Kevät Turun linnassa

Uudet värikollaasit: Juhlan värit
May 25th

Pitkä pimeä talvi oli ohi. Luka oli selviytynyt ankarasta ilmastosta.  Ensimmäiset leskenlehdet ilmestyivät aurinkoisille seinävierustoille ja ojien reunoille. Siellä täällä maa viheriöi. Puihin tuli silmuja. Päivä piteni. Sammakonpoikaset kasvoivat vallihaudoissa. Pohjolan kevät valloitti Lukan valollaan.  Parasta oli se, että hän ja Lucia olivat sydänystävät, vaikka eivät saaneetkaan tavata toisiaan. 

Hovin ilmapiiri oli muuttunut yhä jännittyneemmäksi. Monet turkulaiset olivat jo paenneet maaseudulle ja jopa ulkomaille. Kaupungin koiratkin vaistosivat vaaran lähestymisen ja haukkuivat hermostuneina. Naakat lentelivät levottomina Tuomiokirkon tornin ympärillä. Kissat purivat häntäänsä.

Juhana pelkäsi Eerikiä ja Iivanaa. Juoruttiin, että Juhana-herttuan hermot olivat riekaleina. Hän huusi ja raivosi. Näistä asioista ei voinut kertoa kirjeissä. Siksi oli parasta olla kirjoittamatta Venetsiaan, päätteli Luka.

Anna Amnell: Lucia ja Luka