Keskiajan ja renessanssin asut ja Kalevala-korut

Kalevala-koruja, a photo by Anna Amnell

Ylläolevassa kuvassa vasemmalla Kuutar-riipus ja –korvakorut  (800-1050 jKr. viikingit)

Niiden vieressä on Sancta Birgitta-koru. Birgitan 700-vuotisjuhlan kunniaksi korumuotoilija Kirsti Doukas suunnitteli sormuksen sekä tämän riipuksen, jossa viisi punaista granaattia muodostaa Pyhän Birgitan merkin. 

Keskellä hämäläinen juhlakääty: ”Upean käädyn koristeeksi on ikuistettu kaksi pitkäkaulaista lintua, kaiketi riikinkukkoa. Riikinkukkoja pidettiin paratiisin asukkaina, taivaallisen ihanuuden ja kuolemattomuuden vertauskuvina. Lintujen alapuolella on jalallinen elämänveden malja. Korun kaarikehyksen uskotaan olevan kirkkoholvin vertauskuva. Korussa on varhaiskristillisen taiteen paratiisisymboli, jossa paratiisi oli taivasten valtakunta. Korun esikuvana on Janakkalan Kernaalasta löydetty kääty, joka on peräisin 700-800-luvulta.” (Kalevalakoru)

Käätyjen keskellä kaksi korua, jotka eivät ole enää tuotannossa: hyvä kupurainen viitansolki nimeltä Osmansolki (1100-luku, Janakkala ja Konginkangas) ja Pronssiristi Biblia (1778).

Oikealla ovat kuparinen Kuutar-riipus (800-1050 jKr, viikingit) ja mielenkiintoinen käärmesormus (Vesilahti, 600-luku jKr). Käärme oli keskiajalla lääkärin ja apteekkarin symboli ja taitaa olla vieläkin. Se symbolisoi uudistumista ja parantumista. Käärmeestä lääketieteen symbolina on tehty väitöskirja Japanissa.

Kalevala-risti ja Halikon Lampolasta peräisin oleva kierteinen sormus (malli noin1150 j.Kr) eivät ole myöskään enää tuotannossa.

Kalevala-ristin alapuolella on Euran sydän (Euran Pappilanmäki, viikinkiaika 800-1050 jKr. )

Suomalaiset eivät eläneet muinoin eristäytyneinä, vaan "Suomi oli jo esihistoriallisena aikana eräänlainen rajapyykki idän ja lännen välillä", kertoo Mari Kotka Oulun yliopiston sivuilla. Vaikutteita saatiin idästä ja lännestä. Bysantin vaikutus näkyy Kotkan mukaan paitsi Kalevala-koruissa myös muinaispuvuissa. Kuvasin Kalevala-koruja, jotka olen saanut kaikki mieheltäni lahjaksi,

Käytän Kalevala -koruja renessanssiasuni kanssa. Käsityöblogissani ja tässä blogissa: Ompelin 1500-luvun asut,  renessanssi asun itselleni ja nukelle.

Hyvää juhannusta!

IMG_0002, a photo by Anna Amnell on Flickr.

On tulossa kaunis juhannus.
Lue Suomen menneisyydestä, varsinkin keskiajasta. Mitä kertovat Kalevala-korut niistä ajoista?

Suosituimmat hakusanat

Tässä kuvassa on kolme tämän blogin suosittua aihetta: Lucia Olavintytär, 1500-luvun muoti ja 1500-luku yleensä eli sisustusta. Olen ommellut Lucia-nuken eli Kyynärän mittaisen tytön vaatteet, sisustanut talon, tehnyt mm takan ja vuoteen ja ommellut portinvartijantalon nukkein vaatteet paitsi esiliinan ja hilkan.
Tähän blogiin on tultu Googlesta ja Bingistä seuraavilla hakusanoilla suosituimmuusjärjestyksessä:

1. Lucia Olavintytär (Kyynärän mittainen tyttö)

2.

Hildegard Bingeniläinen (1098-1179) keskiaikainen abbedissa, mystikko, kasvitieteilijä ja kirkkomusiikin säveltäjä, monipuolinen lahjakkuus. Hildegard on katolisen kirkon pyhimys. (Katso Googlesta hienoja Hildegard-aiheisia kuvia.) Hildegard puhuu kännykkään saksalaisessa TV-dokumenttimainoksessa.

3. Katariina Jagellonica, Puolan kuninkaan Sigismund Vanhan tytär, Puolan kuninkaan Sigismundin sisar, Suomen herttua Juhanan oppinut ja ystävällinen puoliso. Juhanasta tuli Ruotsi Suomen kuningas Juhana III, Katariinasta kuningatar, ja Juhanan ja Katariinan pojasta tuli Puolan kuningas. Katariina asui Turun linnassa, ja Juhanalla ja Katariinalla oli oikea renessanssihovi Turussa. Se oli Turun linnan loiston aikaa, 1500-luvun muodin ja ruokakulttuurin edustaja, Suomen lyhyt renessanssi. Taisivat syödä piparkakkuakin, mutta se oli vähän erilaista kuin nyt. Ruttoa ja muita kulkutauteja pelättiin Helsingissäkin, sillä ne muuttivat ihmisten kohtalot ja kokonaisten kansojen elämän.

Piparkakkutalo

1500-luku

ruttolääkäri (aito ruttolääkärin naamio)

renessanssi pukeutuminen

1500-luvun pukeutuminen

kirjainmallit
Kiitos käynneistä! Katsokaa myös blogin pohjalta ja sivupalkeista lisää hakusanoja.

Juhanan ja Katariinan huoneet oli varmaankin sisustettu samaan tyyliin kuin tämä Juhanan veljen kruunuprinssi Eerikin huone. (Kuningas Eerik XIV)

Keskiajan elämys

 Ensimmäistä kertaa Tukholman Vanhassa kaupungissa. (1985)