1500-lukua kuvaavien nuortenkirjojeni päähenkilön Lucia Olavintyttären lyhytkasvuisuus johtuu eri syistä. Hän on muutoin täysin terve ja voi kokea seikkailuja, jotka olisivat mahdottomia Jyotille, jota täytyy suojella. Lucialla on kasvuhormonihäiriö, jota hoidetaan nykyään lääkkeillä, mutta 1500-luvulla, josta kirjani Kyynärän mittainen tyttö, Pako Tallinnaan ja seuraava kirjani kertovat, tällaista hoitoa ei tunneta:
Isä ja äiti veivät Lucian
tutkittavaksi, kun valtakunnan ainoa lääkäri Juhana Kopp oli käymässä Suomessa
kuningas Kustaa Vaasan seurueen mukana.
Tohtori Kopp sanoi, että Luciaa ei
voida parantaa. Hän selitti, että erikoislaatuisia lapsia syntyy varoittamaan
ihmisiä tulevista onnettomuuksista – sodista, katovuosista ja rutosta. Joku
poikalapsi oli syntynyt kuulemma Saksanmaalla paljastettu miekka kädessään.
Lucia oli tohtori Koppin mielestä
soma ja viisas lapsi. Eihän hänessä ollut muuta vikaa kuin pieni koko. Ja oliko
tuokaan vika? Sitten lääkäri antoi Lucialle makeisen ja puhui isälle jotakin
latinaksi niin hiljaa, että Lucia ja äiti eivät kuulleet.
