Keskiaikaista tunnelmaa

Kesän viime kukkanen rauta-aidassa Moskovan keskustassa. Löysin Moskovan keskiajan. Se tulee esille ennenbkaikea lukuisissa kauniissa kirkoissa, jotkja ovat hyvin koristeellisia. On ikoneita ja koristemaaaluksia.




Kuin keskiaikaista kangasta on tämä Kremlin (linnoituksen) erään kirkon kattomaaaluksessa.

Jouluruusu tuo mieleeni keskiajan

 Jouluruusu tuo joulun kotiin. Kuvasin sen keskiaika-aiheisen seinävaatteen edessä, sillä se on minulle viesti keskiajalta, keskiajan joulusta.

 Helleborusta käytettiin keskiajalla lääkkeenä, mutta se on hyvin myrkyllinen. Sitä sanotaan jouluruusuksi, sillä se kukkii Englannissa tammikuun alussa, ja tammikuun kuudes päivä oli juliaanisen kalenterin mukaan joulupäivä. Kun gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön 1500-luvulla Euroopassa, englantilaiset havaitsivat, että jouluruusu ei puhjennut joulukuussa kukkaan. Sitä pidettiin pahana enteenä, merkkinä siitä että gregoriaaninen kalenteri ei ollut hyvä asia. Englantilaiset ottivatkin sen käyttöön vasta 1700-luvulla.

Lue myö: Jouluruusu on ollut biologisen sodankäynnin ase  ja joulun juhlistaja

Celosia jo 1570-luvulla Euroopassa

Celosia, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tätä kukkaa tuotiin Eurooppaan jo 1570-luvulla. Celosia eli kukontöyhtö on kotoisin trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta.

This is my world.

This is my world., a photo by Anna Amnell on Flickr.

1500-luvulla suurin osa ihmisistä ei poistunut koskaan kotikaupungistaan tai kotikylästään kuin korkeintaan kävelymatkan päähän. Mutta oli myös niitä, jotka uskaltautuivat lähtemään silloisen tunnetun maailman äärirajoille asti, toisiin maanosiin.

He saattoivat nähdä matkoillaan trooppisia kukkia, joita me nykyajan ihmiset nyt voimme ostaa kukkakaupoista tai kasvattaa itse. Ei kuitenkaan tätä orkideaa, joka on muunnelma, mutta vielä ihmeellisempiä.

Katso kukkia maailman eri puolilta , kirjojeni kuvittajan Matti Amnellin matkoillaan ottamia kuvia.
Taustalla on opetustaulu, jonka olen ostanut helsinkiläisestä antikvariaatista. (1500-luvun porvariskoti nykyisen Saksan alueelta.)

Yhteisiä asioita

IMG_3036, a photo by Anna Amnell on Flickr.

1500-luvulla ja nyt oli samoja kukkia. Esimerkiksi 1500-luvun Helsingissä kasvoivat niittyleinikit. Sen ovat arkeologit voineet saada selville tutkimalla kaupungin entisen alueen kulttuurikerrostumia.

Keskiajan kukat: mäkitervakko

Kuva: Wikipedia

Monilla kukilla on tahmea varsi, kuin "liimasalko, joka houkuttelee luokseen, tarttumaan kiinni". Ja niin hyönteinen on ansassa eikä pääse tuhoamaan kaunista kasvia. Tällainen kukka on mäkitervakko, Lychnis (tai Lyccnis) Viscaria, 60cm pitkäksi kasvava kohokkikasveihin kuuluva  sticky catchfly, tahmea kärpäsenpyydystin, kuten englantilaiset sanovat. Tämä monivuotinen tahmeavartinen kukka kasvaa kivikossa ja kallioilla, ja sen kukinto on purppuranpunainen.

Keskiajalla ja renessanssin aikaan kaikki oli vertauskuvallista, ja mäkitervakko oli muun muassa uskonnollisen innostuksen ja tanssiin kutsun symboli. Keskiaikana Lychnis Viscaria  valittiin Edinburghin ja koko Midlothianin  nimikkokukaksi.

Mäkitervakko on Suomessa muinaistulokas, se on kulkeutunut kaupan tai merenkulun kautta maahan ennen 1600-luvun alkupuolta. Pohjois-Suomeen se on levinnyt myöhemmin.

Pakinaperjantai : 'liimasalko'