lucia Olavintytär että Aurora-kirjani.

Huom! Kirjoja on vielä saatavissa ks esim Aili Nupposen kirja-arvostelu kirjasta Pako Tallinnaan.

Pakomatka on alkanut. Taustalla Helsinki Kuvitus Matti Amnell (Jr)

Gargoyle

Gargoyle, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Gargoili Meilahden huvilan puistossa. Kuva: Anna Amnell

Renessanssiasuja

Renessanssiasuja, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Stockmannilla. 2008. (Italian viikko?)

Vanhakaupunki

Vanhin Helsinki, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Helsingin Vanhakaupunki sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Helsingin keskustasta Vantaanjoen suulla Vantaankosken äärellä.

Kuvassa on Lucia Olavintytär -kirjojeni kuvittajan Matti Amnellin näkemys siitä, millainen Helsinki saattoi olla pian perustamisen jälkeen 1500-luvun puolivälissä.
Ks Tarinoiden Helsinki/Kyyynärän mittainen tyttö (kirjaston sivut, lyhyt kuvaus kaupungista ja merinnät kartalla tapahtumapaikoista)
ja
Vanhakaupunki Helsingin kehto on uusi hieno sivusto, jossa on yleistietoa,
http://arabianranta.fi/vanhakaupunki/index.php
lue varsinkin tämä:

Varallisuuttakin oli jo 1500-luvun lopussa (mm luettelo siitä mitä oli ostettu ulkomailta)

Paanukatto

Kuin näkymä menneeltä ajalta.

Huomaan muuttaneeni keskiaikaiseen kylään

Ruotsalaiset uudisasukkaat perustivat 1200-1300 -luvulla kylän, joka sai nimensä suon läpi virtaavasta joesta. (Tölå =suojoki) Tämä Helsingin seudun vanhin asutus, Töölön kylä, sijaitsi nykyisen Oopperatalon tienoilla. "Töölön kylä mainitaan ensimmäisen kerran v. 1476, siis jo ennen Helsingin kaupungin perustamista. Töölön kylän alue käsitti koko Helsingin niemen ja laajan vesialueen saarineen."--"Töölön kylän on arveltu saaneen nimensä Töölöjoesta (Suojoki), joka virtasi Töölönlahden pohjoispohjukkaan." (kaupunginosat.net)

Olen muuttanut asumaan vastapäiseen suureen kortteliin, sen toiselle puolelle. Jos täällä tehtäisiin kaivauksia, saatettaisiin ehkä löytää jälkiä keskiaikaisesta kylästä. Nimi Tölö vaikuttaa kömpelön keskiaikaiselta. Meidän alapuolellamme on saattanut olla soisen kylän hautausmaa.

Kuva: Anna Amnell. Asut kuvattu Espoo 1500-luvulla näyttelyssä. Asut vaikuttavat kovin keskiaikaisilta, joten Töölön kylän asukkailla on saattanut olla 1400-luvulla samanlaisia kasviväreillä värjätyistä kotikutoisista kankaista tehtyjä vaatteita.

Vanhankaupunginlahden Helsinki Helsinki Lucia Olavintytär -kirjoissani.

Kulkutauti Helsingissä 1500-luvulla

Helsingissä oli 1500-luvun puolivälissä tiettävästi vain olkikattoisia puutaloja, joissa oli enimmäkseen jo savupiiput. Savutorppiakin oli kaupungin laidoilla. Pihapiirin ympäröi aita, ja taloissa oli navetat, saunat ja sikolätit. Monesti siat kuljeksivat kaduilla, joilla oli ehkä nimi Rantatie, Kirkkotie, Koulutie.. Kuva: Matti Amnell

Tekstinäyte:

Outo kulkutauti oli tullut äkkiä Helsinkiin. Toiset sanoivat, että se oli tullut kerjuulla kiertelevien teinien mukana. Toiset olivat varmoja, että ulkomaalaiset palkkasotilaat olivat tuoneet sen mukanaan. Heitähän kulki koko ajan Helsingin kautta. Toiset taas sanoivat, että se oli Englannin kuumetautia ja tullut uusien asukkaiden mukana ulkomailta.

Sairastuneet vapisivat alussa kuin horkassa, vaikka heillä oli monta vällyä peitteenä. Sitten he alkoivat yskiä terävästi. Heidän täytyi nukkua istuallaan, sillä jos he laskeutuivat lepäämään vuoteelleen, heidän hengityksensä vinkui kuin variksen raakkuminen. Heidän ihonsa ja hengityksensä tuli polttavan kuumaksi. Joka talossa oli joku sairaana. Kauppias Martti Lyypekkiläisen talossa sairastui ensimmäisenä yksi palvelustytöistä, suutarintyttö Kerttu.

Metsä-Mari, värjäri ja yrttien kerääjä, tuli tuomaan rohtoja. Lucia oli nähnyt hänet viimeksi silloin, kun oli mennyt äitinsä ja isänsä kanssa värjäyttämään lankoja ratsastusvaatteita varten. Mari käski kaikkien sairaiden juoda kiehuvan kuumaksi keitettyä yrttijuomaa ja syödä Lucian tuomia karpaloita. Hän antoi yrttejä, joita hän oli kerännyt kesällä ja kuivannut majassaan. Ne piti laittaa kiehuvaan veteen hautumaan. Kertulle piti juottaa yrttijuomaa niin paljon kuin hän jaksaisi juoda. Jos joku muukin sairastuisi, jonkun palvelustytöistä täytyisi tulla hakemaan lisää yrttejä.

Kauppiaan vaimo lupasi tehdä niin kuin Mari käski, sillä Marilla oli parantamisen lahjat. Martti-kauppias määräsi, että Margareta ja Lucia eivät saaneet mennä kaupungille. Ei ollut aikaa viedä Luciaa kotiinsa, mutta häntä yritettiin suojella kaikin tavoin. Tyttöjen piti asua erillään muista juhlatuvassa. Lucia oli huolissaan kotiväkensä puolesta, vaikka sanottiin, että tautia oli vain Helsingissä.

Kuolinkellot soivat päiväkaudet. Margaretalle ja Lucialle kerrottiin, että oli kuollut vain muutama vanhus ja pikkulapsi, mutta kellojen soitosta he laskivat, että aikuisiakin oli kuollut. Onneksi Kerttu parani.

Yrtitkään eivät auttaneet, kun Martti-kauppias sairastui. Ulkomailta tullut hollantilainen perhekin oli sairastunut. He eivät antaneet Metsä-Marin hoitaa itseään. He luulivat Maria noidaksi, koska hän asui mäen rinteeseen kaivetussa majassa ja hänellä oli oudon värisiksi värjätyt vaatteet ja harvinaisen paksu harmaa tukka.

Kuuselan Olavi-herra tuli hakemaan tytärtään turvaan heti kun kuuli taudista. Silloin tauti oli kuitenkin jo kadonnut kaupungista. Se oli hävinnyt yhtä nopeasti kuin oli tullutkin.

Ote kirjastani "Pako Tallinnaan" 2006 Lasten Keskus. Martti Lyypekkiläisen kuolema muuttaa hänen 13-vuotiaan tyttärensä Margaretan elämän. Äitipuoli haluaa naittaa Margaretan leskeksi jääneelle rikkaaksi jäänelle hollantilaiselle kauppiaalle. Tytöt lähtevät pakoon Tallinnaan Margaretan isän sukulaisten luo..

Turvekattoinen rakennus

Kuvia Multialta -blogissa on useita kuvia turvekattoisesta saunasta. Tuo saunarakennus on muuten moderni, siinä on kuisti ja lasi-ikkuna, mutta katto on samanlainen, kuin se olisi voinut olla 1500-luvulla vaikkapa Vantaankosken lähellä sijainneen Helsingin taloissa. Helsingin katoilla söivät vuohet kesäisin ruohoa. Kattoihin oli voitu käyttää muitakin materiaaleja.

Multian saunassa on myös savupiippu, joten se ei ole savusauna. Suurin osa 1500-luvun Helsingin taloistakin oli jo varustettu savupiipuilla, mutta sisäänlämpiäviä talojakin oli laitakaupungilla. Niitähän oli Suomessa vielä 1900-luvullakin. Isovanhemmillanikin oli talo, joka oli rakennettu sisäänlämpiävän talon hirsistä. Huoneet olivat hyvin korkeita ja komeita tummine hirsineen, kertoi nuorin tätini. Troels-Lund kirjoittaa historiasarjansa eräässä osassa, että sisäänlämpiävässä talossa oli varmaankin hyvin tunnelmallista illalla, kun tähdet näkyivät avoimesta kattoaukosta.

Minulla ei ole mitään muistikuvaa siitä isovanhempieni talosta, vaikka olen ollut siinä pienenä lapsena. Sama tätini on kertonut käyneensä lapsena, siis joskus 1930-luvulla, sisäänlämpiävässä talossa, jossa oli lisäksi maalattia. Sileäksi poljettu lattia tuntui hänen kertomansa mukaan silkkimäisen pehmeältä lapsen paljaiden jalkojen alla.

Näin ensi kerran turvekattoisen talon Alastarolla, Lounais-Suomessa. Talo oli tekstiilitaiteilijan työhuone, hyvin kaunis kuten on tuo turvekattoinen saunakin.

Helsinki on ollut aina kansainvälinen kaupunki - 1500-luku

Monet löysivät vanhasta Helsingistäkin onnea tuottavan apilanlehden. Suurin osa väestöstä oli köyhää. Mutta eihän onnea tuota vain omaisuus.
Kustaa Vaasa perusti Helsingin 1500-luvulla kilpailijaksi Tallinnalle. Hän halusi, että siitä tulisi nopeasti kansainvälinen kaupunki, johon muuttaisi varakkaita kauppiaita Hollannista ja Englannista. Jonkin verran heitä muuttikin (ei nähtävästi Englannista), mutta suurin osa tuon pikkukylää muistuttavan kaupungin asukkaista oli väkipakolla muista kaupungeista siirrettyä väestöä. Helsingissä puhuttiin jo silloin suomen ja ruotsin lisäksi ainakin saksaa, viroa ja venäjää, ehkä muitakin kieliä. Huonosta alusta huolimatta Helsinki kasvoi varsinkin kun se siirrettiin nykyiselle paikalleen. Se on ollut todellisuudessa koko ajan kansainvälinen kaupunki.
Linkkejä vanhasta Helsingistä tässä blogissa kohdassa Suomi 1500
(Arkeologisten löytöjen mukaan 1500-luvun Helsingissä kasvoi paljon samoja kukkia kuin nykyäänkin Suomessa. Kuvassa trifolium pratense. Suomalaisessa kasviopissa mainitaan tämäkin. En ole tarkistanut, mitkä apilat kasvoivat 1500-luvun Helsingissä. Tarkistan..)

Vanhan Helsingin muistoksi

Bkaunisarki, originally uploaded by amnellanna.

Kyynärän mittaisen tytön aikalainen Hesarissa

Lars-Olof Larssonin kirja "Arvet efter Gustav Vasa." ( 2005 )kertoo Vaasojen ajasta, joka oli ainutlaatuisen värikästä aikaa Ruotsin historiassa. Kansikuvassa ylinnä Kustaa Vaasan pojat Erik ja Juhana, jotka vaikuttivat 1500-luvun jälkipuolella.

Tämän päivän Hesarissa kerrotaan Hannu Laurinpojasta, joka eli 1500-luvun Suomessa tai oikeammin Ruotsissa, johon kuului vuosisadan loppupuolella Tallinnakin. Hannu Laurinpoika oli todellinen historiallinen henkilö, kun taas Lucia Olavintytär on minun mielikuvitukseni tuotetta, fiktiivinen henkilö.

"Hans Larsinpoika (noin 1520-1571) oli alhaista syntyperää. Se oli sääty-yhteiskunnan aikana usein voittamaton este menestymiselle. Hans Larsinpojasta tuli kuitenkin pätevä diplomaatti, hallintomies ja sotilas, joka palveli kolmea Ruotsin kuningasta", kertoo Hesari.
(Antti Manninen: Hans Larsinpoika Björnram palveli kolmea kuningasta 1500-luvulla. - Kenen kadulla asut? HS/Kaupunki 11.3.2007)

Hannu Laurinpoika ei ollut aatelinen, mutta hän ei ollut toki mikään kerjäläispoika, vaan Pohjanmaan voudin poika. Hän oli Helsingin perustamisen aikaan Kustaa Vaasan sihteeri ja toimi myös lähettiläänä Saksassa, Tanskassa ja Englannissa. Hän oli kuninkaan kartanon voutina 15oo-luvun puolivälis, aateloitiin nimellä Björnram ja lähetettiin Tallinnaan, joka haki turvaa Ruotsista Venäjän Iivana Julmaa vastaan. Nämä ovat kahden enimmäisen Lucia-kirjan aikaisia tapahtumia.

Sitten Hannu Laurinpoika olikin kuninkaallisena kaapparina eli suomeksi sanottuna merirosvona, jonka piti estää laivaliikenne Venäjälle kaappaamalla kauppalaivoja. Vuonna 1563 Hannu Laurinpoika laivoineen piiritti Turkua, kun kuninkaalliset veljekset kuningas Eerik XIV ja Suomen herttua Juhana olivat ilmiriidassa.

1500-luku oli jännittävää aikaa. Historoitsija Lars-Olof Larsson sanookin, että poliittisen historian, henkilöhistorian ja sotahistorian kannalta 1500-luvun jälkipuolisko oli ainutlaatuista aikaa Ruotsin historiassa. Sikisipä se on kiinnostanut minuakin niin paljon, että olen kirjoittamassa kolmatta kirjaa Lucian seikkailuista Vaasojen ajan Suomessa ja vähän muuallakin 1500-luvun maailmassa.



Helsingissä Viikissä on Tilanhoitajankaaren poikkikatuna lyhyt katu nimeltä Vouti Björnramin kuja.

Lucia II: Pako Tallinnaan

Lucia Olavintyttären toinen seikkailu vie hänet 1500-luvun Helsinkiin
ja Tallinnaan.

Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär kutsutaan Helsinkiin opettamaan luutunsoittoa 13-vuotiaalle Margaretalle. Lucialla on myös toinen, salaisempi syy matkaan.

Tyttöjen elämä muuttuu painajaiseksi, kun Margaretan isä Martti Lyypekkiläinen kuolee Helsingissä raivoavaan kulkutautiin ja kaunis Margareta aiotaan naittaa rikkaalle ulkomaalaiselle kauppiaalle. Margareta täytyy pelastaa.

Lucia pakenee Margaretan ja tämän serkun teini Vilppu Talven kanssa talvisen meren yli Tallinnaan sukulaisten luo. Tarinassa ovat mukana myös hollantilainen Hans van Sanden sekä Suomen herttua Juhana ja hänen vaimonsa Katariina Jagellonica, jotka ovat juuri saapumassa Suomeen. On vuosi 1562.

Anna Amnell: Pako Tallinnaan. Lasten keskus 2006. Kannen kuva ja kuvitus Matti Amnell.

Kyynärän mittainen tyttö (2004)
Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika (2013)

Kysy kirjastostasi Lucian seikkailuja.

Lucian maailma

Suomalaisia 1500-luvulla. Espoon 1500-luku -näyttelystä.

Keksittyjä ja todellisia nimiä 1500-luvulla


Lucia-kirjoista: Lucia Olavintytär, Olavi-herra = Olavi , Valpuri-imettäjä, Vehnäpää, Erasmus Helsinkiläinen, Ebba-rouva, Margareta Martintytär, Helka-rouva = Helka Knutintytär, Vilppu Talvi = Filippus Winter, Martti Lyypekkiläinen = Martti-kauppias, Hebla Heikintytär, Hans van Sanden [Suola Santtu on Lucia-kirjoihin keksitty nimi], Mikki Monineuvoinen, Metsä-Mari, Lieto, Läpsä, Juhana-herttua, Katarina Jagellonica, kauppias Humbertus, Wilhelm Lyypekkiläinen ja hänen vaimonsa Ursula, Erik-kuningas, Pietu-renki, kirkkoherra Henrikki Tuomaanpoika,

Muita

Naisten etunimiä mm:

Anna, Katariina, Birgitta, Pirkko, Elsa, Johanna,Maisa, Metta, Marietta, Saara, Cecilia, Sisilia, Ursa, Agata. Nimet Anna, Katariina ja Birgitta olivat suosituimmat.

Oli paljon kaimoja.

Miesten etunimiä m:

Pekka, Mikko, Matti, Mikael, Antti, Remi, Nikolaus, Nikki, Vilppu, Kristoffer, Ahti, Vitikka, Heikka, Pelle, Kyösti, Tenttu, Lasse, Mikki, Kolkka, Kaspar, Jaakko, Kauppi, Hakuli, Hartikka, Lieto, Janus, Dionysius, Nisius, Ilari, Toikka, Vilkki, Jeppe, Pelle, Aslak

etunimi + isännimi = Lucia Olavintytär
etunimi + äidinimi = Mikko Cecilianpoika
mistä kotoisin = Erasmus Rotterdamilainen
Henrik Karjalainen tms
vain yksi nimi= Vehnäpää
jokin ominaisuus= Donatius Viisas, Mikki Hyväneuvoinen, Pietari Paksujalka, Matti Karvalakki,
Mikael Agricola (=talonpoika) 1560-luvulla Suomessa oli kahdeksan kaupunkia:Keskiajalla perustetut Turku, Viipuri, Porvoo, Naantali, Rauma sekä 1500-luvulla perustetut Tammisaari (1546), Helsinki (1550) ja Pori (1558). Porin perustamisen yhteydessä keskiaikainen Ulvila menetti kaupunkioikeutensa.

Anna-Maria Vilkuna: Kruunun taloudenpito Hämeen linnassa 1500-luvun puolivälissä
.

Kuvittaja: Matti Amnell

Matti Amnell Jr.

Read an interview about Matti's photographs, lomography :" I’m a three-time immigrant, stuck between languages and cultures."

Kaikki Anna Amnellin kirjat ovat Matti Amnellin kuvittamia. Hän on tehnyt kuvat Anna Amnellin seitsemän kirjan kanteen samoin isänsä Matti T. Amnellin väitöskirjoihin.

Matti Amnell on käynyt keskikoulun Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa ja lukion Torontossa. Hän opiskeli Toronton yliopiston University Collegessa ja suoritti Honours B. A. -tutkinnon. Hän opiskeli Torontossa kuvaamataidetta, englantia, luovaa kirjoittamista sekä kiinaa ja jatkoi taideopintojaan Pariisissa.

Matti Amnell Jr. asuu Helsingissä ja on työssä tietotekniikan alalla (NSN eli Nokia Solutions and Networks). Vuodesta 2016 Halton. Hänellä on ollut taidenäyttely Helsingissä Ranskan kulttuurikeskuksessa aiheena Pariisin vuodenajat, "Les saisons de Paris".

Kirjojen kuvituksessa hän on pyrkinyt tuomaan esille kunkin aikakauden hengen. Hän on tehnyt kuvitukset opiskeluaikanaan ja myöhemmin työn ohella harrastuksenaan.