lauantai 26. toukokuuta 2018

"Turussa kaivetaan esiin kadonnutta kaupunkia"

Vanhakaupunki, Tukholma

Tukholmalaisen keskiaikaisen talon sisäosaa

Tätä olen odottanut ja toivonut, konkreettista todistusta sille päättelylleni, että Turkukin oli keskiajalla tyypillinen eurooppalainen kaupunki.
"--pääsimme kaivamaan 1300-luvun kerrostumia esiin. Sieltä löysimme esimerkiksi palasia tuontikeramiikasta. Arvokkaat astiat kertovat siitä, että tällä paikalla asui jo 1300-luvulla varakasta väkeä.--
Aurajokiranta on ollut Turun arvoaluetta koko kaupungin historian ajan. Kaivauksien yläpuolisissa rakennuksissa asui satojen vuosien ajan kaupungin kermaa, rikkaita kauppiassukuja ja apteekkareita."



Tallinn interior,  illustration 2006

Tallinnalainen koti 1500-luvulla. Oliko Turussakin samanlaista? Matti Amnell (Jr) kuvitusta kirjaani Pako Tallinnaan (2006).

"TURUSSA tehtiin viime vuonna löytö, joka huomattiin ulkomaita myöden."
Turussa kaivetaan esiin kadonnutta kaupunkia: torin uumenista löytyi leveä valtaväylä, koulun alta rikkaiden koteja.Toni Lehtinen HS 25.5.2018.

" --Amnell on eräissä kirjoituksissaan esittänyt syvän kiitollisuutensa Liisa Seppäsen arkeologiselle väitöskirjalle Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. --

Sekä Amnellin romaanin kaupunkimaailma että Seppäsen väitöstutkimuksen aineisto osoittavat, että mielikuvat vaatimattomien savupirttien reunustamista kuraisista kaduista saavat rinnalleen aivan toisenlaisen kuvan kaupungista. Turussa kuljettiin päällystetyillä kaduilla, joita kehystivät myös useampikerroksiset tiili- ja puutalot."
Jouko Grönholm, Turun Sanomat


Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016. (Jorma Grönholm on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku.

perjantai 18. toukokuuta 2018

Turku oli komea kaupunki keskiajalla

Spring, Turku Castle, May 25th

Onneksi Turun linna on säilynyt. Valitettavasti 1500-luku ei enää ole siellä esillä kuten ennen. 

Löytö on tehty Aboa Vetus -museon  viereisellä Katedralskolanin tontilla, jossa on tehty "kaivauksia nyt kolmisen vuotta. Koulun liikuntasalin alta on saatu esiin kahden kivitalokokonaisuuden osia ja vanhaa katua.--merkittävä löytö. Kaikki näin hyvin säilyneet rauniot ovat mielestäni uskomattomia aarteita, jotka pitää ehdottomasti saada julkisesti näytteille ihmisten koettaviksi. Pikkuhiljaa aletaan ymmärtää, kuinka iso ja komea kaupunki Turku on ollut 1300-luvulla, (sanoo) Benito Casagrande."
1300-luvun Turku paljastuu kaivauksissa

Tulin samaan tulokseen kirjoittaessani Lucia Olavintytär -kirjoja: Turku oli eurooppalainen keskiajan kaupunki. 

Aboa Vetus

1500-luvun talo Aboa Vetus -museossa

A medieval House in Gamla Stan (Stockholm Old Town)

Keskiaikaisia taloja Vanhassa Tukholmassa

Tukholma-2010 230

Kahvilana olevan talon sisäosaa. Turussa oli varmaankin samanlaista. Olihan Turku osa Ruotsia, osa keskiajan Eurooppaa.

sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Leivospiiras: keskiajan ja renessanssin herkku

Lucas Cranach House, Wittenberg

Kattoparruja Lucas Cranachin 1500-luvun talossa Wittenbergissä. Nämä värit ovat tämän viikon värikollaasin mallivärien kaltaiset.
Pakostakin tuli mieleeni, että tuohon aikaan leivonen eli kiuru päätyi usein piiraaseen. Leivosia oli valtavan paljon. Vasta vuonna 1876 kielsi Saksin herttua laululintujen metsästämisen ruuaksi. Siihen loppui herkuttelu leivospiirailla.

Täällä on laulu, josta Agatha Christie sai idean - ja juonen- romaaniinsa Salaperäiset rukiinjyvät.
https://www.youtube.com/watch?v=leYFoxkAKHU



Asia on minulle ennalta tuttu. Hattulasta ryöstetty Lucia Olavintytär laitetaan kirjassani Kyynärän mittainen tyttö vuonna 1559 jättipiiraan kuoren sisälle Lontoossa. Hän hypähtää ulos elävien lintujen pyrähtäessä ulos samalla aukosta, soittaa luuttua ja ja laulaa latinaksi ja italiaksi Elisabet I:lle ja hänen hovilleeen. Samalla Lucia pääsee kotimaahan Lontoossa vierailulla olleen nuoren Juhana herttuan mukana.



Tämän kuvauksen tausta on keskiaikainen englantilainen lastenlaulu sen ajan kuninkaallisesta herkusta, lintupiiraasta, jonka sisältä lentää eläviä lintuja. Alkuperäinen ruokalaji lienee ollut saksalainen leivospiiras, euroopalaisten herkku vuosisatojen ajan.

Jo roomalaiset olivat herkkusuita ja söivät leivosia ja muita laululintuja. Heiltä on peräisin vitsi, jonka mukaan herkkusuulle kelpaa vain linnunkieli. Kuulin saman sanonnan lapsuudessani. Nykyään saksalainen leivospiiras täytetään marsipaanilla.
(Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö Lasten Keskus, 2004, sivut 137-138 luvussa Lahja kuningattarelle. Tätä kirjaa on kirjastoissa.)
Uudet värikollasit: Leivonen eli kiuru.