sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Frillet: Juuret Tanskassa


Frille-suku eli Tanskan kuningaskunnassa. Suku sammui, kun ei syntynyt enää miespuolista suvun jatkajaa.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/189  Frillet

ks sukublogini https://maria-ja-jaakko.blogspot.com/2019/09/juuret-keskiajan-tanskassa-frille-horn.html

Hakonin poika Frellav, 18. ggf, jonka sinetti on kuvattu alla, oli vuonna 1334 aateloitu ritari. 



Tanskan keskiaikaisista kuninkaista on nimiluettelo, 1400-luvulta lähtien on kuviakin.

"Frille on tanskalainen suku, joka aateloitiin, Frellav Haakoninpojan aikana 1334. Sukuun kuuluva Eggert oli valtaneuvos ja Kööpenhaminen linnan päällikkö. 



Kuningatar Margareta perusti pohjoismaisen Kalmain unioni, jonka aikana tanskalaisia muutti nykyisen Suomen alueelle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Margareeta_I

Tanskassa syntynyt Håkan Frille (Håkan Christiernson Frille, till Loncho is your 16th great grandfather.)toimi Halikon kihlakunnan tuomarina 1410, Turun maaoikeuden jäsenenä 1415 ainakin vuoteen 1434 ja kuollut ennen 1442. Håkan Frille on haudattu Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuoriin vastineeksi Kemiön pitäjästä lahjoitetusta Rugnolan maatilasta. Matts Frille eli Perniön Frillannissa eli Viipurissa, toimi maankatselmusmiehenä Perniössä 26.2.1477 12.[1][2]
Matts Frillen aatelisvaakuna on yksi Myrskylän kirkon kirkkosalin 19 aatelisvaakunasta."

Frille-suku Wikipediassa
 https://fi.wikipedia.org/wiki/Frille

Juha Sinivaara kertoo Frille-suvusta.
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Tanskan_hallitsijoista

perjantai 3. huhtikuuta 2020

Miten sinusta tuli kirjailija?



Haastattelu Rovinssi-lehdessä. V.W.: Pöytälaatikosta kirjailijaksi – yhdellä klikkauksella. Anna Amnell - Rovinssi 4/2013, sivut 29-30.

1.       Miten sinusta tuli kirjailija? Milloin päätit, että haluat kirjoittaa ja julkaista kirjan?

Lainasin alaluokilla koulun kirjastosta Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia. Se oli ensimmäinen paksu kirja, jonka luin, kaunis vanha painos, kannet himmentynyttä kultaa ja punaista. Sivelin kirjan selkämystä ja kuiskasin : Minusta tulee kirjailija.
Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia on historiallinen romaani, ja niitähän minä olen tähän asti kirjoittanut.
Tuosta hetkestä kului kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin kirjoitin ensimmäisen kirjani. Aina tuntui olevan jotakin kiireellisempää tekemistä. Kirjoitin lapsena runoja ja opiskeluaikana pari lehtijuttua ja siirtolaisena Kanadassa lisää lehtijuttuja, sekä sikäläiseen siirtolaislehteen että Suomeen.

2.       Nyt marraskuussa ilmestynyt Lucia ja Luka on seitsemäs historiallinen nuorisoromaanisi. 

Mistä syntyi idea näiden kirjojen kirjoittamiseen? Mistä saat inspiraatiota kirjoittamiseen?
Minua kiinnostaa ihmisen kohtalo historian myllerryksessä.  Lähteinä ovat  tieto- ja kaunokirjallisuus, museot ja oma kokemus arjessa ja matkoilla. 1990-luvulla ilmestynet Aurora-kirjat  kertovat Kanadasta, jossa olin asunut yhdeksän vuotta, sen luonnosta ja yleensä 1900-luvun alun elämästä.
Lucia Olavintytär –kirjoilla (2004, 2006, 2013) on myös pitkä alkuhistoria.  Ihastuin Italian matkalla vuonna 1991 renessanssiin ja tutkin sitä vuosikaudet, kävin museoissa, luin tieto- ja kaunokirjallisuutta ja katsoin elokuvia.
Varsinainen idea kirjaan syntyi hetkessä, voisin sanoa silmänräpäyksessä. Näin televisiossa lyhytkasvuisen naisen ratsastavan hevosella ja siinä samassa näin mielessäni tytön ratsastavan renessanssimaisemassa vihreä viitta ja punainen tukka hulmuten.  Kyynärän mittainen tyttö seikkailee 1500-luvun Euroopassa. Hänessä yhdistyvät kaikki ne asiat, joita olin oppinut 1500-luvusta.
Tuolla tavalla ei tietenkään kirjoiteta kirjoja nopeaa tahtia.  Mutta kirjoittamisessa ei ole tärkeää vain kirjan vaan kirjoittaminen, sillä jokaista kirjaa kirjoittaessaan kasvaa ja kehittyy ihmisenä.

3.       Miksi päätit julkaista kirjasi omakustanteena? Tarjositko käsikirjoitustasi ollenkaan kustantamoille, vai oliko alun perin selvää, että haluat kustantaa kirjasi itse?

Aikaisempi kustantajani ilmoitti, ettei se julkaise enää historiallisia nuortenkirjoja. Monet muutkin kustantajat olivat luopuneet kokonaan nuortenkirjojen julkaisemisesta, toiset eivät halunneet jatkaa eri kustantajan sarjaa.
Olin lukenut onneksi omakustantamisesta jo Kanadassa asuessani. Netistä löytyi pitkä luettelo maailmankuuluja kirjoja, jotka on julkaistu aluksi tai kokonaan omakustanteina.

4.       Millaisen vastaanoton kirjasi on saanut?

Sitä myydään netissä ja joissakin kirjakaupoissakin.  Se on mukana Enemmän kuin tuhat sanaa?  Turun linna kirjallisuudessa ja taiteessa -näyttelyssä, joka avautuu pian. Lastenkulttuurilehti Tyyris Tyllerön 4/2013 :n teema on Turun linna kirjallisuudessa, ja minunkin kirjani esitellään. Lisäksi minulta pyydettiin samaan lehteen kirjoitus siitä, miten olen tehnyt tutkimustyötä kirjaani varten ja miksi innostuin tähän aiheeseen ja aikakauteen.
5.       Miten markkinoit kirjaasi?
Olemalla mukana kirjamessuilla ja kirjoittamalla blogeihini. Olen mukana myös Facebookissa. Ajatukseni ovat aika paljon jo seuraavassa kirjassani, jota kirjoitan, nyt täysin uudesta aikakaudesta ja ilman stressiä siitä, saanko uudelle kirjalleni kustantajan.
Rovinssil-lehden teemana oli kirjoittaminen ja kirjan julkaisu. Yhdellä klikkauksella viittaa omakustantamisen helpottumiseen. Kirjailijaksi valmentautumisesta kertoo artikkeli Suomen Maakuntakirjailijat Ry:n ja Skripta Kirjoittajaopiston Elämä tarinaksi -kirjoittajavalmennuksesta.

Rovinssi on Suomen maakuntakirjailijat Ry:n lehti.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Jos Juhana-herttua olisi elänyt vanhemmaksi


Olen monesti miettinyt, millainen maamme olisi, jos Juhana olisi saanut elää vanhemmaksi kuin 55-vuotiaaksi. Juhana ja hänen puolalainen vaimonsa kannattivat uskonnonvapautta, joka vallitsi sen ajan Puolassa. Siellä sai olla katolinen ai protestantti. oli myös paljon juutalaisia. Puolaa hallitsi kuninkaan rinnalla laaja aatelisto, joten siellä oli sen parlamentarismia, ei yksinvaltiutta., Kaarle-herttuan järjestämiä hirvittäviä verilöylyjä Turussa, Viipurissa ja Linnköpingissä eli suomalaisten ja ruotsalaistebn lailliselle kuninkaalle Sigismundille uskollisten johtomiesten teloittamisia ja kansan pakottamista luterilaisuuteen ei olisi tapahtunut. 

Juhana III oli oppinein Ruotsin kuningas teologian alalla päinvastoin ankaran kiihkoileva salakalvinstinen setänsä Kaarle, joka yllytti talonpojat nuijasotaan ja omakätisesti mestasi minunkin esi-isiäni, jotka olivat uskollisia Sigismundille, jolle olivat vannoneet uskollisuudenvalan kuten virkamiesten tuli tehdä. Olisi ollut rauhallisempi maailma. Suomessa olisi ollut entisenlainen vanha ja oppinut aatelisto, joka oli tottunut puolustamaan isänmaataan. Eihän ollut ketään puolustamassa suomalaiia Isonvihan aikaan. Historia jossittelu on hauskaa, mutta myös surullista, sillä tuntuu monesti siltä, että väärät ihmiset jäävät eloon, hyvät johtajat kuolevat liian aikaisin.

Katariina Jagellonican poika ja koira



– Katariinan pikkukoira rupesi ulvomaan, kun lopetin lauluni. Lohdutukseksi Katariina lupasi minulle oman koiranpennun. Minä voin kohta liittyä kiertelevään teatteriin ja esittää ohjelman koiran kanssa. (Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö 2004 Lasten Keskus) Huom. Tämä koira oli varmaankin Turun linnassa jo 1562. Poika Sigismund syntyi vasta Ruotsissa 20. kesäkuuta 1566 Gripsholmin 
linnassa.


Nuori Katariina Jagellonica



Kyynärän mittainen tyttö. Kansi: Matti Amnell (Jr)
Lucia tapaa Katariinan, joka on tulossa Suomeen.



Luci ja Luka -kirjassani Lucia tulee Juhana herttuan hoviin Turkuun ja kokee sen lyhyen loistokauden ja järkyttävän veljessodan kauhut ja pakenee monien muiden tavoin perheensä kanssa ulkomaille. Tätä kirjaa on myytävänä nettikaupoissa, esim BoD ja monet muut.