Antiikki & design -lehti 9/2015 hemmottelee meitä keskiajan ja uuden ajan alun historian ystäviä. Lehdessä on paljon kuvia ja useita artikkeleita 1500-1600-luvuista. Visa Immosen artikkelissa Loistava keskiaika, sivut 20-24, on kuvia sekä kirkon, aateliston että talonpoikasperheiden arvoesineistä. On esimerkiksi 1500-luvun lusikka, jonka koulupoika löysi vuonna 1942 Kokemäenjoen rantapenkereeltä kahden kiven välistä. Mitä aarteita kätkekään maamme?
Minua ilahdutti erityisesti pieni kultakoru, jota koskevan kohdan artikkelista olen kuvannut Lucia ja Luka-kirjan kannen viereen. Koru on löydetty Kangasalta Liuksialan kartanon pellolta vuonna 1887. Kartanossa asui aikoinaan Ruotsin kuningas Erik XIV: nnen rakastettu ja puoliso, 87 päivän kuningatar Kaarina Maununtytär. Rubiinein koristettu koru on tuoksurasia eli balsamirasia, jonka sisään kätkettiin tuoksuvia yrttejä ja kukkia.
Ehkäpä Kaarina käytti tuoksurasiaa mennessään kirkkoon, jonne talonpoikaisnaisetkin keräsivät kesäisin kukkakimpun, kirkkokimpun, jota he pitivät nenänsä edessä. Kukkien ja yrttien tuoksu kätki ihmisjoukon monenlaiset hajut ja sen uskottiin estävän sairauksia. Käytössä oli myös kaulasta riippuva pomanderipallo, metallinen avattava reiällinen pallo, vähän samanlainen kuin teepallo.
Lucia Olavintytär, 1500-luvun nuortenkirjojeni fiktiivinen päähenkilö, sai tuoksurasian lahjaksi isoäidiltään ja käytti sitä aina medaljongin tapaan kaulassaan. Se oli tarpeellinen muun muassa silloin, kun Lucian perhe oli matkalla Turkuun ja joutui yöpymään talonpoikaistalossa, jollaisia lämmitettiin talvella kovasti, mutta oveakin vain raotettiin. Kylmää, raikasta ilmaa ei päästetty sisään.
Perheen lasten imettäjä ja hoitaja Valpuri on ottanut mukaan matkalle kuivatut yrttikimput.
"– Ottakaa nämä
yrttikimput kasvojenne eteen, niin luteet pysyvät kauempana, Valpuri neuvoi
Luciaa ja Helka-rouvaa, kun he pyyhkivät jalkojaan kynnyksen eteen asetettuihin
kuusenhavuihin.
Tuvan kynnys oli korkea,
jotta villieläimet eivät päässeet sisään eivätkä pikkulapset ja pienet
kotieläimet, kuten possut ja lampaanvuonat, voineet karata ulos. Vieraat
astuivat tervan ja savun hajuiseen tupaan. Lucia nosti isoäidiltä perimänsä
tuoksurasian nenänsä eteen ja antoi yrttikimpun Vehnäpäälle [joka oli palvelustyttö ja Lucian kasvukumppani].
Talo oli
tavallista siistimpi, sillä joulusiivoukset oli tehty. Maalattialla oli
puhtaita olkia. Tuoksui raikkaalle."
Anna Amnell: Lucia ja Luka, sivut 23-24.
Anna Amnell: Lucia ja Luka, sivut 23-24.
Muut artikkelit:
Suomessa oli 1500-luvulla parikymmentä kivikartanoa. Kuvassa on Suomen vanhin kartanolinna Kuitia (1480-), kuva artikkelista Selina Vienola: Kestävä Kuitia. Kuvat: Erja Lempinen. - Antiikki & design 9/2015, sivut 12-19. Neljä aukeamaa kauniita kuvia Kuitian kartanosta, jonka omistavat Ilkka Herlin ja hänen vaimons Saara Kankaanrinta.
Lue samasta lehdestä myös Kirsi Heikkinen: Vanha kirja vetää puoleensa., sivut 26-29. Artikkeli antkvariaateista. Kaunis kuva Mikael Agricolan vuoden 1548 Uudesta Testamentista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti