Italiassa kuvatut majolica-lautaset esittävät talon isäntää ja emäntää. Nämä lautaset on ehkä valmistettu häiden kunniaksi. Morsian on teini-ikäinen ja mies paljon vanhempi, mikä oli tavallista.
Koulujen opetustaulu, jonka olen ostanut antiikkikaupasta.
Porvarissperheen eli kauppiaan tai käsityöläisen koti saattoi näyttää tältä. Taustalla ikkunasyvennys, jota kiertävät penkit. Oikealla näkyy komea kaakeliuuni, johon laitettiin avotakasta kuumia hiiliä seinän takana olevasssa avotakasta käsin. Samaa menetelmää käytettiin myös Turun linnassa, jossa oli rakentajia Lyypekistä tai Wittenbergistä. Ikkunoissa on lasit, alaruuduissa jo aika suuret, yläpuolella tyypilliset pyöreät pullonpohjaa muistuttavat ikkunalasit, jotka kiinnitettiin lyijyjuotteilla. Ikkunoissa on myös puiset luukut, jotka voitiin sulkea yöksi tai kylmällä ja tuulisella säällä.
Ikkunan alla on mahtava kirstu, jossa säilytettiin perheen kalleuksia, juhlavaatteita ja liinavaatteita. Paksu kirja on varmaankin raamattu, jonka Luther oli kääntänyt saksaksi. Muita arvoesineitä on nostettu hyllyille. Siellä on muun muassa tiimalasi. Pöytää peittää pitkä hapsutettu liina. Pöytää kattaa nainen, jolla on vanhanmallinen asu. Samanlainen on uunin vieressä istuvalla vanhuksella, joka kehrää värttimellä. Hänen lyhyt vuoteensa on uunin toisella puolen. Hän nukkui varmaankin puolittain istuvassa asennossa. Myös kissan lautanen on lämpimässä paikassa uunin vieressä.
Oikealla oleva "vesihana" askarruttaa minua. Tuliko säiliöön vettä viereisestä huoneesta? Katosta riippuu lamppu, jota olen käyttänyt kirjassani Pako Tallinnaan.
Pöydän ääressä istuu parrakas mies, joka juttelee lapsensa kanssa. Pyytääkö tytär isää tuomaan lisää leluja kauppamatkoiltaan? Avoimessa kirstussa ja lattialla on jo hevosvankkurit, hyrrä ja puunukke. Keskiajan ja renessanssin maalauksissa voi nähdä monenlaisia leluja lapsilla. Tieto keskiajan lapsuudesta on lisääntynyt, ja tiedämme nyt, että lapset olivat rakastettuja ja arvostettuja, ja heillä oli lapsuus - päinvastaistahan väitettiin vielä muutama vuosikymmen sitten.
Vielä eräs yksityiskohta - portaiden yläpuolella oleva ikku
na. Kun kävin viime syksynä Wittenbergissä taiteilija
Lucas Cranachin (vanhempi ja nuorempi) talossa, kiinnitin huomiota siihen, että huoneiden välillä oli ikkunoita. Näin saattoi valo näkyä talon läp huoneesta toiseen.
Wittenbergissä on yliopiston alueella Luther-talo, jossa on säilytetty alkuperäinen Lutherin perheen huone. Siellä sain nähdä omin silmin aidon 1500-luvun kodin (katso linkissä näkyvää isoa kuvaa). Kaakeliuuni oli vielä suurempi kuin opetustaulun huoneessa. Seiniä peittivät kauniit punertavanruskeat panelit, joihin oli maalattu koristeita. Seinän vierustoilla oli penkit. Ne olivat hauskalla tavalla pykälaitaiset. Penkeille levitettiin tyynyjä istuimiksi ja selkänojiksi. Lutherin huoneen keskellä on massiivinen pöytä, jonka kannen voi avata. Ikkuna oli iso. Lutherin lapset möivät talon yliopistolle vuonna 1564. Talo remontoitiin, mutta Lutherin huone jätettiin sellaiseksi kuin se oli ollut 30 vuotta aikaisemmin, jolloin Lutherilla oli varaa laitattaa mm panelointi seiniin.
Koti se on linnakin.Hienomman version saksalaistyylisestä renessanssihuoneesta voi nähdä Kalmarin linnassa. Ihaile onnettoman Erik XIV-kuninkaan huonetta. Klikkaa kuvaa, jotta näet sen suurena. Linkistä löydät myös kuvan suurena.
Ruokapöytä Kalmarin linnassa
Seinillä oli varsinkin kylmissä kivitaloissa ja linnoissa paneloinnin lisäksi myös kuvakudonnaisia, "tapetteja", joissa oli mitä kiehtovimpia aiheita. Valtavia keskiajan ja renessanssin gobeliineja (nykyajan sana) voi nähdä esimerkiksi Lontoon Viktoria ja Albert -museossa ja monissa ranskalaisissa museoissa.
Medieval tapestries
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti