torstai 30. huhtikuuta 2015

Balloons in the Middle Ages


Sininen mies ilmapalloineen keskiaikaisessa käsikirjoituksessa.
Keskiajan juhlissa ja lasten leikeissä oli ilmapalloja, jotka oli tehty vaikkapa sianrakosta. Keskiaikaisissa maalauksissa voi nähdä isän puhaltamassa lapselleen leluksi sianrakkoa. Minäkin olen leikkinyt lapsena sellaisella, kun enoni teki sen lelun minulle.
Miksi mies on sininen? Tämä nimitys oli minulle täysin uutta!

Sinisillä ihmisillä tarkoitettiin vanhoina aikoina afrikkalaisia tai muita etelästä tulleita tummaihoisia henkilöitä, joita asui Euroopassa jo ainakin Rooman valtakunnan aikoina. He olivat tulleet kauppiaina tai ristiretkeläisten mukana kuten nähtävästi se afrikkalainen mies, joka haudattiin englantilaisen luostarin hautausmaalle. Heista kerrotaan germaanien tarinoissa.

Sen tiesin, että ihon väri ei jakanut ihmisiä keskiajalla, ja mustat ihmiset saattoivat olla korkeassa asemassa, jos olivat kääntyneet kristinuskoon. Medicien suvussa oli mustia jäseniä, esimerkiksi  Alessandro, jonka äiti oli afrikkalainen Simonetta, vapautettu orja, ja muita, kuten on todettu muotokuvista, joista joitakin henkilöitä oli myöhemmin peitetty maalilla.

Runoilija Pushkin oli Pietarin Suuren kasvattipojan  mustan venäläisen korkea-arvoisen kenraalin jälkeläinen. Pushkinilla oli työpöydällään ystävien lahjoittama patsas, joka esittiää pientä afrikkalaista poika.  Pushkinin korkea-arvoiset jälkeläiset nyky-Britanniassa ovat ylpeitä mustasta esi-isästään. Rotuajattelu Eurooppaan tuli vasta 1700-luvulla, jolloin mustien orjien pitäminen lisääntyi.  Orjuuttahan oli ollut sitä ennen kaikkialla, myös Pohjoismaissa ja on edelleen Afrikassa ja Arabimaissa.


Eremitaasi

Eremitaasissa oleva patsas. (Eremitaasissa on kuvaaminen sallittua) Oletin tämän tarkoittavan nuorta Abram Petrov Gannibalia (Hannibalia), joka ryöstettiin, päätyi Pietari Suuren kasvattipojaksi, opiskelijaksi ranskalaiseen sota-akatemiaan ja kenraaliksi, kulttuurisuvun esi-isäksi.
People of Colour in European Art History : hienoja maalauksia!

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Leonardon sänky

Leonardo's bed

Leonardo da Vinci asui Ranskan kuninkaan pyynnöstä viimeiset vuotensa Ranskassa kodissaan Clos Lucen linnassa. Tämä oli hänen vuoteensa. Hän toi Mona Lisan mukanaan Ranskaan. Photo: Jooonas Heiskanen. Amboise

Matkaopas keskiajan Suomeen


Suomi 1400
Tällaista kirjaa olen odottanut!
ilmestyy toukokuussa

Ilari Aalto ja Elina Helkala (kuvittaja)
Kustantajan esittely:

"Matkaoppaan muotoon puettu historiateos kuvaa elämää vuoden 1400 Suomessa eli Ruotsin Itämaassa niin kuin paikalle saapunut matkailija sen näkisi. --
Historian ja arkeologian uusiin tutkimuksiin perustuva matkaopas romuttaa myyttejä keskiajasta ja herättää menneisyyden henkiin runsaan lähdeaineiston ja valistuneiden arvailujen pohjalta. Elina Helkalan nelivärikuvitus auttaa matkalaista kulkemaan uteliain mielin keskiaikaisen kotimaamme kamaralla."
Ilari Aalto kertoo


tiistai 28. huhtikuuta 2015

Keskiaikaisia taloja Ranskassa

Tours

Tours. Kuva: Joonas

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Värikollaasi 228: 'Lämmin.' 'Warm'

hot-warm-

Värikollaasi 228: 'lämmin',  'kuuma', 'hot', warm'.


Jos haluat, lue myös selostus kuvista ja tekstinäytteet samasta aiheesta . 1500-luku on kuin fantasiamaailma.

Kuvat: "Tallinnalainen kauppiaanrouva" Tallinna Helsingissä-näyttelyssä. Miten pysyttiin lämpiminä keskiajalla? Monta vaatekertaa päällä sisälläkin ja lämmityslaitteet. Muotokuvissa ihmiset näyttävät hyvin lihavilta.

Vuoteenlämmitin Louhisaaren linnassa. Lämmittimeen laitettiin kuumia hiiliä, ja sillä lämmitettiin sivelemällä lakanat ennen nukkumaanmenoa. Vuoteeseen voitiin laittaa kuuma kankaaseen kääritty tiiliskivi lämmittämään vuodetta. Samassa sängyssä nukkui useita ihmisiä, esimerkiksi siskokset tai joukko palvelustyttöjä, jotka lämmittivät myös sillä tavalla vuodetta ja toisiaan.



Ruokia pidettiin vanhan ajan tapaan lämpiminä uunin arinalla krakovalaisessa ravintolassa. Klikkaa nuolia molempiin suuntiin, niin näet lisää muutamia kuvia Vadelma-ravintolasta Krakovassa.

Takkatuli kotona kuin keskiaikaan.

Avotakka Turun linnassa. Huomaa pellit olivat käytössä jo Juhana-herttuan hovin aikaan 1562-1563.
Kaakeliuuni Ptuij-nimisen kaupungin lähellä olevassa linnassa.  Samanlainen on Lutherin entisessä kodissa Wittenbergissä.  Tällaista uunia lämmitettiin yleensä toisesta huoneesta, jota se myös lämmitti. Katariina Jagellonican huoneessa Turun linnassa oli avotakka ja kaakeliuuni vierekkäin. Avotakasta nostettiin tulisia hiiliä uunin sisälle. Niitä laitettiin myös peltiastioihin, ja astiat kannettiin lämmittämään makuuhuoneita.

Lukunäytteitä:

Talonpojan tuvassa käytiin yöpuulle heti aterian jälkeen, sillä kynttilöitä piti säästää. Imettäjä ja Vehnäpää asettuivat seinänvieruspenkeille olkien päälle niin kuin muukin palvelusväki. Isäntä ja emäntä nukkuivat tuvan nurkassa omassa sängyssään.
Helka-rouva ja Olavi-herra saivat nukkua pöydällä. Helka-rouva oli tyytyväinen, kunhan pöydälle oli levitetty ensin välly pehmikkeeksi. Peitettä he eivät tarvinneet, sillä tuvassa oli niin lämmintä, että talonväki oli öin ja päivin paitasillaan. Lapsilla ei muita vaatteita ollutkaan.
Lucia ja Luka, sivu 24

Osa antkvariaatista ostamaani opetustaulua: kauppiasperheenkoti  1500-luvulla

Lucian kotona Turussa:
Koko perhe oli siirtynyt asumaan makuuhuoneeseen, jonne lämmin ilma nousi alakerran lämmityskammiosta putkia myöten aivan niin kuin monissa tallinnalaisissa taloissa. Kahdessa nurkassa oli kookas katosvuode, ja kummassakin vuoteessa oli paksut villaiset vuodeverhot.
Lucia ja Luka, sivu 30

Luka ja Leonardo linnan pihalla hirsimökissä
Hirsimökissäkin oli aamuisin kylmää, kun tuli oli sammunut takasta eikä uutta tulta ollut vielä sytytetty. Selkä paleli pahimmin. Kun renki oli laittanut aamulla tulen, Luka ja Leonardo seisoivat usein takan ääressä selkä tuleen päin ja odottivat, että mökki vähitellen lämpeni.
Lucia ja Luka, sivu 49

Lucia Turun linnassa rouvienhuoneessa:
Ulkona oli kova pakkanen. Linnan seinillä ja katoissa olevat lautapaneelit ja villalangasta kudotut seinävaatteet eivät pystyneet estämään vetoa ja kiviseinistä uhoavaa kylmyyttä.
Avotakassa poltettiin päiväkaudet paksuja koivuhalkoja ja takasta siirrettiin hehkuvia hiiliä umpinaiseen kaakeliuuniin. Huoneeseen oli kannettu lisäksi hiilipannu tuomaan lisälämpöä.
--

Kukkasin kirjaillut samettitossut ja jäniksennahalla vuorattu samettimekko eivät riittäneet pitämään Luciaa lämpimänä. Hän käpertyi vanhan viittansa sisälle. Yöksi saattoi onneksi laittaa kankaaseen käärittyjä kuumia tiiliskiviä tuomaan lämpöä vuoteeseen,
Lucia ja Luka, s 53

Pyydä kirjastoasi hankkimaan tämä kirja. Se on jatko-osa kirjoihin Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006)


lauantai 25. huhtikuuta 2015

Kevät Turussa vuonna 1563


Kevät 1563 Turussa
(klikkaa kuva suureksi)

Pitkä pimeä talvi oli ohi. Luka oli selviytynyt ankarasta ilmastosta.  Ensimmäiset leskenlehdet ilmestyivät aurinkoisille seinävierustoille ja ojien reunoille. Siellä täällä maa viheriöi. Puihin tuli silmuja. Päivä piteni. Sammakonpoikaset kasvoivat vallihaudoissa. Pohjolan kevät valloitti Lukan valollaan.  Parasta oli se, että hän ja Lucia olivat sydänystävät, vaikka eivät saaneetkaan tavata toisiaan.
Luka pohti, miksi Olavi-herra ei ollut suopea hänelle, vaikka hän oli osallistunut Lucian pelastamiseen. Juhana oli antanut Lukalle kultasormuksen ja luvannut, että Luka olisi aina hänen suosiossaan. Sekään ei auttanut.
 Hovin ilmapiiri oli muuttunut yhä jännittyneemmäksi. Monet turkulaiset olivat jo paenneet maaseudulle ja jopa ulkomaille. Kaupungin koiratkin vaistosivat vaaran lähestymisen ja haukkuivat hermostuneina. Naakat lentelivät levottomina Tuomiokirkon tornin ympärillä. Kissat purivat häntäänsä.

Juhana pelkäsi Eerikiä ja Iivanaa. Juoruttiin, että Juhana-herttuan hermot olivat riekaleina. Hän huusi ja raivosi. Näistä asioista ei voinut kertoa kirjeissä. Siksi oli parasta olla kirjoittamatta Venetsiaan, päätteli Luka.

Anna Amnell: Lucia ja Luka. 2013. ISBN 978-952-498-842-1
Historiallinen romaani nuorille ja historian harrastajiulle Juhana-herttuan ajasta
Itsenäinen jatko-osa kirjoihin Kyynärän mittainen tyttö 2004 Lasten Keskus ja Pako Tallinnaan 2006 Lasten Keskus.

Katso kuvat Turun linna keväällä

maanantai 13. huhtikuuta 2015

1500-luvun sanontoja: ' salad days'

My salad


1400-luvulta lähtien englannin sana 'salad' tarkoitti mitä hyvänsä raakaa vihannesta. Shakespeare käyttää sanaa salaatti vertauskuvana nuoruuden arvostelukyvyttömyydestä ja kokemattomuudesta näytelmässä Antonius ja Kleopatra. (Antony and Cleopatra Act 1, scene 5)

Kleopatra sanoo:

"My salad days, When I was green in judgment"...

http://www.enotes.com/shakespeare-quotes/salad-days
http://www.gutenberg.org/cache/epub/16618/pg16618.html


Kuvassa raakasalaatti, jollaista syön usein lounaaksi.


sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Pääsiäishattu, pääsiäisparaatti, pääsiäismunat - kaikki jo keskiajalla



Jos tarkkailet pääsiäistä keskiajan silmälasien kautta, huomaat, että pääsiäisemme on keskiajalta ja jo sitä aikaisemmalta ajalta kuten pääsiäisparaati ja pääsiäisnäytelmä.

Ennen ajateltiin, että tulee huono sato ja muutenkin huono vuosi, jos on pääsiäisenä huonot vaatteet päällä. Pohjois-Amerikassa on edelleenkin tapana ostaa pääsiäiseksi uusi hattu tai ainakin jotain uutta. New Yorkin pääsiäispäivän paraatilla on myös vanha tausta.

Virpominen, pääsiäismunat, pääsiäisnäytelmä - kaikki jo 1500-luvulla.

Pääsiäisenvietto 1500-luvulla

Klikkaa hakusanoja 'pääsiäisparaati' ym.