Renessanssin perhe

Renaissance Family. Photo: Lara Eakins in Flickr
 Renessanssin perhe. Texas Renaissance Festival

Adventtikalenteri: Lutherin perhe

1500-luvun kuuluisin perhe. Matkamuisto Wittenbergistä parin vuoden takaa. Ensimmäisestä luukusta löytyi joululeivonnainen. Hyvää adventtia! (1800-luvulla tehty maalaus)

Olen nähnyt Lutherin perheen "olohuoneen" Wittenbergissä. Se on säilytetty alkuperäisenä: Lutherin kirjoituspöytä, korkea kaakeliuuni nurkassa, kattomaalaukset, seiniä peittävät koristemaalatut panelit ja seinävieruspenkit, joissa yhdessä ryhmässä on käsinoja. Tuoleja oli siihen aikaan vähän.

Nykyään tiedämme, että joulukuusia oli jo aikaisin keski-Euroopassa. (mm Tallinnassa 1441, ks kommentit) Niitä saattoi olla kaupungin torilla tai kirkon vieressä. Sitä en tiedä, oliko niitä kodeissa. Tuon tyylin pitää joulukuusi pöydällä vei prinssi Albert Englantiin mennessään naimisiin kuningatar Viktorian kanssa. Koristeina näyttää olevan rinkeleitä. Samantyyppisen kuusen olen nähnyt Yhdysvalloissa museossa, jossa kerrotaan saksalaisten siirtolaisten elämästä Amerikassa 1800-luvulla.

Kuvan henkilöillä on tyypilliset 1500-luvun alkupuolen asut. Muotihan vaihteli paikkakunnittainkin tuohon aikaan. Lutherilla on oppineen asu, jollaista käyttivät vanhemmat miehet vielä paljon myöhemminkin ja jota näkee vielä nykyäänkin pappien Luther-talarit, mustat leveät kaavut.

Pienellä pojalla on leikkihevonen ja rattaat. Nykyään tiedämme, että sen ajan lapsilla oli leluja. Luther oli lapsirakas perheenisä, joka kertoi lapsilleen tarinoita ja lauloi heille.
(Hienoja kattomaalauksia myös Lucas Cranachin talossa)



Ensimmäisestä luukusta löytyi joululeivonnainen.

Muissa maailmoissa

Olen ripustanut työpöydän taakse kuvataulun, joka esittää 1500-luvun porvarisperheen olohuonetta eli sen ajan suomalaisittain sanottuna tupaa. Porvareita olivat keskiajan kaupungeissa kauppiaat ja käsityöläiset.

Tämä talo kuvaa saksalaisen perheen kotia, mutta uskon, että Suomessakin oli samanlaisia koteja ainakin ulkomailta tulleilla varakkailla kauppiailla. Useimmilla 1500-luvun kaupunkilaisillakin oli kuitenkin hirsitalot, joissa oli poljettu maalattia ja yksinkertainen kalustus, joka muistuttaa suomalaisen tuvan kalustusta: pöytä ja penkit seinustoilla. Asunnot saattoivat sisäänlämpiviä.

Pikuruudulliset korkeat ikkunat on ainakin yhdessä tallinnalaisssakin kauppiaan talossa, nimittäin siinä, jota olen tutkinut lähemmin ja josta kerron kirjoituksessa Taloa etsimässä Tallinnassa.

Huoneessa on kaakeliuuni. Samanlaisia uunikaakeleita voi nähdä Turun Aboa Vetus -museossa. Kalustuksena on harvinaisen jykevä, rimpsureunaisen liinan peittämä pöytä ja taidokkaasti valmistettuja raheja. Ikkunan edessä on kookas kirstu, ja sen päällä on paksu kirja, todennäköisesti Raamattu, sekä punottu kori, jossa on villalankaa. Lattia on peitetty kaakeleilla ja laudoilla.

Katosta riippuu hyvin erikoinen kattokruunu, hyllyillä on tina-astioita ja rasia. Korkean kaapin päällä on kannu, jolla haettiin viiniä kaupasta vieraitten tultua ja isoja vateja. Jakkaralla on luuttu.

Erityisen kaunis on erkkeri, jollaisia voimme nähdä Suomessa esimerkiksi Turun linnassa ja Hämeen linnassa.

Perheen isä on pukeutunut tyypilliseen renessanssiasuun. Hänen hihoissaan ja nahkaisissa pönkkähousuissaan on leikekoristeita. Ihmettelen sitä, että taiteilija ei ole laittanut hänelle hattua päähän, sillä miehet istuivat 1500-luvulla ateriallakin hattu päässä.

Naisten päähineet vaikuttavat keskiaikaisilta, vaikka perheen äidin asu näyttää 1500-luvun asulta. Keskiajan tyylisiä vaatteita käytettiinkin vielä pitkään keskiajan loputtua. Palvelustyttö on avopäin, joten hän on naimaton. Naimisissa olevat naiset peittivät päänsä Euroopassakin noina aikoina. Pikkutytöllä on myssy. Ehkä häntä halutaan suojella vilustumiselta. Avoimessa kirstussa ja sen vieressä näkyy leluja, mm puinen nukke ja hevosvankkurit.

Palvelustyttö on tulossa alakertaan kannu kädessä. Hakeeko hän vettä lapsen pesemiseen? Huoneen oikeassa laidassa onkin erikoisuus, jota en ole muissa piirroksissa tai maalauksissa nähnyt: vesihana ja -allas. Siihen tulee nähtävästi lämmintä vettä keittiön eli arkituvan avotakan kylkeen tehdystä vesisäiliöstä. Sellaisia oli vielä minun kouluaikanani käytössä myös savolaisissa taloissa, esimerkiksi minun kotonani.

Kiinnostava yksityiskohta on isoäiti tai vanha imettäjä, joka kehrää uunin vieressä. Nukkuuko hän pienessä vuoteessa uunin kyljessä? Ainakin kissa on valinnut tuon lämpimän paikan asuinsijakseen, sillä sen lautanenkin on osittain uunin alla.

Koska tätä taulua on käytetty Saksassa ja muissakin maissa opetustauluna, uskon, että sen yksityiskohdat perustuvat faktoihin.

Viihtyisä koti. Näin tämän opetustaulun ensi kerran kirpputorilla monta vuotta sitten. Minulla ei ollut tarpeeksi rahaa mukana sen ostamiseen, ei ollut edes kynää ja paperia mukana, joten opettelin sen sisällön ulkoa ja piirsin sen kotona ja kirjoitin kuvauksen siitä. Tänä kesänä näin tämän taulun uudestaan, tällä kertaa antikvariaatin katosta riippumassa. Sen hinta oli noussut kymmenkertaiseksi, mutta nyt ostin sen. Toivon, että se innostaa minua kirjoittamaan.