Tämä Turun Sanomien pääkirjoitussivun alakerta-artikkelissa eli aliossa ollut arvio kirjastani ilahdutti.:
Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016. Kirjoittaja on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku.
Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.
Tämä Turun Sanomien pääkirjoituksen alakerta-artikkelissa ollut arvio kirjastani ilahdutti. Facebookin kautta sen voi ainakin lukea kokonaan.
Jouko
Grönholm: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa
Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen
kaunokirjallisuuden aihepiireihin?
Kirjallisuuden
professori ja Aleksis Kiven keskeisiin tukijoihin kuulunut Fredrik Cygnaeus
kirjoitti 1850-luvulla Juhana-herttuasta näytelmän Hertig Johans
ungdomsdrömmar, joka nimessään viittaa herttuan nuoruudenunelmiin. Cygnaeus oli
kiinnostunut erityisesti niistä puolalaisista, jotka aikoinaan tavalla tai
toisella vaikuttivat Turussa. Eino Leino puolestaan sepitti kuuluisan runoelman
Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja (1919).
Uudempiin
Juhana-aiheisiin romaaneihin lukeutuvat muiden muassa Ursula Pohjolan-Pirhosen
Suomen herttua Juhana (1964) ja Ilona Meretojan Juhana oli kohtaloni (1967).
Mutta
aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin
laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin
persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013).
Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen
löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.
Suomen
kirjailijaliiton ja Nuorisokirjailijoiden jäsenellä Anna Amnellilla on Suomen
ja Kanadan kaksoiskansalaisuus, koska hän asui ja työskenteli aikoinaan
kymmenisen vuotta Kanadassa.
Lucia ja Luka päättää
trilogian, jonka aikaisemmat osat ovat Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako
Tallinnaan (2006). Keskushenkilö on renessanssiaikaa elävä lyhytkasvuinen
Lucia. Hienon ja mukaansatempaavan sarjan kolmas osa perustuu kirjailijan
tarkkoihin tutkimuksiin 1500-luvun elämästä ja turkulaisesta
kaupunkikulttuurista.Lucia ja Luka -teoksessa eletään vuotta 1562. Kyynärän
mittainen Lucia Olavintytär ja hänen veljensä Hannu muuttavat Turkuun. Heidän
isänsä haluaa, että Lucia pääsee Juhana-herttuan hoviin luutunsoittajaksi ja
Hannu hovipojaksi.
Hiukan
toisin kuitenkin käy. Hannu saa selville hovia ja sisartaan uhkaavan
salajuonen; tässä vaiheessa koko perhe kutsutaan asumaan Turun linnaan.
Hannusta tulee herttuan suosikki ja hovipoika, mutta Lucia joutuu elämään
muista erillään linnan tornihuoneessa.
Juhanan
veli, Ruotsin kuningas Eerik XIV haluaa riistää Juhanalta herttuakunnan.
Venäjän tsaari Iivana Julma taas havittelee Juhanan puolisoa, puolalaista
Katariina Jagellonicaa. Ratkaisevaa on, että Hannu ystävystyy Venetsiasta
saapuneen musikantin Luka Dalmatialaisen kanssa. Luka on myös lyhytkasvuinen
niin kuin Lucia.
Mikael Agricolan
saksalaisen opiskelukaupungin Wittenbergin kautta Amnellin romaanilla on vielä
yksi kytkös turkulaisille tuttuun hengenhistoriaan. Lucia ja Hannu joutuvat
pakenemaan juuri Wittenbergiin, missä asuu heidän veljensä Erasmus.
On
mielenkiintoista, että Amnell on eräissä kirjoituksissaan esittänyt syvän
kiitollisuutensa Liisa Seppäsen arkeologiselle väitöskirjalle Rakentaminen ja
kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. --
Sekä
Amnellin romaanin kaupunkimaailma että Seppäsen väitöstutkimuksen aineisto
osoittavat, että mielikuvat vaatimattomien savupirttien reunustamista
kuraisista kaduista saavat rinnalleen aivan toisenlaisen kuvan kaupungista.
Turussa kuljettiin päällystetyillä kaduilla, joita kehystivät myös
useampikerroksiset tiili- ja puutalot.
Arvostetussa
lastenkulttuurijulkaisussa, Tyyris Tyllerö -lehdessä (numerossa 4/2013) Anna
Amnell on kertonut matkastaan renessanssin kehdosta Firenzestä Aurajoen
rannoille Turkuun. Tuo matka kesti 20 vuotta ja sisälsi kaiken aikaa
huolellista paneutumista historiallisiin lähteisiin.
Kirjoittaja
on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen
Kirjojen Turku.
Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti