Katariina Saksilainen Kustaa Vaasan 1. vaimo

Kustaa Vaasan "Ensimmäinen puoliso oli Sachsen-Lauenburgin herttuan tytär Katariina, joka Suomessa tunnetaan kuningatar Katariina Saksilaisena (1513-1535). Katariinan ainoasta lapsesta tuli kuningas Eerik XIV.- --Katariina kuoli ilmeisesti keskenmenon vuoksi päivää ennen kuin olisi täyttänyt 22 vuotta." HS/kaupunki
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004602973.html

https://www.wikitree.com/wiki/Askanier-21

Kustaan nimipäivänä

Kustaan nimipäivä on Ruotsin kansallispäivä

 "Kyösti, Kustaa ja Kustavi – nämä kolme miehennimeä ovat suomalaisessa kalenterissa kesäkuun 6. päivänä. Suomenruotsalaisesta almanakasta löytyvät tältä päivältä Gustav ja Gösta sekä naisennimi Gustava. Näiden kaikkien nimien taustalla on Kustaa Vaasa, joka kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 6. kesäkuuta vuonna 1523.

Kesäkuun kuudes päivä on vuodesta 1983 lähtien ollut Ruotsin kansallispäivä ja Ruotsin lipun päivä (Sveriges nationaldag och svenska flaggans dag). Jo vuodesta 1916 lähtien sitä oli vietetty naapurimaassamme Ruotsin lipun päivänä. Lisäksi tuona päivänä on juhlittu Ruotsin 6.6.1809 saamaa uutta perustuslakia ja hallitusmuotoa."

Lue koko arttikkeli " Mahtihallitsija Kustaa Vaasa" (Yliopiston almanakkatoimisto /

Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy)

Kustaa Vaasa Lucia Olavintytär -kirjoissa

Kuvasin Kustaa Vaasan selän takaa ylemmän kerroksen parvekkeelta Pohjoismaisessa museossa  (Nordiska Museet).

Lue myös Lucia Olavintytär -kirjat ja Euroopan survaltapolitiikka tästä blogista.

En pidä Kustaa Vaasasta, vaikka hän teki monia palveluksia maalleen ja meille suomalaisillekin perustamalla Helsingin. Minulle hänestä tuli erinomainen sivuhenkilö ensimmäisen Lucia-kirjaan Kyynärän mittainen tyttö.

Hän oli voimakasluontoinen ja häikäilemätön, mutta hemmotteli lapsiaan, hankki pojilleen parhaat mahdolliset opettajat ulkomailta. Juhanassa tämä tuli esille muun muassa siinä, kun Juhana perusti renessanssihovin Turkuun. Mutta veljekset Eerik ja Juhana eivät tulleet toimeen. He elivät uusperheessä, Eerikin äiti oli kuollut. Lisäksi Eerikillä oli mielenterveysongelmia. Tunsin Kanadassa naisen, joka oli Vaasojen sukua, ja hänessäkin näin suvun ominaisuudet valtavan lahjakkuuden ja voimakkaan tahdon.

Fiktiivisen päähenkilöni Lucia Olavintyttären isä oli Kustaa Vaasan vanha ystävä, ollut hänen sihteerinään, mutta muuttanut Hattulaan huonoon näköönsä vedoten. Ensimmäisen Lucia.kirjan alussa Kustaa on käymässä Turussa, ja hänen lääkärinsä tohtori Kopp tutkii Lucian, joka ei kasva. Kopp antaa Lucian äidille rauhoittavia yrttejä, joita äiti ei käytä, mutta yrttien avulla saa alkunsa onnettomuus: Lucian ryöstö.

Lucian isä Olavi-herra epäilee ensin kuningasta, joka oli pyytänyt Olavia lähettämään Lucian Tukholman hoviin kuningasperheen iloksi eli hovikääpiöksi. Kun Lucia sitten viedään Englantiin, on Kustaa Vaasan poika nuori Juhana-herttua hänen pelastajansa. Lucia ja hänen isänsä kohtaavat Juhanan ja hänen puolisonsa Katariinan myös kirjassa Pako Tallinnaan palatessaan Tallinnasta. Kolmannessa kirjassa Lucia ja Luka koko perhe onkin Turussa Juhanan ja Ktariinan suurten hääjuhlien vieraina joulunaikaan 1562-1563.

Larsson: Arvet efter Gustaf Wasa

Juhanan ja Eerikin valtataistelu johtaa Turun hävitykseen, ja Lucia ja hänen perheensä pakenevat Wittenbergiin, jossa Lucian veli Erasmus opiskelee, Isä ei halunnut, että hänen poikansa joutuu kuninkaanlinnan kirjuriksi. Kustaa Vaasa ajatteli ennen kaikkea taloutta, siksi suomalaiset pojatkin piti kouluttaa kuninkaan kirjureiksi.

Kustaa Vaasa keräsi omaisuutta itselleen. Hän suhtautuu valtioon kuin määräilevä isäntä taloonsa. Uskonpuhdistus oli hänelle kuten muillekin renessansin itsevaltiaille keino saada kirkon varat. Toinen 1500-luvun hallitsija sanoi, että hän ei voi kurkistaa alamaistensa sydämiin ja nähdä heidän uskonsa määrän. Samalla periaatteella on parasta olla antamatta tuomiota Kustaa Vaasalle hänen suhteestaan uskonpuhdistukseen.

Kyynärän mittainen tyttö (2004)  ja Pako Tallinnaan (2006) ovat lainattavissa kirjastoista. Kustansin itse kolmannen osan Lucia ja Luka (2013). Jospa voisin ottaa kahdesta ensimmäisestäkin uudet painokset.

Kustaa Vaasa -ooppera Helsingissä maaliskuussa 2018

Kustaa Vaasa -oopperan esitykset Helsingin Musiikkitalossa 3.3., 6.3. ja 10.3.

Yle lähettää Kustaa Vaasa esityksen suorana Areenassa ja Yle Radio 1:ssä 10.3. klo 19.15.

https://yle.fi/uutiset/3-10098023

Lucia Olavintytär ja Villit Vaasat

Herman Lindqvist kirjoittaa Vaasoista.
Herman Lindqvist: Villit Vaasat  (De vilda Vasorna. Suom. Heikki Eskelinen .WSOY 466 s. 2018

Lue Suomen ja pohjoismaiden historian professorin Anu Lahtisen kirja-arvostelu .
Anu Lahtinen: Vaasat, aikansa kauniit ja rohkeat Helsingin Sanomat/Kultttuuri 4.3.2018

Lue tästä blogista Kyynärän mittainen tyttö ja Euroopan suurvaltapolitiikka
Hakusanoilla löydät lisää blogikirjoituksiani siitä, miten Vaasat vaikuttivat (fiktiivisen) Lucia Olavintyttären elämään.



Kustaa Vaasan massiivinen patsas Nordiska Museet, Tukholma

Kyynärän mittainen tyttö ja Hämeen linna

Tänään Helsingin Sanomat esittelee Hämeen linnan.
"Nykyään Hämeen linna hallitsee Vanajaveden rantaa hyvin hoidettuna muinaismuistona. --päälinna on Suomen keskiaikaisen tiiliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita."
Ossi Mansikka: Hämeen linna oli vankien kauhu. HS/Kotimaa 18.8.2016 Suomen linnat: osa 3 Hämeenlinna. Kuvat: Harri Nurminen.

On vuosi 1559, kuninkaana on Kustaa Vaasa. Hämeen linnan pyöreää tykkitornia rakennetaan, ja se on tuonut rakentajia ja muuta väkeä ulkomailta asti.

"Janus ja Lieto alkoivat muistella, kuinka he olivat kuulleet ensi kerran Luciasta. Hämeen linnaan majoitetut palkkasotilaat olivat kertoneet oluttuvassa, että eräällä lähiseudun kartanonherralla oli tyttö, joka oli vain kyynärän mittainen. Tyttö oli lisäksi soma kuin enkeli kirkon katossa ja osasi laulaa ja soittaa luuttua.
Lieto ja Janus olivat käyneet varta vasten katsomassa Luciaa Hattulan kirkossa, jossa hän oli istunut palvelijan sylissä viitan sisällä."
(Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö, 89.  Lasten Keskus 2004)

Lucialla on meripihkan väriset pitkät hiukset, hän osaa laulaa ja soittaa luuttua. Hänen kaltaisensa lyhytkasvuinen ihminen oli 1500-luvulla painonsa arvoinen kultaa. Heitä etsittiin, ostettiin ja myytiin kuninkaallisiin hoveihin.

Vuonna 1559 13-vuotias Lucia Olavintytär asuu kodissaan Hämeen linnan lähellä. Eräänä päivänä, kun Lucia on ratsastamassa, hänet ryöstetään ja viedään huimaan seikkailuun. Se ulottuu Itämerelle, Gotlantiin, Pohjois-Englannin Suomaalle ja Lontooseen. Nuori kuningatar Elisabet ja Suomen herttua Juhana ovat ratkaisevissa sivuosissa.

Jatko-osa: Pako Tallinnaan (2006) ja Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika 2013
Lue tästä blogista Merirosvoja ja ihmisryöstäjiä Lucia Olavintytär -kirjoissa.

Kustaa Vaasa

Tukholman pohjoismaisessa museossa on ala-aulassa valtava Kustaa Vaasan (1497-1560)  patsas- Lucia Olavintyttären seikkailut alkavat kirjassa Kyynärän mittainen tyttö (2004) kuningas Kustaa Vaasan ollessa Ruotsin kuningas. Nykyinen Suomi kuului siihen aikaan Ruotsiin. Sitä sanottiin siihen aikaan Itämaaksi, suomalaisten asuttama alue oli valtakunnan itäosassa.



Lue myös Vanhan kuninkaan teini-ikäinen vaimo tästä blogista. Ja
Kyynärän mittainen tyttö ja Euroopan suurvaltapolitiikka 1500-luvulla.
Lucian kohtaloon vaikuttivat Kustaa Vaasan lisäksi myös hänen poikansa Eerik, seuraava kuningas, sekä Suomen herttua Juhana, Englannin nuori kuningatar Elisabet ja Venäjän Tsaari Iivana Julma.

Kyynärän mittainen tyttö ja Euroopan suurvaltapolitiikka 1500-luvulla

Kustaa Vaasa, Nordiska Museet Kuva: Anna Amnell

 Kyynärän mittainen tyttö Lucia Olavintytär on pieni ihminen historian myllerryksessä. Kaksi 1500-luvun hallitsijaa Englannin Henrik VIII ja Ruotsin Kustaa Vaasa ja heidän eripuraiset jälkeläisensä ja vastustajansa vaikuttavat Lucian kohtaloon. Vain tuona aikana hänen seikkailunsa olisivat olleet mahdollisia.

Faktat: Vuonna 1559 kruunataan Henrikin 25-vuotias tytär Elisabet Englannin kuningattareksi. Kosijoita saapuu Lontooseen. Englannissa syntyy lukuisia salaliittoja, tehdään monia murhayrityksiä Elisabetin pään menoksi, sillä vastustajat ja kilpailevien sukujen edustajat haluavat oman suosikkinsa hallitsijaksi.

Kustaa Vaasa päättää lähettää poikansa Juhanan kosimaan Elisabetia puolisoksi kruunuprinssille Eerikille. Eerikistä maalataan hieno muotokuva, jonka Juhana vie Elisabetin nähtäväksi. Ruotsi-Suomi ja Englanti kohtaavat. Juhana ja hänen hovimiehensä ovat jonkin aikaa Englannissa.

Mielikuvitusta: Samana vuonna ilmestyy Hämeen linnan taakse Hattulaan kaksi muukalaista. Mies, josta käytetään nimeä Janus (kaksikasvoinen) on englantilainen ja aatelissukua. Lieto on suomalainen, entinen munkki, joka on joutunut huonoille jäljille, kuten kävi monille luostareiden lakkauttamisen vuoksi. Miehet ovat lyöttäytyneet yhteen ja päättäneet rikastua salakuljettamalla suomalaisia ja venäläisiä turkiksia, jotka ovat erittäin kysyttyä tavaraa Euroopassa.

Lieto ja Janus näkevät Hattulan kirkossa Lucian, josta ovat kuulleet Hämeen linnan pyöreän tornin rakennustöissä olevilta miehiltä ja skotlantilaisilta palkkasotilailta. He päättävät ryöstää Lucian ja myydä hänet.

Lieto ajattelee, että hänet voitaisiin myydä Juhana-herttualle. Siinäpä olisi yksi lahja lisää Elisabetille. Janukselle tulee vielä parempi idea: viedään tyttö Pohjois-Englantiin Elisabetin vihollisten luo ja koulutetaan tytöstä vakooja Elisabetin hoviin. Kirjassa tapahtuu näin:


Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. 2004. Lasten Keskus. m/v-kuvitus: Matti Amnell
 ISBN 951-627-486-2

Lasten LukuVarkaus 2005 –finalisti.

Vuonna 1559 13-vuotias Lucia Olavintytär asuu kodissaan Hämeen linnan lähellä. Eräänä päivänä, kun Lucia on ratsastamassa, hänet ryöstetään ja viedään huimaan seikkailuun. Se ulottuu Itämerelle, Gotlantiin, Pohjois-Englannin Suomaalle ja Lontooseen. Nuori kuningatar Elisabet ja Suomen herttua Juhana ovat ratkaisevissa sivuosissa.

Lucialla on meripihkan väriset pitkät hiukset, hän osaa laulaa ja soittaa luuttua. Luostarista lähtenyt oppinut isä on opettanut häntä samalla tavalla kuin poikiaankin. Hänen kaltaisensa lyhytkasvuinen ihminen oli 1500-luvulla painonsa arvoinen kultaa. Heitä etsittiin, ostettiin ja myytiin kuninkaallisiin hoveihin.

pakolaisina

Kirjassa Lucia ja Luka Lucian ja hänen perheens elämään vaikuttaa Ruotsin ja Venäjän hallitsijoiden vallanhimo. Juhana-herttuan veli Ruotsin kuningas Eerik XIV  haluaa riistää Juhanalta herttuakunnan ja Venäjän tsaari Iivana Julma Katariina Jagellonican koristeeksi Moskovan hoviinsa. Kun Eerikin joukot hyökkäävät Turkuun, Lucia ja Hannu joutuvat pakenemaan vanhempiensa kansdsa Wittenbergiin veljensä Erasmuksen luo. Nuori lahjakas Erasmus Helsinkiläinen (fiktiivinen henkilö) on valmistunut maisteriksi ja joutuu elättämään pakolaisiksi joutuneet sukulaisensa.

Kirjassa Pako Tallinnaan 2006 (Lasten Keskus)
ISBN 951-627-595-8

Lucia ja hänen isänsä tapaavat Juhanan ja hänen puolisonsa Katariinan, jotka ovat juuri tulleet kotimaahansa Ruotsi-Suomeen. He ovat joutuneet pakenemaan Iivana Julman sotilaita, jotka tsaari oli  määrännyt ryöstämään Katariinan ja tuomaan Moskovaan.

Seuraava osa: "Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika " 2013
ISBN 9789524988421

Turku, Juhana-herttua, Katariina Jagellonica, renessanssihovi, Wittenberg, lyhytkasvuisuus, Erik XIV, Iivana Julma,

Vanhan kuninkaan teini-ikäinen vaimo

(1535-1621) Kuva nuoresta Katariinasta
Vaasojen aika (etälukio)

Kerrotaan, että teini-ikäinen Katariina Stenbock juoksi piiloon puutarhaan pensaiden taakse, kun hänen tätinsä leski kuningas Kustaa Vaasa tuli kosimaan häntä. Mutta kuninkaalle ei voinut sanoa ei, ja isälle, marsalkalle tyttären avioliitto kuninkaan kanssa oli suuri kunnia.

16-vuotias Katariina Kustaantytär vihittiin avioliittoon 62-vuotiaan Kustaa Vaasan kanssa ja kruunattiin kuningattareksi vuonna 1552. Samaan aikaan riehui valtakunnassa rutto, ja Turussa raivosi tulipalo. Kansa näki taivaalla pahoja enteitä. Kun kruunajaisseurue lähti Vadstenasta, kaupunki paloi poroksi suuressa tulipalossa.

1500-luvulla oli varsinkin kuninkaallisten keskuudessa tavallista naittaa nuori tyttö, jopa lapsi, vanhalle miehelle. Kustaan ja Katariinan avioliitto oli onneton, ja Katariina kaipasi menetettyä sulhastaan Kustaa Sturenpoika Roosia - siihen aikaan oli paljon kaimoja, sillä nimiä oli vähän käytössä.

Kustaa Vaasan avioliitto Katariinan tädin kanssa oli ollut hyvin onnellinen. Hän suunnitteli laativansa lain, jonka mukaan kielletään nuoren ja vanhan ihmisen välinen avioliitto. Katariina hoiti seuraavat kahdeksan vuotta vanhaa ja sairasta kuningasta ja eli sen jälkeen 61 vuotta leskikuningattarena.

Katariina olisi halunnut mennä naimisiin tytärpuolensa, prinsessa Sofian, langon kanssa, mutta Sofian mies esti sen. Katariina oli poikapuolensa Erik XIV:n ja tämän suomalaisen vaimon kuningatar Katariina Maununtyttären pojan kummi.

Järjestetty avioliitto oli tuohon aikaan tavallista myös muissa yhteiskuntaluokissa. Pieni poika saatettiin naittaa aikuiselle naiselle, jotta maatilojen maat voitaisiin liittää yhteen. Varakkaat porvarit naittoivat nuoret tyttärensä jopa lapsina rikkaille miehille.

Kirjassani ”Pako Tallinnaan” Hebla Heikintytär kaipaa nuoruudenrakkauttaan Hans van Sandenia ja miehensä kuoltua haluaa raivata 13-vuotiaan tytärpuolensa Margaretan tieltä voidakseen saada vihdoinkin Hansin omakseen.

Kuva Katariinasta on myös Helsingin Sanomain tämänpäiväisessä artikkelissa joka kertoo Katarina Stenbockista.
"Katarina Stenbock". HS/Kenen kadulla asut. 19.10.2008