Lukudiplomit: Kyynärän mittainen tyttö hyvässä seurassa

Vesiväriluonnos Hämeen linnan pyöreästä tornista, josta puhutaan 1500-luvun kirjoissani.  Sitä rakennetaan kirjan Kyynärän mittainen tyttö kirjan alkaessa. Vesiväriluonnos: Matti Amnell (Jr)

Joskus pääsee erityisen hyvään seuraan. Jos haluat nähdä missä kirjani ovat lukudiplomikirjoja, kirjoita  esimerkiksi Googleen hakusana "kyynärän mittainen tyttö lukudiplomi" tai "Amnell lukudiplomi".

Keskiajan ihmiset ja peseytyminen

Seuraavassa kirjassani eräs päähenkilöistä on kylvyssä 1500-luvulla. Parasta valmistaa epäuskoisia lukijoitani. Ranskalainen keskiajan tutkija ja kirjailija Jeanne Bourin (1922-2003) kirjoittaa 1200-luvun Pariisia kuvaavassa romaanissaan Toukokuun rakkaus (La chambre des dames, 1979):

”Kiiltävän katajapuisen kylpyammeen pohja ja reunat oli aina peitetty paksulla nukkakankaalla, jotta siitä ei tarttuisi tikkuja. Amme tuotiin kolme kertaa viikossa makuuhuoneen viereisestä kamarista nelikulmaisen vuoteen päähän, jota joka puolelta ympäröivät koristekuvioiset verhot. Palvelijattaret varoivat kastelemasta tuorein yrtein peitettyä lattiaa kaataessaan ammeeseen etukäteen keittiössä lämmitettyä ja sangoissa kannettua vettä, jota renki oli juuri tuonut yläkerran porrastasanteelle.”  (Suomennos Annikki Suni)

Pariisilaisen kultasepän vaimo Mathilde voi astua kylpyyn. Kultaseppä itse menee joka päivä lähimpään saunaan ottamaan höyrykylvyn tai haalean pesun ennen partansa ajattamista.

 http://fr.wikipedia.org/wiki/Jeanne_Bourin
Liisa Seppänen kertoo väitöskirjassaan myös Euroopan ja Suomen saunoista.

Varhaiskeskiajan ritarin vaatetusta Verikirkossa

Kun järjestelin viimesyksyisen Pietarinmatkan kuvia, löysin bysanttilaistyylisen Verikirkon ikonien joukosta varhaiskeskiajan ritarinasuisen pyhimyksen kuvan. Tällainen asu oli esimerkiksi frankkien valtakunnan aikaan eli 500-800 j.Kr.. En tunne ikonimaalaamisen historiaa enkä siksi voi sanoa, ketä maalaus tarkoittaa.

Ratsastaja metsässä

IMG_1006, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Tästä kuvasta tuli heti mieleen keskiaika. Silloin kansa kulki pitkiäkin matkoja kävellen tai veneellä vesitse. Varakkaammat ja kuninkaan lähetit kulkivat ratsain.
Idea kirjaani Kyynärän mittainen tyttö (2004) tuli TV-ohjelmasta, jota satuin vilkaisemaan ohikulkiessani. Siinä lyhytkasvuinen nainen ratsasti maastossa. Mieleeni välähti laaja 1500-luvun maisema, jossa hyvin pienikokoinen tyttö ratsasti vihreä viitta ja meripihkanvärinen pitkä tukka liehuen.  Tämä lyhyt välähdys oli kuin elokuvan pätkä, oikeastaan paljon elävämpi, sillä tunsin ilman raikkauden, metsän tuoksun ja tuulen. Näin keskiaikaiset talot ja avarat pellot.
Kirjan ratkaiseva tapahtuma, Lucian ryöstö , tapahtuu, kun Lucia on ratsastamassa. 



Joka aamu Lucia ratsasti niittyjen poikki, Suursuon ja Isonmetsän ohi ja Sammakkolammen ympäri. Kierrettyään lammen Lucia ja Läpsä ratsastivat aina käymäjalkaa ja antoivat hevostensa levähtää ennen loppukiriä kotiin. 

Lucia tunsi, kuinka Kuisma odotti malttamattomana pääsyä loppulaukkaan ja varsinkin leivänkannikkaa, jonka se saisi kotipihalla. - Läpsä, nyt heti kilpaa kotiin! Lucia komensi, mutta Läpsä hyppäsikin pois Ruskon selästä. 

- Läpsä, mitä sinä sieltä maasta etsit, kun olet noin kumarassa? Kohta olet kaksinkerroin niin kuin Kerjäläis-Riitu. 

Läpsä ei sanonut mitään, vaan alkoi rassata satulavyötä. 

- Mikä sille nyt tuli? Lucia kysyi kärsimättömänä. 

- Kunpa tietäiskin, Läpsä sanoi ja pälyili ympärilleen. Sitten kaikki oli yhtä mylläkkää. 

Metsästä ratsasti kovaa laukkaa kaksi miestä. Lyhyt mies oli käärinyt punaisen päähineen hiipan suunsa eteen. Hän kävi ällistyneen Läpsän kimppuun. 

Pitkällä miehellä oli musta viitta ja kasvoilla nahkanaamio. Naamiomies sieppasi Lucian Kuisman selästä. Lucia potki ja rimpuili, huusi, itki ja kiroili, mutta mikään ei auttanut. Naamiomies laittoi Lucian säkkiin. Lucia ja Läpsä olivat joutuneet rosvojen kynsiin. 

Lukunäyte ja Matti Amnellin kuvitusta kirjasta Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö.