Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. 2004, Pako Tallinnaan.2006 Lasten Keskus


"Kuinka yhdistää homeinen keskiaika ja jännittävät juonenkäänteet niin elävästi ja hauskasti, että myös nopeatempoiseen fiktioon tottunut nuoriso innostuu? Historiallinen nuortenkirja on haastava tekijälleen. Anna Amnellin viides historiallinen nuorisoromaani [Kyynärän mittainen tyttö, 2004] on oiva esimerkki siitä, kuinka tehtävä on suoritettu kunnolla.--" Meidän perhe 1/2005, sivu 19.

"Amnellille ominaiseen tapaan tarinan myötä lukija saa kosketuksen kuvattuun aikakauteen useissa maantieteellisissä pisteissä, nyt liikutaan esim. Gotlannissa, Lontoossa ja Tukholmassa. Lukijalle syntyvä kuva aikakaudesta on sosiokulttuurisesti rikas: ollaan vuoroon hämäläiskartanossa, merimiesten joukossa laivalla, lontoolaisessa ruokatuvassa ja Englannin hovissa." Karina Kolu Virikkeitä/2004
Kuudes romaani on "Pako Tallinnaan" 2006. Seitsemäs romaani tulee tapahtumaanTurussa.

Lisää kirja-arvosteluja; Tarinoiden Helsinki: Kyynärän mittainen tyttö Lucia Olavintytär Helsingissä. Anna Amnell's historical novels for children. Info in other languages: Lucia an ell-sized girl
Anna Amnell, historialliset nuortenromaanit
Anna Amnellin kuva: Turun Tietokuva Oy

sunnuntai, 2. tammikuuta 2011

Tere tulemast!


Medieval meal in Old Tallinn in 2009
Originally uploaded by Anna Amnell

Medieval meal in Old Tallinn in 2009. Photo: Anna Amnell

Kävin ensi kerran Tallinnassa vuonna 1991 juuri siihen aikaan, kun Viro oli vapautumassa pitkästä miehityksestä. Ihastuin kerralla Tallinnaan. Valitettavasti minulla ei ollut siihen aikaan digikameraa, joten silloiset Tallinnan kuvani ovat tiukasti liimattuina paksuissa albumeissa, joita on vaikeaa skannata. Onneksi poikani Matti Amnell on ottanut sitäkin enmmän kuvia Tallinnasta.

Kävin ensimmäisen matkani aikoihin suggestopedisen viron alkeiskurssin, mutta siitä ei ole paljon jäljellä. Tallinnassa puhutaan myös suomea ja englantia, joten siellä tulee niillä toimeen turistina.

Pidän erityisesti Vanhasta Tallinnasta (lue: Keskiajan lumoissa Tallinnassa), jossa on tullut käytyä usein myös tutkimassa taustaa nuortenkirjoilleni, varsinkin kirjaan Pako Tallinnaan. Tutustuminen uudempaan Tallinnaan ja muuhun Viroon on jäänyt vähemmälle. Viljantissa kävin jo ensimmäisellä Viron matkallani, sillä miehelleni oli hänen lohjalainen äitinsä laulanut lastenlaulua "Uhti, uhki uhkeesti virsu marssii Viljantiin", ja hän osasi laulaa sen jo kaksivuotiaana. Mieheni halusi ehdottomasti käydä Viljantissa, jonne järjestyi pieni ryhmämatka. [viroksi: "Uhti, uhti, uhkesti"] (Lapset laulavat tämän nähtävästi suositun virolaisen lastenlaulun.)

Netistä löytyi lyhyt tietoisku viron kieleen. Sieltä löytyy lisää linkkejä.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti